![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Betoroc\u00ae-murske_Rudus_1920x1080px_02.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Betoroc\u00ae-murske_Rudus_1920x1080px.jpg\")
Hankkeen tausta ja tavoitteet<\/h3>\n\n\n\n
Kiviainesmarkkinan muutos tulevaisuudessa on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n my\u00f6s Suomessa, kun pyrit\u00e4\u00e4n noudattamaan EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet koskevat erityisesti neitseellisten raaka-aineiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja hiilineutraaliuteen pyrkimist\u00e4. Kierr\u00e4tyskiviaineksen materiaalivirta on kasvava, joten neitseellisi\u00e4 luonnonvaroja voidaan potentiaalisesti s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n. Vaikka sementti on keskeinen ainesosa betonin valmistuksessa, sen osuus betonista on 10\u201315 paino-%. Suurin materiaalikulutus muodostuu runkoaineista, karkeasta ja hienosta kiviaineksesta, joiden lis\u00e4ksi tarvitaan viel\u00e4 puhdasta vett\u00e4 ja betonin lis\u00e4aineita. Vaikka kierr\u00e4tyskiviainesta jo k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n betonituotannossa korvaamalla osa karkeista luonnonkiviaineksista tietyiss\u00e4 betonituotteissa, nykyinen k\u00e4ytt\u00f6 on rajoitettu tiettyihin m\u00e4\u00e4r\u00e4-, laatu- ja raekokorajoihin. T\u00e4m\u00e4 on toistaiseksi v\u00e4hent\u00e4nyt niiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 verrattuna niiden mahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Hankkeen p\u00e4\u00e4fokus oli kiertotalousraaka-aineiden ja v\u00e4h\u00e4hiilisten valmistusprosessien mahdollistama betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys ja kiertotalouden yleinen edist\u00e4minen kierr\u00e4tyskiviainesta sis\u00e4lt\u00e4vien uusien betonireseptien kehitt\u00e4miseksi, valmistamiseksi ja k\u00e4ytt\u00f6 ja s\u00e4ilyvyysominaisuuksien selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
Betoninen kierr\u00e4tyskiviaines eroaa luonnonkiviaineksesta p\u00e4\u00e4asiassa sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n alkuper\u00e4isen betonin sementtikiven takia, jota on kiinnittyneen\u00e4 kiviainesrakeisiin. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee riippuen betonin lujuudesta ja murskausprosessista riippuen. Sementtikivi aiheuttaa kiviaineksen pintaan huokoisen rakenteen, mik\u00e4 alentaa murskatun aineksen tiheytt\u00e4 ja aiheuttaa suuremman vedenimun verrattuna luonnonkiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi vanha sementtikivi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin puristuslujuutta, koska se on heikompaa kuin puhdas luonnonkiviaines ja heikent\u00e4\u00e4 uuden sementtikiven tartuntaa kiviainekseen tarttuen osaksi aiempaan sementtikiveen luoden matriisiin uuden rajapinnan. Mahdolliset kierr\u00e4tyskiviaineksessa olevat ep\u00e4puhtaudet ja alkuper\u00e4isen betonin lujuusluokka ja kosteudenkest\u00e4vyys voivat my\u00f6s vaihdella alkuper\u00e4n mukaan, mik\u00e4 vaikuttaa betonin lopullisiin ominaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Rakentaminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 noin 40 prosenttia maailman raaka-aineista, aiheuttaa 21\u201337 prosenttia globaalista CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (riippuen siit\u00e4, lasketaanko kaikki kasvihuonekaasut vai vain energiaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t) ja synnytt\u00e4\u00e4 30 % maailman j\u00e4tteest\u00e4. Onkin tarkoituksen mukaista, ett\u00e4 mahdollisimman suuri osa kiviaineksesta voidaan korvata kierr\u00e4tyskiviaineksella ilman, ett\u00e4 betonimassan ty\u00f6stett\u00e4vyys tai kovettuneen betonin ominaisuudet heikkenev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Nykytiet\u00e4myksen mukaan karkeaa kiviaineksesta voidaan korvata jopa 30 % kierr\u00e4tyskiviaineksella, jos mit\u00e4\u00e4n muita muutoksia ei tehd\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ylitt\u00e4v\u00e4 osuus on monissa aiemmissa kokeissa johtanut heikompilaatuiseen ja vaikeammin ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4\u00e4n betoniin. Ongelmia ovat aiheuttaneet mm. k\u00e4ytetyn betonin murskauksessa syntynyt hienoaines ja kierr\u00e4tysbetonien vaihteleva laatu verrattuna luonnon kiviainekseen.<\/p>\n\n\n\n Perinteisiss\u00e4 betoneissa sideaineena k\u00e4ytetyn sementtiklinkkerin valmistus on merkitt\u00e4v\u00e4 hiilidioksidil\u00e4hde. Hankkeessa perehdyttiin p\u00e4invastaiseen ilmi\u00f6\u00f6n eli karbonatisoitumiseen, jossa hiilidioksidi sitoutuu sementtikiven yhdisteiden kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia. On tunnettua, ett\u00e4 betoni murskattuna ja sijoitettuna olosuhteisiin, joissa se on tekemisiss\u00e4 ilman kanssa, karbonatisoituu jopa 60\u201380 %:sti sitoen itseens\u00e4 jopa l\u00e4hes 50 % sen valmistuksen aikana kalkkikivest\u00e4 vapautuneesta hiilidioksidista (jos sementtikivi on t\u00e4ysin klinkkeripohjainen ja karbonatisoituminen tapahtuu 100 prosenttisesti). Siksi murskeen varastoiminen ja k\u00e4ytt\u00f6 ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmastonmuutoksen torjujia: betonimurskeesta muodostuu hiilinielu.<\/p>\n\n\n\n EN-standardit asettavat laatukriteerit kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4yt\u00f6lle betonissa. SFS-EN 12620 m\u00e4\u00e4rittelee betonin kiviaineksille tekniset vaatimukset ja kansallinen soveltamisstandardi tuo kansalliset tarkennukset kiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Kierr\u00e4tyskiviaineksen osalta keskeisi\u00e4 haasteita ovat alkalireaktiivisuus, puhtaus (orgaaniset ep\u00e4puhtaudet, sulfaatit, kloridit) sek\u00e4 vaihtelu mekaanisissa ominaisuuksissa (kovuus, pakkasenkest\u00e4vyys ja vedenimu).<\/p>\n\n\n\n Nykytilassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole este, vaikkakin standardit rajoittavat kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 betonissa m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ja laadunvarmistusvaatimukset tekev\u00e4t k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vaikeaa.T\u00e4h\u00e4n on vastattava kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laatukriteereihin soveltuvia ratkaisuja, jolloin ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n sit\u00e4, etteiv\u00e4t standardit tulisi kierr\u00e4tyskiven k\u00e4yt\u00f6n esteeksi tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksissa k\u00e4ytettiin CE-merkitty\u00e4 betonimursketta, Betoroc\u00ae. Murske oli per\u00e4isin purkuty\u00f6mailta. Ruduksen kierr\u00e4tyspisteell\u00e4 murskattuna betonimurske sai Ei-En\u00e4\u00e4-J\u00e4tett\u00e4 (EEJ) -statuksen. Kokeita varten murskeesta seulottiin hienoaines pois, jolloin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tutkimuksiin on saatu karkean kiviaineksen korvaaja, raekooltaan 5\u201316 mm. T\u00e4m\u00e4 auttoi optimoimaan reseptej\u00e4, sill\u00e4 aiemmin on havaittu, ett\u00e4 betonin murskauksessa muodostuva p\u00f6ly ja muu hienoaines vaikeuttavat toimivia betonimassoja, koska hienoaines nostaa vedentarvetta ja siten vaikuttaa vesi-sementtisuhteeseen ja siten lujuuteen.<\/p>\n\n\n\n Betoroc\u00ae pystyy parhaimmillaan sitomaan 30\u201335 % sementin valmistuksessa kalkkikivest\u00e4 vapautuneesta hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4, (teoreettisesti l\u00e4hes puolet, jos sementti on t\u00e4ysin klinkkeripohjainen), mik\u00e4 tekee murskeesta hiilidioksidinielun ja todennetusti hiilinegatiivisen tuotteen 1)<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n 1)<\/sup> Betoroc\u00ae-betonimurskeen hiilik\u00e4denj\u00e4lki infrarakentamiskohteessa raporttiversio 1.1.2021-07-07<\/p>\n\n\n\n Useilla tekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutusta kierr\u00e4tyskiviainesbetonissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n betonimurskeen itseens\u00e4 sitoman hiilidioksidin (CO2<\/sub>) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Karbonatisoituminen riippuu mm. murskeen hienoudesta, betonin koostumuksesta, i\u00e4st\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteista, kuten l\u00e4mp\u00f6tilasta, kosteudesta ja ilman hiilidioksidipitoisuudesta, jossa betonirakenne sijaitsee. Lis\u00e4ksi sementtikiven kemiallinen rakenne vaikuttaa karbonatisoitumispotentiaaliin.<\/p>\n\n\n\n Betonin sementtikivi on p\u00e4\u00e4asiassa kalsiumhydroksidia ja kalsiumsilikaattihydraatteja ja muita kalsiumiin sitoutuneita yhdisteit\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kalsiumhydroksidi (Ca(OH)2<\/sub>) on voimakkaasti alkalinen yhdiste, joka reagoi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 ilmasta betoniin kulkeutuvan hiilidioksidin (CO2<\/sub>) kanssa. Hiilidioksidin sitoutuminen noudattaa perusreaktiota Ca(OH2<\/sub> + CO2<\/sub> i CaCO3<\/sub> + H2<\/sub>O, jossa kalsiumhydroksidi sitoo hiilen pysyv\u00e4sti takaisin kalsiumkarbonaatiksi (CaCO3<\/sub>).<\/p>\n\n\n\n Betonin pinnalta alkava karbonatisoituminen etenee yleens\u00e4 nopeasti l\u00e4hell\u00e4 pintaa, mutta hidastuu ajan kuluessa, koska muodostuva kalsiumkarbonaatti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 betonin huokosia, mik\u00e4 vaikeuttaa hiilidioksidin kulkeutumista syvemm\u00e4lle rakenteeseen. Karbonatisoitumisen etenemisen rakenteessa on verrannollinen ajan [t] neli\u00f6juureen, k\u221at . Ajan ohella kaavassa on kerroin [k], jonka arvo riippuu betonin laadusta (lujuus, tiiviys, vesi-sementtisuhde), pinnasta, pinnoituksesta, kosteudesta ja kosteudelle (sateelle) altistumisesta kuten my\u00f6s ilman suunnasta ja ilmavirrasta (tuuli). Kun betonirakenne murskataan, karbonatisoitumaton betonin ominaispinta-ala jopa 1000-kertaistuu. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa murskatun betonin karbonatisoitumisen kertaluokkia nopeammin verrattuna murskaamattomaan rakenteeseen.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa tutkittiin vanhoja ja uusia betonirakenteita sek\u00e4 kiihdytettyj\u00e4 hiilensidonnan kokeita. Nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta vanhan Konalan kiviainestaskun suunnittelulujuus oli C25\/30. Muiden suunnittelulujuutta ei saatu selvitetty\u00e4 mutta, koska kyseess\u00e4 on 1960-luvun betoni, on lujuusluokka samaa luokkaa kuin Konalan betonilla. Kaikille kolmelle betonille koestettiin keskiarvolujuus noin 70 N\/mm2<\/sup>. Eli vuosikymmeni\u00e4 vanha rakenne on saavuttanut huomattavan lujuuden, vaikka sit\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti oltu alun perin tavoiteltu. Nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta vanhan rakenteen lujuus on todenn\u00e4k\u00f6isesti kehittynyt lentotuhkan ansiosta, ja samalla on betonista muodostunut tiivist\u00e4. Karbonatisoituminen on ollut siten eritt\u00e4in hidasta, mik\u00e4 oli analyyseiss\u00e4 hyvin havaittavissa. Kuusikymment\u00e4 vuotta vanhat rakenteet ovat puolestaan todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet karkeaa puhdasta tai l\u00e4hes puhdasta portlandsementti\u00e4, mik\u00e4 on mahdollistanut pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen lujuudenkehityksen ja siten korkean lujuuden. 1960-luvun sementtivalikoima oli varsin kapea. Selvityksess\u00e4 l\u00f6ytyi kaksi varsinaista betoniin tarkoitettu sementti\u00e4, Portlandsementti ja Rapidsementti. Se onko tutkimusten 1960-luvun betonien kohdalla betonin valmistaja seostanut betoneja j\u00e4\u00e4 arvailujen varaan.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa perehdyttiin uusien betonien rakenteiden lis\u00e4ksi vanhojen, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n olleiden betonirakenteiden hiilinielupotentiaalin selvitt\u00e4miseen. Analyysit teetettiin Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratoriossa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksia varten olemassa olevista rakenteista porattiin n\u00e4ytteit\u00e4 betoniin sitoutuneen hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4n selvitt\u00e4miseksi. Kaksi rakenteista oli noin viisi vuotta vanhoja koerakenteita. Lis\u00e4ksi otettiin n\u00e4ytteet nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta vanhasta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevasta kiviainestaskusta Helsingin Konalassa sek\u00e4 arviolta kuusikymment\u00e4 vuotta vanhoista betoniseinist\u00e4 Lahdessa ja Porvoossa. Uudet rakenteet olivat alttiina ulkoilmalle ja ajoittaiselle sateelle. Kivitaskusta ja Porvoossa betonisein\u00e4st\u00e4 porattu betoni oli suorassa yhteydess\u00e4 ulkoilmaan, mutta ne eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6n aikana p\u00e4\u00e4osin olleet altistuneet suoralle kastumiselle. Lahden betonit olivat sek\u00e4 sis\u00e4pinnasta ett\u00e4 ulkopinnasta.<\/p>\n\n\n\n Karbonatisoitumissyvyydet analysoitiin pH-indikaattorilla ja termogravimetrianalyysill\u00e4 (TGA) analysoitiin betonin karbonatisoitumisasteet eri syvyyksill\u00e4 betonirakenteessa.<\/p>\n\n\n\n TGA:lla voidaan erottaa l\u00e4mp\u00f6tilan funktiona eri kemiallisten yhdisteiden hajoamisreaktiot esimerkiksi kalsiumhydroksidin ja kalsiumkarbonaatin hajoaminen CaCO3<\/sub> i CaO + CO2<\/sub>. Varsinaiset karbonatisoitumissyvyydet ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t erillisen tutkimusjulkaisussa julkaistavaksi, mutta t\u00e4ss\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 vanhoissa rakenteissa karbonatisoituminen oli vaihtelevaa. Kuivassa sis\u00e4tilassa varsin syv\u00e4lle edennytt\u00e4 ja ulkona eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 karbonatisoitumisesta aina pidemm\u00e4lle edenneeseen karbonatisoitumiseen. Mm. rakenteen ilmansuunnalla vaikuttaa olleen t\u00e4ss\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vapautuvan hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja siten karbonatisoitumisaste voidaan laskea sementtikemian kaavoilla, kun tiedet\u00e4\u00e4n betonin resepti. Menetelm\u00e4 ei ole tarkka vaan suuntaa antava. Jotta laskelmat olisivat tarkkoja, pit\u00e4isi k\u00e4ytetty sementti ja sen klinkkerin koostumus ja seosaineet ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t, tiet\u00e4\u00e4 tarkasti.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta vanhan betonin osalta laskennan perusteena k\u00e4ytettiin tiedossa olevaa 1980-luvun perusresepti\u00e4. Tuolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli klinkkeripohjaista sementti\u00e4 (n. 180\u2013200 kg\/m3<\/sup>) ja betoniin sekoitettiin erikseen lentotuhkaa (n. 120 kg\/m3<\/sup>). Vett\u00e4 sekoitettiin n. 180 kg\/m3<\/sup>. Analyysiss\u00e4 1960-luvun betonin sementin oletettiin olevan puhtaasti klinkkeripohjainen. Koska vanhojen betonien alkuper\u00e4isist\u00e4 suhteituksista ei ole tarkkaa tietoa, ei tulosten tarkkuudenkaan oleteta olevan tarkkoja, mutta on toki suuntaa antavia. Uusien betonien valmistusreseptit ja sideaineet ovat tiedossa.<\/p>\n\n\n\n Laskennallisesti saatiin tulokseksi, ett\u00e4 vanhan betonin pinta oli karbonatisoitunut l\u00e4hes t\u00e4ysin ja rakenteen sis\u00e4lt\u00e4 betoni oli karbonatisoitunut vain v\u00e4h\u00e4n (>20 mm syvyydell\u00e4 pinnasta). Uudet betonit olivat karbonatisoituneet vastaavasti pinnaltaan kokonaan, mutta sis\u00e4osaltaan eiv\u00e4t lainkaan. Tarkemmat tulokset julkaistaan erillisess\u00e4 artikkelissa my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainituille betonin\u00e4ytteille tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kymilabsissa nopeutettu hiilidioksidivanhennus, ts. rinnakkaistutkimus, jossa n\u00e4ytteet karbonatisoitiin laboratoriossa hiilidioksidilla ennen TGA-analyysia. T\u00e4ll\u00f6in saatiin ulkopinnan betonille ja sis\u00e4rakenteen betonille t\u00e4ysi karbonatisoituminen, ja t\u00e4t\u00e4 arvoa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 referenssin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 rakenteen varsinaista karbonatisoitumisastetta. Pintabetonien osalta ei laboratoriossa tehty karbonatisoiminen oleellisesti lis\u00e4nnyt sitoutuneen hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 betonissa. Sen sijaan sis\u00e4rakenteen karbonatisoitumisaste kasvoi k\u00e4sittelyss\u00e4 selv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Analyysit osoittavat selke\u00e4sti betonin merkitt\u00e4v\u00e4n hiilidioksidin sidontakyvyn ja sen, ett\u00e4 se ei ole marginaalinen ilmi\u00f6 tapahtui se sitten rakenteen elinaikana tai sen j\u00e4lkeen. Parhaimmillaan t\u00e4st\u00e4 saadaan hy\u00f6ty kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhojen rakenteiden betoni ja murskaamalla se sopiviin raekokoihin, jolloin hiilidioksidinsitoutuminen on nopeaa ja tehokasta.<\/p>\n\n\n\n Koska analyyseiss\u00e4 k\u00e4ytettiin todellisia rakenteita, on analyyseiss\u00e4 mukana kiviaines ja t\u00e4m\u00e4 tuo ep\u00e4tarkkuutta tuloksiin. Betonista on suurin osa kiviainesta ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa paikallisesti vaihdella. Niinp\u00e4 ei pystyt\u00e4 tarkasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteen eri kemiallisten materiaalien osuuksia n\u00e4ytteess\u00e4. Kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytteen valmistusta on mahdollista saada lis\u00e4tarkkuutta analyyseihin.<\/p>\n\n\n\n Kierr\u00e4tyskiviaineksesta valmistettiin betonin\u00e4ytteet seuraavia koesarjoja varten: puristus-, taivutus- ja vetolujuus, pakkasenkest\u00e4vyys, suola-pakkaskest\u00e4vyys, kimmokerroin ja Poissonin-luku. My\u00f6s Ruduksen v\u00e4h\u00e4hiilinen CEVO-betoni oli t\u00e4ss\u00e4 osassa tutkimusta mukana. CEVO-betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti pienemm\u00e4t verrattuna referenssibetonin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. CEVO-betonin etuna on sen nopea lujuudenkehitys verrattuna perinteisiin seosainebetoneihin. CEVO-betoni on tarkoitettu rasitusluokkiin X0 ja XC1 eli l\u00e4hinn\u00e4 sis\u00e4tilojen rakenteisiin.<\/p>\n\n\n\n Kimmokertoimen ja Poissonin-luvun m\u00e4\u00e4ritys<\/em><\/p>\n\n\n\n Puristuslujuus, kimmokerroin (Young\u2019s modulus E) ja Poissonin luku (Poisson\u2019s ratio \u03bd) ovat keskeisi\u00e4 materiaalin mekaanisia ominaisuuksia kuvaavia suureita, jotka ovat rakennesuunnittelijoille t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja mm. rakenteiden pitk\u00e4aikaismuodonmuutosten arvioinneissa. M\u00e4\u00e4ritykset tehtiin koekappaleista, jotka olivat 150 \u00d7 300 mm lieri\u00f6n\u00e4ytteit\u00e4. Kimmokertoimen m\u00e4\u00e4ritys tehtiin standardin SFS-EN 12390-13 mukaisesti. Kimmokerroin ja Poissonin-luku m\u00e4\u00e4ritettiin 91 vuorokauden ik\u00e4isille n\u00e4ytteille, joiden kiviaineskoostumus on kuvattu taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n Kimmokertoimen ja Poisson-luvun m\u00e4\u00e4ritykset tehtiin Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksella.<\/p>\n\n\n\n Poisson-luku m\u00e4\u00e4ritettiin kimmokertoimen m\u00e4\u00e4rityksen yhteydess\u00e4. Kuormituksen aikana mitattiin aksiaalista j\u00e4nnityst\u00e4 eli kuormitusta pinta-alaa kohden ja aksiaalista venym\u00e4\u00e4 eli pituuden muutosta suhteessa alkuper\u00e4iseen pituuteen. Muodonmuutoksen mittaamiseen k\u00e4ytettiin venym\u00e4antureita, jotka asennettiin n\u00e4ytteen pinnalle pituus- ja poikittaissuunnassa. Mittaukset suoritettiin lineaarisen elastisuuden alueella, 10\u201340 % n\u00e4ytteen murtokuormasta.<\/p>\n\n\n\n Kierr\u00e4tyskiviainesta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n betonin kimmokertoimen arvo oli pienempi kuin luonnonkiviaineksesta valmistetun. Lis\u00e4ksi mitatut tulokset olivat matalampia kuin Eurocode 2 (EN 1992-1-1) standardin laskennallinen rakenteiden mitoitusta varten kehitetty malli. Matalampi arvo saattaa johtua mm. siit\u00e4, ett\u00e4 kierr\u00e4tysmateriaalin vanha sementtikivi on huokoisempaa ja siten kokoonpuristuvampaa kuin uusi ja sen heikompi transitiovy\u00f6hyke mahdollistaa molekyylitasolla rakenteiden liukumista ja uudelleenj\u00e4rjestymist\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa suuremman muodonmuutoksen. Poisson-luvut kaikilla betoneilla vastasivat betoneille tottua arvoa.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4li kierr\u00e4tyskiviaineksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in vaativissa rakenteellisesti kohteissa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arvioidaan erikseen, onko kimmokerroin m\u00e4\u00e4ritykseen kokeellisesti tarvetta. Muuten saattaa olla hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskennallista tai taulukkoarvoa pienemp\u00e4\u00e4 arvoa. Turvallinen arvio laskennallisen arvon pienennyskertoimelle voisi olla 0,8\u20130,9. Kun kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 rajataan standardin SFS-EN 206 suosituksiin ei t\u00e4t\u00e4 tarvitse huomioida tavanomaisissa rakenteissa.<\/p>\n\n\n\n Virumatestaukset<\/em><\/p>\n\n\n\n Virumatestien tarkoituksena oli mitata n\u00e4ytteiden pitk\u00e4aikaista muodonmuutosta vakiokuormituksen alaisena. Viruman tunteminen auttaa ennustamaan rakenteiden k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ja arvoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n pyritt\u00e4ess\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaisia vaurioita, kuten painumia ja halkeamia.<\/p>\n\n\n\n Betonin muodonmuutos voidaan jakaa eri tyyppeihin eli se koostuu eri osista: 1) V\u00e4lit\u00f6n elastinen muodonmuutos, joka syntyy heti kuormituksen asettamisen j\u00e4lkeen. 2) Prim\u00e4\u00e4rinen viruma, joka kehittyy nopeasti ensimm\u00e4isten viikkojen aikana. 3) Sekund\u00e4\u00e4rinen viruma, joka hidastuu ajan my\u00f6t\u00e4, mutta jatkuu vuosia. 4) Terti\u00e4\u00e4rinen viruma, joka tapahtuu, kun materiaali alkaa rappeutua ja lopulta murtuu. Viimeisin on harvinainen normaaleissa betonirakenteissa ja tavanomaisissa k\u00e4ytt\u00f6olosuhteissa. Joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 vaatii ajanjaksoa, joka on huomattavasti pidempi kuin oletettu k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Korkea viruma tarkoittaa suurempia muodonmuutoksia pitk\u00e4kestoisessa rasituksessa. Ilmi\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4 rakenteellisessa suunnittelussa, erityisesti silloissa, pilareissa ja korkeissa rakennuksissa, sill\u00e4 pitk\u00e4aikainen muodonmuutos vaikuttaa rakenteen stabiliteettiin, kantavuuteen ja s\u00e4ilyvyyteen.<\/p>\n\n\n\n Virumaan vaikuttavat betonin koostumus (sideaine, runkoaineet, lis\u00e4aineet, veden ja sementin suhde), kovettumisolosuhteet (l\u00e4mp\u00f6tila, kosteus), ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteet, kuormitustaso ja kuormituksen kesto. Mit\u00e4 pidempi on kuormituksen kesto, sit\u00e4 suurempi on kumulatiivinen viruma.<\/p>\n\n\n\n Testej\u00e4 varten valmistettiin lieri\u00f6m\u00e4iset (\u00d8100 mm \u00d7 200 mm) n\u00e4ytteet, jotka oli kovetettu standardoiduissa olosuhteissa ennen kuormituksen aloittamista.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ytteet asetettiin pitk\u00e4aikaiseen kuormitukseen ja niiden muodonmuutosta seurattiin ajan suhteen. N\u00e4ytteisiin kohdistettiin pysyv\u00e4 vakioitu aksiaalinen puristuskuorma, joka oli hieman alle 40 % betonin puristuslujuudesta.<\/p>\n\n\n\n Viruman mittaaminen on pitk\u00e4kestoinen koe. Tutkimuksessamme mittaukset kestiv\u00e4t l\u00e4hes vuoden eli 343 vrk. Mittaukset lopetettiin, kun viruman voitiin todeta tasaantuneen, eik\u00e4 odotettavissa ollut en\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta ajan suhteen.<\/p>\n\n\n\n Virumakoe tehtiin seuraaville betoneille: Vertailubetoni, jossa ei ollut lainkaan kierr\u00e4tyskiviainesta sek\u00e4 betonit, joissa karkea kiviaines oli korvattu 50 % ja 100 % kierr\u00e4tyskiviaineksella. Lis\u00e4ksi viruma mitattiin my\u00f6s CEVO-betonille ilman ja kierr\u00e4tyskiviaineksen kanssa. Lis\u00e4ksi mitattiin yksi GWP.55 betoni, koska haluttiin koestaa yksi CEM III\/B sementill\u00e4 valmistettu v\u00e4h\u00e4hiilinen betoni. GWP.55 betoni viruma ja kutistuma oli selv\u00e4sti pienempi kuin muilla betoneilla, mutta tulos on viitearvojen sis\u00e4ll\u00e4. GWP.55-betonin kutistuma oli pieni, ja t\u00e4m\u00e4 vahvistaa aiempaa k\u00e4sityst\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisten betonien k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Taulukossa 2 esitet\u00e4\u00e4n kokonaisvirumat ja kutistumat. J\u00e4nnitystaso m\u00e4\u00e4ritettiin 91 vrk:n lujuustasosta.<\/p>\n\n\n\n Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 virumat kaikilla koebetoneilla olivat aavistuksen verran korkeammat kuin vertailubetonilla. CEVO-betonia ei voi verrata referenssibetoniin sen eri koostumuksen takia, mutta CEVO-betonien kesken oltiin hyvin tarkasti samassa suuruusluokassa ja kierr\u00e4tyskiviaines ei merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttanut virumaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Pakkasenkest\u00e4vyys kierr\u00e4tyskiviainesbetonille<\/em><\/p>\n\n\n\n Pakkasenkest\u00e4vyyden tutkimuksissa selvitettiin betonin\u00e4ytteiden kest\u00e4vyytt\u00e4 toistuvaa j\u00e4\u00e4tymist\u00e4 ja sulamista vastaan. Laattakoe tehtiin ionivaihdetulla eli makealla vedell\u00e4 sek\u00e4 3 %:lla NaCl-liuoksella. J\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia ei t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4, koska betonit eiv\u00e4t kest\u00e4neet kloridiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 eli tulokset ylittiv\u00e4t XF2:lle ja XF4:lle asetetut kansalliset raja-arvot.<\/p>\n\n\n\n Pakkasenkest\u00e4vyyskokeet tehtiin laattakokeina (CEN\/TR 14177, TS-12390-9). J\u00e4\u00e4dytys-sulatussyklien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli teknisen spesifikaation m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 56 jaksoa.<\/p>\n\n\n\n Analyysit teetettiin kahdessa eri kaupallisessa laboratoriossa. Tuloksissa on eroa laboratorioiden kesken, mutta menetelm\u00e4n tarkkuus huomioiden, voidaan tulosten todeta olevan yhtenev\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n Suhteellinen dynaaminen kimmomoduuli oli kaikilla betoneilla 56 jakson j\u00e4lkeen yli 100, joten sis\u00e4isi\u00e4 vaurioita ei koebetoneihin syntynyt. FT-0-betonin rapautuminen oli l\u00e4hes olematonta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samoin FT-50 betonin kohdalla. FT-100-betoneissa oli pient\u00e4 rapautumista (FT-0 vertailu, FT-50 ja FT-100, karkeasta kiviaineesta korvattu 50 ja 100 % kierr\u00e4tyskiviaineksella), N\u00e4iden tulosten perusteella FT-0-, FT-50- ja FT-100-betoni t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rasitusluokkien XF1 ja XF3 pakkasenkest\u00e4vyysvaatimukset sadalle vuodelle.<\/p>\n\n\n\n Makealla vedell\u00e4 tehtyjen pakkasrasituskokeiden tulosten mukaan kierr\u00e4tyskiviaineesta valmistettu betoni soveltuu kloridittoman ymp\u00e4rist\u00f6n pakkasrasitukseen. Pinnat eiv\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4sti rapautuneet eik\u00e4 betoneihin muodostunut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 vaurioita. Sen sijaan kloridiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 niihin syntyi ulkoisia rapautumisvaurioita kierr\u00e4tyskiviaineksen yhteyteen niihin kohtiin, joissa oli vanhaa sementtikive\u00e4. N\u00e4ihin paikkoihin alkoi kehitty\u00e4 j\u00e4\u00e4tymisen vaikutuksesta selvi\u00e4 kuoppia.<\/p>\n\n\n\n Tehtyjen testien perusteella ei kloridiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 siis voida pit\u00e4\u00e4 soveltuvana murskatusta betonista tehdyille n\u00e4ytteille.<\/p>\n\n\n\n Betonin merkitt\u00e4v\u00e4 vahvuus kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on pitk\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 hyvin soveltuvan kiertotalouden periaatteita tukevaan rakentamiseen. Merkitt\u00e4v\u00e4 haaste kiertotalouden vakiinnuttamisessa on kuitenkin se, ettei sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ole ollut pitk\u00e4aikaisia kokemuksia. Kiertotalouden ratkaisut voivat alentaa rakennuksen elinkaarip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja Betoroc\u00ae-murskeella on kaiken mahdollisuus saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannushy\u00f6tyj\u00e4 perinteiseen kiviainekseen verrattuna.<\/p>\n\n\n\n Karbonatisoitumisen synnytt\u00e4m\u00e4 hiilinielu on nouseva tutkimusaihe, mutta rakenteiden elinkaaren aikaista hiilen sitomiskyky\u00e4 on toistaiseksi tutkittu varsin v\u00e4h\u00e4n. Vaikka elinkaaren aikana tapahtuva hiilensidonta on huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin betonin murskaamisen j\u00e4lkeinen karbonatisoituminen, se on silti yksinkertainen ja kustannustehokas keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Uudisrakennusten osalta betonin murskaaminen ja sit\u00e4 seuraava karbonatisoituminen tulevat ajankohtaisiksi vasta mahdollisesti kymmenien mahdollisesti yli sadan vuoden kuluttua. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisi jatkossakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia keinoja, joilla voitaisiin edist\u00e4\u00e4 karbonatisoitumista jo rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n aikana.<\/p>\n\n\n\n Kierr\u00e4tyskiviaineksen, l\u00e4hinn\u00e4 betonimurskeen, valmistus, k\u00e4ytt\u00f6 ja sen asettamat vaatimukset betonin kiviaineksena ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monella toimijalla selvityksess\u00e4. Nyt saadut tulokset osoittavat, ett\u00e4 reseptit toimivat murskeen kanssa, kun hienoaines on seulottu pois. Murskeen muodolla on niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 vaikutus: py\u00f6re\u00e4 kiviaines toimii hyvin eri tavalla kuin murskattu kulmikas. Betoni onkin suhteitettava huolella, jotta saavutetut hy\u00f6dyt eiv\u00e4t mene hukkaan liiallisella sementin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Suhteitus itsess\u00e4\u00e4n vastaa hyvin paljon murskatun kiviaineksen suhteitusta, mutta suhteituksessa ja valmistuksessa on huomioitava kiviaineksen vedenimu.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa saadut tulokset osoittavat, ett\u00e4 kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4hiilisess\u00e4 betonirakentamisessa on teknisesti mahdollista ja tarjoaa kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n Haasteiksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 vaikka tutkimuksen tulokset ovat lupaavia, materiaalin ja sen laadun v\u00e4list\u00e4 pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyytt\u00e4 eri ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteissa ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin selvitetty. Erityisesti on mietitt\u00e4v\u00e4, voidaanko kierr\u00e4tyskiviaineksesta valmistettu betoni hyv\u00e4ksy\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4 vaativiin olosuhteisiin (XF1 ja XF3). Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella sit\u00e4 ei voi todeta vaan asia vaatii lis\u00e4tutkimusta. Kloridiymp\u00e4rist\u00f6 (XF2 ja XF4) vaikuttaa olevan kierr\u00e4tyskiviaineksesta valmistetulle betonille liian vaativa. Muuten mekaanisissa ominaisuuksissa ei ilmennyt poikkeavaa verrattuna tavanomaiseen betoniin. Joitain ominaisuuksia voi olla vaativissa kohteissa testata erikseen, mutta tavanomaisissa rakenteissa kierr\u00e4tyskiviaineksesta tehty betoni on turvalista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n CEVO-betonin ja v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin kohdalla ei havaittu ongelmia mekaanisten ominaisuuksien suhteen. Kierr\u00e4tyskiviaineksen alkuper\u00e4 vaikuttaa betonin lopullisiin ominaisuuksiin, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 vastaanotettavan betonin tarkkaa laadunhallintaa ja materiaalin esik\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kasvava paine v\u00e4h\u00e4hiiliseen rakentamiseen ja resurssitehokkuuteen kannustaa rakennusteollisuuden toimijoita ja urakoitsijoita etsim\u00e4\u00e4n uusia ratkaisuja. Julkinen sektori ja suuret rakennuttajat voivat toimia edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6in\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kierr\u00e4tysmateriaaleja osana ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteitaan sek\u00e4 ottaa kierr\u00e4tysmateriaalit rohkeasti osaksi omia v\u00e4h\u00e4hiilisyysja kierr\u00e4tystavoitteitaan. My\u00f6s koulutusta, teknist\u00e4 tukea ja osaamista on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4, jotta rakennusalan toimijat oppivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta materiaalia tehokkaasti.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tulokset osoittavat, ett\u00e4 kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4hiilisess\u00e4 betonirakentamisessa on lupaava vaihtoehto, joka osaltaan edist\u00e4\u00e4 rakennusalan siirtym\u00e4\u00e4 kohti kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ratkaisuja. Poliittinen ja kasvava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen paine luovat hyv\u00e4t edellytykset teknologian kehitykselle, mutta lis\u00e4tutkimuksia tarvitaan erityisesti pitk\u00e4aikaiskest\u00e4vyyden, laadunhallinnan ja markkinoiden hyv\u00e4ksynn\u00e4n osalta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa ei suositella kuinka paljon luonnonkiviainesta voidaan korvata kierr\u00e4tyskiviaineksella. Tutkimuksen betonien karkean kiviaineksen osuus vaihteli mutta kaikilla korvausm\u00e4\u00e4rill\u00e4 saatiin valmistettua betoneja, joiden mekaaniset ominaisuudet olivat l\u00e4hell\u00e4 luonnonkiviaineksesta valmistettuja referenssibetoneja. Vaikka tulokset ovat lupaavia, on varmasti hyv\u00e4 hankkia ensin kokemusta kierr\u00e4tyskiviaineksesta korvaamalla luonnonkiviainesta pienempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 eli noudattaa standardin SFS-EN 206 Betoni-standardin ohjeistusta 30 %:n korvausm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 karkeasta kiviaineksesta (tyyppi A).<\/p>\n\n\n\n Hankkeen tutkimusosuus toteutettiin p\u00e4\u00e4osin Ruduksen Konalan laboratoriossa. Tutkimukseen liittyi osia, jotka toteutettiin betonituote- ja valmisbetonitehtailla sek\u00e4 ostopalveluna ulkopuolisissa laboratorioissa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen yhteydess\u00e4 valmistui kaksi AMK-lopputy\u00f6t\u00e4 ja yksi kandidaatinty\u00f6. AMK-lopputy\u00f6t k\u00e4sitteliv\u00e4t kierr\u00e4tyskiviaineksen vaikutusta betonin pakkaskest\u00e4vyyteen ja Sadgroven lujuudenkehityskaavan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin kypsyyden arvioinnissa. Aalto-yliopiston kandidaatinty\u00f6n\u00e4 tehty kirjallisuuskatsaus toi puolestaan valoa kierr\u00e4tyskiviaineksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n betoninvalmistuksessa maailmalla.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tuloksia on julkaistu my\u00f6s Nordic Concrete Research -lehdess\u00e4 (NCR 72, 1\/2025) artikkelissa \u201cAssessing the Mechanical Properties and Frost Resistance of Recycled Coarse Aggregate Concrete in Finland\u201d (Tulimaa et al.).<\/p>\n\n\n\n Rudus Oy:n tutkimuksessa Innovatiivinen v\u00e4h\u00e4hiilinen kierr\u00e4tyskiviainesbetoni saatiin uutta tietoa betonin raaka-aineiden ja valmistuksen hiilidioksidikuormituksen pienent\u00e4miseksi. Samalla kehitettiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tukevat n\u00e4iden ratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 rakennusalalla. Kokonaistavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 tietotaitoa ja edist\u00e4\u00e4 laajemmin v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 betonirakentamista.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":30292,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":true,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[89,77,76],"class_list":["post-30287","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kiertotalous","tag-co2","tag-kiertotalous","tag-vahahiilisyys"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Kierratysbetonia-murskaamaton_Rudus_1920x1308px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/betonimurske_Rudus_1920x1080px_04.jpg\")
Kierr\u00e4tyskiviaineksen kuvaus<\/h3>\n\n\n\n
Kierr\u00e4tyskiviaines hiilinieluna<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/poratut-koekappaleet_1920x898px_01.jpg\")
Betonirakenteiden karbonatisoitumistutkimukset<\/h3>\n\n\n\n
Betonin laskennallinen hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Kierr\u00e4tyskiviaineksesta valmistetuille betoneille ja CEVObetoneille tehdyt tutkimukset<\/h3>\n\n\n\n
Mekaaniset ominaisuudet<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Kimmokertoimen-ja-Poisson-luvun-tulokset_1920x1081px.jpg\"){kind=spacer}
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Kimmokertoimen-ja-Poissonin-luvun-maaritys_Aalto_1920x1308px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Eri-betonien-viruma-arvot_1920x668px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Koebetonien-virumatestaus_1920x972px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Betonien-pakkasenkestavyys_1407x959px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/Kierratyskiviainesbetonin-laattakoe_1664x1117px.jpg\")
Tulosten hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/YM-EU-logot_1809x1001px.jpg\"){kind=spacer}
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"