{"id":30325,"date":"2026-05-25T09:00:24","date_gmt":"2026-05-25T06:00:24","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=30325"},"modified":"2026-05-25T13:08:11","modified_gmt":"2026-05-25T10:08:11","slug":"ettringiitti-ja-ohuthietutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/","title":{"rendered":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus"},"content":{"rendered":"\n

Jokainen, joka on lukenut betonirakenteiden kuntotutkimusraportteja, on t\u00f6rm\u00e4nnyt sanaan ettringiitti ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4minen on useimmiten ollut negatiivista, sill\u00e4 ettringiitti on useimmiten liitetty betonin vaurioitumiseen tai riskiin vaurioitua. Totuus ettringiitist\u00e4 ja sen merkityksest\u00e4 ja esiintymisest\u00e4 betonissa ei kuitenkaan ole n\u00e4in synkk\u00e4, vaan ettringiitill\u00e4 on oma t\u00e4rke\u00e4 osansa sementin reaktioissa.<\/p>\n\n\n\n

Jotta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ettringiitti\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sementti ja sen reaktiot<\/h3>\n\n\n\n

Portlandsementti koostuu klinkkerist\u00e4, jonka komponentit ovat silikaattifaasit aliitti (C3S) ja beliitti (C2S) sek\u00e4 trikalsiumaluminaatti (C3A) ja ferriitti (C4AF).<\/p>\n\n\n\n

Kun klinkkeri jauhetaan hienoksi, siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kalsiumsulfaattia (kipsi\u00e4) sitoutumisajan s\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi ja seosaineita haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. N\u00e4in onkin koossa kaikki, mit\u00e4 tarvitaan ettringiitin muodostumiseen.<\/p>\n\n\n\n

Betonia valmistettaessa sementin C3A reagoisi nopeasti veden kanssa muodostaen aluminaattihydraatteja, mik\u00e4 johtaisi massan nopeaan sitoutumiseen (j\u00e4ykistymiseen), ellei sementtiin olisi lis\u00e4tty kipsi\u00e4, jolloin alkuvaiheessa hydratoituvan C3A:n osuus on merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi ja betoni pysyy ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4n\u00e4 tarvittavan ajan.<\/p>\n\n\n\n

Kalsiumsulfaatin (CaSO4<\/sub>\u00b72H2<\/sub>O) ja C3A:n (3CaO\u00b7Al2<\/sub>O3<\/sub>) v\u00e4lisess\u00e4 reaktiossa muodostuu ettringiitti\u00e4: 3CaOAl2<\/sub>O3<\/sub>3CaSO4<\/sub>26-32H2<\/sub>O. Plastisessa muodossa olevassa sementtipastassa ettringiitin muodostumisella ei ole merkityst\u00e4 kovettuneen betonin ominaisuuksiin, kaikki kiteytym\u00e4t \u201dmahtuvat\u201d plastiseen matriisiin. Toisin sanoen t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa syntyv\u00e4 prim\u00e4\u00e4ri ettringiitti on varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota on aina kaikissa portlandsementtisideaineisissa betoneissa.<\/p>\n\n\n\n

Kovettuneessa betonissa oleva prim\u00e4\u00e4ri ettringiitti on raekooltaan niin pient\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ohuthietutkimuksella voi sementtikiven (sementtipastan) sis\u00e4lt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4. Havaitseminen ja toteaminen vaatii elektronimikroskooppitutkimusta (SEM) tai esim. r\u00f6ntgenanalyysi\u00e4 (XRD). Yleens\u00e4 tiivistys- ja suojahuokosissa olevat ettringiittikiteytym\u00e4t ovat sementtikivest\u00e4 liuennutta ja uudelleenkiteytynytt\u00e4 alkuvaiheen prim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ettringiitti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Julkisivun kuntotutkimus esimerkkin\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4 toimii er\u00e4s julkisivun kuntotutkimus, jossa tehtiin sek\u00e4 ohuthietutkimuksia, ett\u00e4 XRD-analyysej\u00e4 ettringiitin kartoittamiseksi. Ohuthietutkimuksissa ettringiitti\u00e4 todettiin julkisivubetonin ilma- ja suojahuokosissa runsaasti etel\u00e4- ja l\u00e4nsijulkisivuilla, kun sen sijaan pohjois- ja it\u00e4julkisivuilla ettringiitti\u00e4 ei huokosissa ollut lainkaan. H\u00e4t\u00e4inen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s olisi ollut, ett\u00e4 kohteessa on k\u00e4ynniss\u00e4 \u201dvakava ettringiittireaktio\u201d, perustuen kiteytymiin huokosissa.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa kyseess\u00e4 oli tavanomainen s\u00e4\u00e4rasituksen aiheuttama kastumisesta ja kuivumisesta johtuva pumppausliike, jonka seurauksena ettringiitti\u00e4 kulkeutuu sementtikiven sis\u00e4lt\u00e4 huokosiin. XRD-analyysi osoitti, ett\u00e4 betonin ettringiittipitoisuus on tavanomainen ja yht\u00e4 suuri kaikilla julkisivuilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Runsaasti ja tasaisesti suojahuokostettua betonia, jossa kuvan alalla on 42 suojahuokosta, joista 41 on t\u00e4ynn\u00e4 ettringiitti\u00e4 ja sen vuoksi erottuvat vain huokosen py\u00f6re\u00e4n muodon perusteella. Kuvan oikeassa yl\u00e4kulmassa on yksi keltaisena n\u00e4kyv\u00e4 huokonen, jossa ei ole ettringiitti\u00e4. Betonissa on voimakas pakkasvaurio. Kuvassa n\u00e4kyy kolme pystysuuntaista murtoviiva, jotka ovat pakkashalkeamia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muutakin, kuin prim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ettringiitti\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n \u201dtavanomaisen\u201d ettringiitin lis\u00e4ksi betonissa voi esiinty\u00e4 ns. my\u00f6h\u00e4isen ettringiittireaktion synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ettringiitti\u00e4 (engl. delayed ettringite formation, DEF). Ilmi\u00f6n syyn\u00e4 on yleens\u00e4 liian voimakas l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittely elementtitehtaalla tai paikallavalun liian korkeaksi noussut l\u00e4mp\u00f6tila betonin kovettumisvaiheen aikana. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa sementin reaktio h\u00e4iriintyy ja se johtaa my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ettringiittireaktioon. Ilmi\u00f6 vaatii, ett\u00e4 betonin l\u00e4mp\u00f6tila on yli 60\u202670 \u00b0C esimerkiksi l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyn tai hydrataation seurauksena. Alle t\u00e4m\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilan ei ilmi\u00f6t\u00e4 tapahdu.<\/p>\n\n\n\n

Voimakkaita l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyj\u00e4 oli erityisesti 1970-luvulla elementtien valmistuksessa. Nykyisin riski on l\u00e4hinn\u00e4 massiivivaluissa. Kiteytyneen ettringiitin tilavuuden kasvu voi olla 130\u2013140 % l\u00e4ht\u00f6aineiden tilavuuteen verrattuna ja se voi aiheuttaa paisuntaa, halkeilua ja lujuuden heikkenemist\u00e4. Lis\u00e4ksi huokosiin kiteytyv\u00e4 ettringiitti voi muuttaa (heikent\u00e4\u00e4) suojahuokostetun betonin pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sit\u00e4, onko huokosten ja halkeamien ettringiittikiteytymiss\u00e4 kyseess\u00e4 my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 ettringiittireaktiossa syntynyt kiteytym\u00e4 vai kosteusrasitetusta betonista liuennut ja uudelleen kiteytynyt hydrataation alussa syntynyt prim\u00e4\u00e4ri ettringiitti, ei voi ratkaista ohuthietutkimuksella, vaan se edellytt\u00e4\u00e4 muita tutkimuksia ja rakenteessa olevan betonin historiaselvityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sulfaatti- ja sulfidikorroosio<\/h3>\n\n\n\n

Betoniin tunkeutuneet sulfaatit reagoivat sementin reaktiossa syntyneen portlandiitin (Ca(OH)2<\/sub>) kanssa, muodostaen kipsi\u00e4. Sulfaatti-ionit jatkavat reagointia muodostuneen kipsin ja kalsiumaluminaattihydraattien, monosulfaatin tai hydratoitumattoman C3A:n kanssa muodostaen ettringiitti\u00e4. Reaktiossa muodostuneen ettringiitin tilavuus on merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi verrattuna reaktion l\u00e4ht\u00f6aineisiin ja seuraukset voivat olla samanlaisia kuin my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 ettringiittireaktiossa aiheuttaen betonin vaurioitumista paisumisen ja lujuuden menetyksen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Korroosioriski riippuu lukuisista betonin koostumus- ja tiiveysominaisuuksista sek\u00e4 sulfaattityypist\u00e4 ja sulfaattirasituksen muodoista.<\/p>\n\n\n\n

Sulfidimineraalit voivat hapen ja betonin alkalisten huokosliuosten vaikutuksesta hapettua rautahydroksidiksi ja sulfaateiksi. Reaktioketjussa syntyy alkali- ja kalsiumsulfaatteja (ettringiitti\u00e4) sek\u00e4 rautahydroksidia. Rautahydroksidi puolestaan voi aiheuttaa ruostevalumia betonin pintaan. Standardi SFS-EN 12620 +A1 Betonikiviainekset<\/em> rajoittaa kokonaisrikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kiviaineksessa.<\/p>\n\n\n\n

Reaktiot muistuttavat alkali-kivianesreaktiota siin\u00e4, ett\u00e4 mekanismit ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 monimutkaisia, samoin kuin reaktioon vaadittavat olosuhteet ja pitoisuudet.<\/p>\n\n\n\n

Ohuthietutkimustulosten ymm\u00e4rt\u00e4minen ja sudenkuopat<\/h3>\n\n\n\n

Koska ohuthietutkimus on kvalitatiivinen analyysimenetelm\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 se tutkijalta hyv\u00e4\u00e4 perehtyneisyytt\u00e4 ja paitsi oman tutkimusalan, niin my\u00f6s betonitekniikan tuntemusta siten, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ohuthietulosten merkityksen laajemmassa kontekstissa ja sit\u00e4, ett\u00e4 puhuvatko ohuthietutkija, kuntotutkija ja korjaussuunnittelija samaa kielt\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he toisiaan \u2013 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Syntyy mahdollisesti \u201drikkin\u00e4inen puhelin\u201d, jossa analyysitulokset ketjussa muuttuvat.<\/p>\n\n\n\n

Ohuthietutkija tekee kvalitatiivista analyysi\u00e4, jonka tuloksena ei saada tietty\u00e4 lukuarvoa kuvaamaan analyysitulosta, vaan tutkija m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ettringiitin m\u00e4\u00e4r\u00e4n sanallisesti esimerkiksi raportoimalla, ett\u00e4: ettringiitti\u00e4 ei ole \/ on v\u00e4h\u00e4n \/ on paljon \/ l\u00e4hes kaikki huokoset ovat t\u00e4ynn\u00e4, tai ett\u00e4 halkeamat ja huokoset ovat monin paikoin t\u00e4ynn\u00e4 ettringiitti\u00e4, jne. Tai viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 betonissa on k\u00e4ynniss\u00e4 ettringiittireaktio. N\u00e4ist\u00e4 viimeiseen tutkijalla tuskin edes on perusteita esitt\u00e4\u00e4, ellei mahdollisuutta ole my\u00f6s muilla keinoin kartoitettu.<\/p>\n\n\n\n

Kuntotutkija tekee omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 ettringiitin merkityksen osalta ohuthieraportin pohjalta. Jotta asia tulisi varmistettua ja ettringiitin merkitys huomioitua, kuntotutkija voi viel\u00e4 hieman korostaa asiaa ja ohuthieraportista l\u00f6yty\u00e4 lause: \u201dhuokosissa on jonkin verran ettringiitti\u00e4 ja osa pienimmist\u00e4 huokosista on t\u00e4ynn\u00e4 ettringiitti\u00e4\u201d muuttuu kuntotutkimusraportin yhteenvedossa muotoon:
\u201dhuokosiin on kiteytynyt laajalti ettringiitti\u00e4 ja betonissa on k\u00e4ynniss\u00e4 ettringiittireaktio\u201d. N\u00e4in kuntotukija voi olla \u201dvarmalla puolella\u201d ettringiitin merkityksest\u00e4. Ja viimein korjaussuunnittelija saattaa pohtia kannattaako koko rakennetta en\u00e4\u00e4 korjata, koska siell\u00e4 on vakava ettringiittivaurio!<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 kuvattua keskin\u00e4isen ymm\u00e4rryksen ongelmaa ja kokonaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 kuvaa esimerkki julkisivututkimuksesta, jossa l\u00e4ht\u00f6kohtana oli julkisivupinnassa todettu verkkohalkeilu. Kohteeseen tehtiin kuntotutkimus ja osana sit\u00e4 ohuthietutkimus. Ohuthieraportissa todettiin, ett\u00e4 \u201dhuokost\u00e4ytteit\u00e4 esiintyy kohtalaisen yleisesti, mutta p\u00e4\u00e4osin v\u00e4h\u00e4n. Pienimm\u00e4t huokoset ovat kuitenkin paikoitellen jo t\u00e4yttyneet kokonaan, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti heikent\u00e4\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4. Kokonaisuutena arvioituna tutkituissa n\u00e4ytteiss\u00e4 ei ole havaittavissa erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4 betonin laatupuutteita\u201d. Kohteen tutkimuksista kirjoitetussa lausunnossa asia oli muuttunut muotoon: \u201draportin perusteella on syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 betonia on l\u00e4mmitetty liikaa valmistusprosessin aikana, josta osoituksena havaitut ettringiittit\u00e4ytteet huokosissa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Lausunto siis viittasi my\u00f6h\u00e4iseen ettringiittireaktioon ilman muuta perustetta, kuin ett\u00e4 betonin huokosissa on ettringiitti\u00e4, jota siis luonnostaan on kaikissa portlandsementtibetoneissa.<\/p>\n\n\n\n

Kohteeseen tehtiin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 kuntotutkimus ohuthieanalyyseineen ja niiden pohjalta voitiin todeta, ett\u00e4 julkisivupinnan verkkohalkeilu johtuu betonin suuresta sementti- \/ sementtipastam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (sementti\u00e4 yli 500 kg\/m3<\/sup>) ja kuivumisen synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 verkkohalkeilusta. Ettringiitti\u00e4 todettiin pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 huokosissa. Voimakkaasta l\u00e4mp\u00f6k\u00e4sittelyst\u00e4 ei ollut kyse.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suojahuokostettua betonia, jossa ettringiitti\u00e4 on normaalisti, mutta se ei ole uudelleenkiteytynyt huokosiin, vaan on sementtipastassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ettringiitti\u00e4 ja portlandiittia kiteytyneen\u00e4 kosteusrasitetun betonin ilmahuokoseen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ohuthietutkimuksella sitten voidaan varmuudella p\u00e4\u00e4tell\u00e4 ettringiittihavaintojen pohjalta?<\/h3>\n\n\n\n

Kiteytymien esiintyminen huokosissa osoittaa betoniin kohdistuneen toistuvan kosteusrasituksen, jonka seurauksena sementtikiven ettringiitti on ainakin osittain liuennut ja uudelleenkiteytynyt huokosiin. Kiteytymien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 huokosissa on my\u00f6s vaikutus betonin pakkasenkest\u00e4vyyteen. Jos hyvin huokostetun betonin suojahuokosista suurin osa on t\u00e4ynn\u00e4 kiteytymi\u00e4, kosteusrasitetussa betonissa kiteytym\u00e4t voivat usein olla osittain ettringiitti\u00e4 ja osittain portlandiittia, on suojahuokosrakenne muuttunut ja betonin pakkasenkest\u00e4vyys mahdollisesti heikentynyt.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan vastaus kysymykseen onko ohuthietutkimuksessa havaittu ettringiitti prim\u00e4\u00e4ri\u00e4, my\u00f6h\u00e4isen ettringiittireaktion seurausta, vai onko taustalla sulfaatti- tai sulfidikorroosio edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita tutkimuksia ja selvityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ohuthie on betonista valmistettu noin 0,025 mm paksu lasilevylle liimattu leike, jonka p\u00e4\u00e4lle on viel\u00e4 liimattu ohut peitinlasi suojaamaan n\u00e4ytett\u00e4. Ohuthien\u00e4ytteet tutkitaan polarisaatio- ja fluoresenssimikroskoopilla.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ettringiitti on sementin varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota on aina kaikissa portlandsementtisideaineisissa betoneissa. T\u00e4m\u00e4 tuntuu unohtuvan liian usein ohuthietutkijoilta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei aina tiedosteta, ett\u00e4 ettringiitin syntyvaihetta ei ohuthietutkimuksella voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4: taustalla voi my\u00f6s olla esimerkiksi sulfaatti- tai sulfidikorroosio.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":30326,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[93,100],"class_list":["post-30325","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys","tag-sementti","tag-tutkimus"],"acf":[],"yoast_head":"\nEttringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ettringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ettringiitti on sementin varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota on aina kaikissa portlandsementtisideaineisissa betoneissa. T\u00e4m\u00e4 tuntuu unohtuvan liian usein ohuthietutkijoilta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei aina tiedosteta, ett\u00e4 ettringiitin syntyvaihetta ei ohuthietutkimuksella voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4: taustalla voi my\u00f6s olla esimerkiksi sulfaatti- tai sulfidikorroosio.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-05-25T06:00:24+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-05-25T10:08:11+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Ettringiitti ja ohuthietutkimus\",\"datePublished\":\"2026-05-25T06:00:24+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-25T10:08:11+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/\"},\"wordCount\":1284,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/05\\\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg\",\"keywords\":[\"sementti\",\"tutkimus\"],\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/\",\"name\":\"Ettringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/05\\\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2026-05-25T06:00:24+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-25T10:08:11+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/05\\\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/05\\\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/05\\\/25\\\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ettringiitti ja ohuthietutkimus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti","og_description":"Ettringiitti on sementin varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota on aina kaikissa portlandsementtisideaineisissa betoneissa. T\u00e4m\u00e4 tuntuu unohtuvan liian usein ohuthietutkijoilta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei aina tiedosteta, ett\u00e4 ettringiitin syntyvaihetta ei ohuthietutkimuksella voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4: taustalla voi my\u00f6s olla esimerkiksi sulfaatti- tai sulfidikorroosio.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2026-05-25T06:00:24+00:00","article_modified_time":"2026-05-25T10:08:11+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080,"type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus","datePublished":"2026-05-25T06:00:24+00:00","dateModified":"2026-05-25T10:08:11+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/"},"wordCount":1284,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg","keywords":["sementti","tutkimus"],"articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/","name":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg","datePublished":"2026-05-25T06:00:24+00:00","dateModified":"2026-05-25T10:08:11+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/05\/ettringiittikiteita-betonin-ilmahuokosessa_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/05\/25\/ettringiitti-ja-ohuthietutkimus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ettringiitti ja ohuthietutkimus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30325"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30325\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}