{"id":30755,"date":"2026-09-21T12:46:52","date_gmt":"2026-09-21T09:46:52","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=30755"},"modified":"2026-09-21T12:46:54","modified_gmt":"2026-09-21T09:46:54","slug":"julkisivupintojen-biologiset-kasvustot-ja-niiden-esiintyminen-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/julkisivupintojen-biologiset-kasvustot-ja-niiden-esiintyminen-suomessa\/","title":{"rendered":"Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Rakennusten julkisivupinnoilla voi esiinty\u00e4 biologisia kasvustoja [1], joita nimitet\u00e4\u00e4n usein julkisivukasvustoiksi. Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on jatkuvasti tekemisiss\u00e4 erilaisten mikro-organismien kanssa, sill\u00e4 niiden levi\u00e4minen tapahtuu p\u00e4\u00e4osin ilman v\u00e4lityksell\u00e4 [2]. Ilmassa mikro-organismit esiintyv\u00e4t erilaisissa muodoissa kuten esimerkiksi soluina, palasina ja s\u00e4ikein\u00e4 tai lis\u00e4\u00e4ntymiselimin\u00e4 kuten iti\u00f6t [3], ja ne voivat levit\u00e4 esimerkiksi tuulen, lintujen ja hy\u00f6nteisten mukana [4]. N\u00e4kyv\u00e4t kasvustot muodostuvat usein paikkoihin, jotka pysyv\u00e4t jatkuvasti kosteana, ja joissa valo- ja l\u00e4mp\u00f6tilaolosuhteet ovat otolliset [3]. Julkisivukasvusto voi omien luontaisten osiensa lis\u00e4ksi ker\u00e4t\u00e4 yhteyteens\u00e4 p\u00f6ly\u00e4 ja muita hiukkasia, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sen peitt\u00e4vyytt\u00e4 ja ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta [5].<\/p>\n\n\n\n

Julkisivupinnoilla havaittavista kasvustoista ja niiden vaikutuksista kasvualustana toimivaan julkisivuun on esitetty julkisuudessa monenlaisia v\u00e4itteit\u00e4, ja erityisesti \u201dpunaj\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4\u201d on uutisoitu merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 uhkana julkisivun k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4lle. Er\u00e4\u00e4n uutisen mukaan \u201dpunaj\u00e4k\u00e4l\u00e4, my\u00f6s betoniruosteena tunnettu lev\u00e4\u201d voi olosuhteista riippuen lyhent\u00e4\u00e4 julkisivun ik\u00e4\u00e4 jopa 2\u20135 vuotta yhden vuoden aikana [6]. Uutinen on tutkimustiedon valossa ongelmallinen, sill\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti j\u00e4k\u00e4l\u00e4 ja lev\u00e4 eiv\u00e4t edes tarkoita samaa asiaa [7], eik\u00e4 \u201dpunaj\u00e4k\u00e4l\u00e4\u201d-nimist\u00e4 lajia ei esiinny alan kirjallisuudessa lainkaan [8, 9] Lis\u00e4ksi kasvustojen vaikutusten julkisivuun tiedet\u00e4\u00e4n vaihtelevan lajeittain, ja lajien kohdekohtainen tunnistaminen edellytt\u00e4\u00e4 usein laajan asiantuntemuksen lis\u00e4ksi mikroskooppi- ja jopa geenitason tutkimuksia [10]. Ongelmana julkisivukasvustoja koskevassa julkisessa keskustelussa on ollut kotimaisen tutkimuksen puute, sill\u00e4 l\u00e4hes kaikki julkisivukasvustoja k\u00e4sittelevist\u00e4 tutkimuksista ovat ulkomaisia ja kokonaiskuvan muodostaminen ilman laajaa syventymist\u00e4 hankalaa. Aihe on kuitenkin kansainv\u00e4lisesti laajalti tutkittu, ja vertaisarvioitua tietoa on tuotettu ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Diplomity\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 muilla kuin puisilla julkisivupinnoilla esiintyvien julkisivukasvustojen tyyppej\u00e4, niiden vaikutuksia alustaansa sek\u00e4 kasvustojen esiintymisen tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4 Suomessa. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta sek\u00e4 kentt\u00e4tutkimuksesta, jossa analysoitiin kohdek\u00e4ynnein Tampereella ja Helsingiss\u00e4 yhteens\u00e4 187 kasvustoja ilment\u00e4v\u00e4\u00e4 julkisivua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Biofilmiss\u00e4 esiintyv\u00e4t kasvustot ovat usein mikroskooppisen pieni\u00e4, eik\u00e4 kasvustossa aina esiinny havaittavaa rakennetta edes luupilla tarkasteltaessa. Kuva: Mikael Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
J\u00e4k\u00e4lien osat voivat olla hyvin pieni\u00e4, ja kasvuston tunnistaminen edes j\u00e4k\u00e4l\u00e4ksi voi olla hyvin vaikeaa. Kuva: Mikael Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Julkisivukasvustot koostuvat biofilmeist\u00e4, j\u00e4k\u00e4list\u00e4 ja sammalista<\/h3>\n\n\n\n

Julkisivuilla esiintyv\u00e4t kasvustot voitiin tutkimuksessa jaotella kolmeen p\u00e4\u00e4tyyppiin niiden rakenteen ja ominaisuuksien perusteella. Julkisivukasvustojen p\u00e4\u00e4tyypeiksi m\u00e4\u00e4ritettiin erilaisten mikro-organismien muodostamat biofilmit [11], j\u00e4k\u00e4l\u00e4t sek\u00e4 sammalet [1]. Vaikka kasvustojen lajikohtainen tunnistaminen on erityisesti pienten mikrobien osalta monimutkainen prosessi, selkeimm\u00e4t eroavaisuudet p\u00e4\u00e4tyyppien v\u00e4lill\u00e4 voivat olla erotettavissa paljain silmin.<\/p>\n\n\n\n

Biofilmeiss\u00e4 julkisivuilla tavattaviin solutyyppeihin kuuluvat lev\u00e4t, sienet, syano- ja muut bakteerit, joiden lajisto on eritt\u00e4in laaja [2]. Lev\u00e4t ovat yleisimpi\u00e4 eurooppalaisten julkisivujen biofilmeiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 pieneli\u00f6it\u00e4, ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n on havaittu olevan noin 50 % seuraavaksi yleisimpi\u00e4 syanobakteereja suurempi [12]. Biofilmien ulkoasu pinnalla voi vaihdella melko paljon niiden lajiston ja kehitysvaiheen mukaan. Biofilmit esiintyv\u00e4t alkuvaiheessaan vain mikrometreiss\u00e4 mitattavina kerroksina pinnalla, mutta biofilmi voi paksuuntua kuolleiden solujen kertyess\u00e4 vasten alustaansa. Biofilmien on soveltuvissa olosuhteissa havaittu kehitt\u00e4v\u00e4n jopa millimetreiss\u00e4 mitattavia kerroksia, joiden pinnoille kertyy kovan kuorikerroksen muodostavia p\u00f6ly- ja mineraalipartikkeleita. [13]<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4k\u00e4l\u00e4t koostuvat symbioosissa el\u00e4vist\u00e4 mikroskooppisista osista, joihin kuuluvat mykobiontiksi nimitetty sieniosakas sek\u00e4 fotobionteiksi nimitetyt lev\u00e4t tai syanobakteerit, joita molempia voi esiinty\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 aikaa [14]. My\u00f6s j\u00e4k\u00e4lien kirjo on laaja, ja lajeja esiintyy luonnossa kymmeni\u00e4 tuhansia [15]. J\u00e4k\u00e4lille on tunnuksenomaista niiden sekovarsi, jossa ei ole versokasveille ominaisia piirteit\u00e4 kuten vartta tai lehti\u00e4. J\u00e4k\u00e4lien tunnistaminen paljain silmin voi olla haastavaa, sill\u00e4 niiden osat voivat olla hyvin pieni\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tunnistamisen kannalta oleelliset tuntomerkit ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ilman suurennusta [7].<\/p>\n\n\n\n

Sammalet ovat bryofyyttien ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvia maakasveja, joita esiintyy l\u00e4hes kaikissa ekosysteemeiss\u00e4. Sammalille tunnuksenomainen piirre on kasvillinen varsi, jonka ruodittomat lehdet kiinnittyv\u00e4t suoraan varteen [16]. Selke\u00e4mmin kasvimaiset piirteet ja usein vihre\u00e4 v\u00e4ri helpottavat sammalen erottamista muista julkisivukasvustotyypeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kasvun edellytykset<\/h3>\n\n\n\n

Julkisivukasvustojen kasvun on arvioitu merkitt\u00e4vimmin riippuvan ymp\u00e4rist\u00f6n olosuhteista [12], ja mikro-organismien menestyminen julkisivupinnalla edellytt\u00e4\u00e4 useiden tekij\u00f6iden yht\u00e4aikaista vaikutusta [11]. Kasvun ja esiintyvyyden kannalta merkitt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t eiv\u00e4t ole kuitenkaan yleisp\u00e4tevi\u00e4, ja esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lev\u00e4lajien v\u00e4lill\u00e4 on havaittu merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja niiden esiintymisen edellytt\u00e4mien olosuhteiden osalta.<\/p>\n\n\n\n

Kosteuden saatavuuden on useissa tutkimuksissa m\u00e4\u00e4ritetty olevan t\u00e4rkein tekij\u00e4 useimpien julkisivukasvustojen esiintymiselle ja levi\u00e4miselle. Tarvittavan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa saatavilla, ei esimerkiksi viherlevien lis\u00e4\u00e4ntymisen kuitenkaan ole havaittu merkitt\u00e4v\u00e4sti kiihtyv\u00e4n kosteusrasituksen kasvaessa entisest\u00e4\u00e4n [3]. Alustamateriaalin kosteus ei lis\u00e4ksi ole kaikkien kasvustojen esiintymisen edellytys, sill\u00e4 joidenkin viherlevien [17] ja viherlev\u00e4\u00e4 fotobionttinaan k\u00e4ytt\u00e4vien j\u00e4k\u00e4lien on arvioitu voivan ottaa fotosynteesiin tarvitsemansa kosteuden my\u00f6s suoraan ilmasta [18]. Julkisivukasvustojen esiintyminen on yleist\u00e4 kosteilla julkisivuilla, mutta jatkuvaan tai merkitt\u00e4v\u00e4sti liialliseen kosteuteen ne eiv\u00e4t silti yleens\u00e4 viittaa. Kentt\u00e4tutkimuksessa kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan usein ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n suurempi l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 tai muusta syyst\u00e4 hitaasti kuivuvissa rakenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Kosteuden lis\u00e4ksi julkisivukasvustojen esiintymiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla muun muassa l\u00e4mp\u00f6tila, ymp\u00e4rist\u00f6n muut s\u00e4\u00e4olosuhteet, kilpailevat eli\u00f6lajit [11] sek\u00e4 ja saasteet julkisivun l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 [19]. Kasvustot edellytt\u00e4v\u00e4t veden saatavuuden takia yli 0 \u00b0C:n l\u00e4mp\u00f6tilan kasvaakseen, mutta toisaalta yli 35 \u00b0C:ss\u00e4 olosuhteet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ep\u00e4suotuisiksi. Pitkill\u00e4 kuumilla ja kuivilla ajanjaksoilla solut voivat kuolla tai siirty\u00e4 ep\u00e4aktiiviseen tilaan [20]. Valon saatavuus on tarpeellinen tekij\u00e4 yhteytt\u00e4vien kasvustojen ravinnon tuottamisessa, mutta tarve suojautua auringon UV-s\u00e4teilylt\u00e4 usein rajoittaa kasvustojen esiintymist\u00e4 auringon s\u00e4teilylle alttiissa paikoissa [17]. Julkisivuja l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan puuston on havaittu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ne suojaavat pintaa s\u00e4teilylt\u00e4 ja toimivat lis\u00e4ksi ravinne- ja iti\u00f6l\u00e4hteen\u00e4 julkisivukasvustoille [2].<\/p>\n\n\n\n

Olosuhteiden lis\u00e4ksi muodostuvien kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voivat vaikuttaa alustana toimivan julkisivun materiaali, ominaisuudet ja muoto [11]. Alustan pinnan rosoisuuden on havaittu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n mikrokasvustojen mekaanista tartuntaa alustamateriaaliin, sill\u00e4 biomassa takertuu kiinni mikroep\u00e4tasaisuuksiin. Rosoisuuden lis\u00e4ksi alustan huokoisuudella on havaittu olevan lis\u00e4\u00e4v\u00e4 vaikutus kasvustojen esiintyvyyteen, sill\u00e4 biomassa todistetusti ker\u00e4\u00e4ntyy eniten alustan huokosten ymp\u00e4rille [21]. Huokoisuutensa ja usein karhean pintansa vuoksi betoni on edullinen alusta julkisivukasvustoille. Sen sijaan sile\u00e4t pinnat, kuten lasi tai metalli, ovat kasvustojen tartunnalle ep\u00e4suotuisia, sill\u00e4 sadevesi huuhtoo pinnalle kulkeutuvat solut helpommin pois [2]. Kasvustoja voi silti esiinty\u00e4 my\u00f6s liukkailla pinnoilla, joskin usein v\u00e4h\u00e4isemmiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

Pintastruktuurin lis\u00e4ksi alustan pH-arvolla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kasvustojen esiintymiseen, sill\u00e4 useiden lev\u00e4- ja syanobakteerilajien on havaittu esiintyv\u00e4n liev\u00e4sti em\u00e4ksisill\u00e4 alustoilla, muttei happamilla [22] Pinnan on arvioitu olevan usein suotuisa mikro-organismien esiintymiselle, kun sen pH-arvo laskee alle yhdeks\u00e4\u00e4n [3]. T\u00e4ysin p\u00e4invastaisesti leviin ja syanobakteereihin verrattuna monien sammalien on havaittu sopeutuneen happamiin kasvuolosuhteisiin, eiv\u00e4tk\u00e4 ne sied\u00e4 em\u00e4ksist\u00e4 kasvualustaa [7]. Pinnan pH-arvon aiheuttamien rajoitusten seurauksena esimerkiksi hyvin em\u00e4ksisen tuoreen betonin pinnassa ei esiinny kasvustoja, vaan suotuisten olosuhteiden muodostuminen edellytt\u00e4\u00e4 ulkopinnan karbonatisoitumista. Pinnan olosuhdemuutokset selitt\u00e4v\u00e4t kasvustojen yleisyytt\u00e4 vanhoilla julkisivupinnoilla uusiin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sammalet ovat julkisivukasvustotyyppin\u00e4 biofilmeihin j\u00e4k\u00e4liin verrattuna helpommin tunnistettavissa niiden kasvimaisesta ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4. Kuva: Mikael Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Karhea, huokoinen ja karbonatisoitunut betoni tarjoaa optimaaliset olosuhteet kasvustojen tartunnalle ja kasvulle. Kuva: Mikael Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kasvustojen vaikutukset julkisivuun vaihtelevat<\/h3>\n\n\n\n

Ensisijaisesti Euroopassa tuotettuun tutkimustietoon pohjautuvassa kirjallisuustutkimusosiossa havaittiin, ett\u00e4 vaikka kasvustojen usein markkinoidaan aiheuttavan merkitt\u00e4vi\u00e4 heikennyksi\u00e4 julkisivun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4n, ovat vaikutukset usein kasvustolajista riippuen l\u00e4hinn\u00e4 esteettisi\u00e4. Biologisten kasvustojen on kuitenkin tunnistettu kykenev\u00e4n heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n alustaansa niin kemiallisesti, mekaanisesti kuin v\u00e4lillisestikin.<\/p>\n\n\n\n

Mekaaniset vauriot liittyv\u00e4t tutkimuskirjallisuuden mukaan usein materiaalin mikrorakenteen sis\u00e4ll\u00e4 sijaitsevien kasvustosolujen kosteusel\u00e4miseen, jolloin my\u00f6s alustan materiaaliin kohdistuu mahdollisia mikrohalkeamia aiheuttavaa painetta [5]. Sienten, j\u00e4k\u00e4lien ja erilaisten bakteerien on havaittu kykenev\u00e4n vaurioittamaan alustaansa kemiallisesti, sill\u00e4 jotkut niist\u00e4 kykenev\u00e4t tuottamaan orgaanisia ja ep\u00e4orgaanisia happoja, jotka voivat sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 materiaalia [23]. Kasvustojen muodostaman peitteen on lis\u00e4ksi havaittu pit\u00e4v\u00e4n alustan kosteuspitoisuutta paikallisesti korkeampana, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 kosteudesta aiheutuvia v\u00e4lillisi\u00e4 vaikutuksia [24]. Silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen arvion perusteella ei voida varmuudella arvioida kasvuston vaikutuksia julkisivuun, sill\u00e4 kasvustojen vaikutukset vaihtelevat lajikohtaisesti [10], ja kasvuston tarkka tunnistaminen edellytt\u00e4\u00e4 usein mikroskooppitutkimuksia [25].<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eri v\u00e4risten kasvustojen havaintolukum\u00e4\u00e4r\u00e4n jakautuminen julkisivujen eri alustamateriaaleille Tampereen (vasen) ja Helsingin (oikea) tutkimusalueilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka kasvustojen on tunnistettu voivan vaikuttaa julkisivumateriaalin mikrorakenteeseen monin tavoin, ei kasvustojen merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta Suomessa tyypillisten julkisivujen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4n esiintynyt laajassa tutkimusaineistossa viitteit\u00e4. Euroopan julkisivukasvustoista yleisimpien levien ja syanobakteerien [12] vaikutukset ovat suurimmilta osin esteettisi\u00e4 [10]. Julkisivuilla punaisena havaittavat kasvustot koostuvat usein Trentepohlia- suvun levist\u00e4 [12], eik\u00e4 kyseess\u00e4 siis yleisest\u00e4 \u201dpunaj\u00e4k\u00e4l\u00e4\u201d-nimityksest\u00e4 huolimatta ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4 lainkaan.<\/p>\n\n\n\n

Huomattavimmin vaurioitumista kiihdytt\u00e4v\u00e4 vaikutus on pystytty havaitsemaan happoherk\u00e4ll\u00e4 marmoripinnalla, miss\u00e4 syanobakteerien metabolian tuottamat hapot kiihdytt\u00e4v\u00e4t pinnan eroosiota noin viisinkertaiseksi [26]. T\u00e4ll\u00f6inkin julkisivupinnan on mitattu kuluvan vain noin millimetrin syvyydelt\u00e4 40 vuoden kuluessa, joten vastaavan ilmi\u00f6n ei ole syyt\u00e4 odottaa merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4v\u00e4n huomattavasti marmoria lujempien betonijulkisivujen kuntoa.<\/p>\n\n\n\n

Kasvustohavainnot Suomesta vastaavat muuta Eurooppaa<\/h3>\n\n\n\n

Osana diplomity\u00f6t\u00e4 toteutettiin kentt\u00e4tutkimus julkisivukasvustojen esiintymisen piirteiden selvitt\u00e4miseksi Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisivuja, joiden pinnalla esiintyi silmin havaittavia julkisivukasvustoja tutkimusalueilla Tampereen Hervannassa (107 kpl) ja Helsingin Vuosaaressa (80 kpl). Tutkimus toteutettiin katutasosta julkisivuja silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvioiden ja valokuvaten. Julkisivusta ja siin\u00e4 havaituista kasvustoista kirjattiin tutkimushavaintoa varten useita eri tietoja, kuten julkisivun materiaali, korkeus ja suuntautuminen, kasvuston v\u00e4ri, laajuus ja sijoittuminen julkisivulle. Lis\u00e4ksi kullekin tutkimukseen sis\u00e4llytetylle julkisivulle laskettiin ominainen viistosateen sein\u00e4indeksi, jolla voitiin laskennallisesti arvioida julkisivupintaan kohdistuvan saderasituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vuositasolla.<\/p>\n\n\n\n

Kentt\u00e4tutkimuksen perusteella Suomessa havaittujen julkisivukasvustojen esiintyminen noudattaa p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in ulkomaisissa sijainneissa toteutettujen tutkimusten havaintoja. Kentt\u00e4tutkimuksessa ei laajan otannan vuoksi voitu suorittaa lajitasoista tunnistamista, mutta kasvustojen p\u00e4\u00e4tyypeist\u00e4 biofilmien ja j\u00e4k\u00e4lien m\u00e4\u00e4r\u00e4n julkisivuilla voitiin havaita olevan merkitt\u00e4v\u00e4sti sammalia suurempi. Sammalten ei havaittu muodostavan laajalti peitt\u00e4vi\u00e4 kasvustoja, vaan ne keskittyiv\u00e4t useimmin pistem\u00e4isesti julkisivun ep\u00e4jatkuvuuskohtien vaakapinnoille.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen perusteella voitiin todeta kasvustoille kirjallisuudessa edulliseksi esitettyjen olosuhteiden p\u00e4tev\u00e4n p\u00e4\u00e4osin my\u00f6s Suomessa. Pohjoiseen suuntautuvien, v\u00e4hiten auringons\u00e4teilylle altistuvien julkisivujen havaittiin olevan eniten edustettuja suomalaisten julkisivujen kasvustohavainnoissa. Kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 voitiin lis\u00e4ksi havaita jonkin verran eroja Helsingin ja Tampereen tutkimusalueiden v\u00e4lill\u00e4. Julkisivuilla havaittujen kasvustojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen peitt\u00e4vyys oli Tampereen tutkimus-alueella 36 % ja peitt\u00e4vyyden mediaani 30 %. Helsingin tutkimusalueella keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen peitt\u00e4vyys ja peitt\u00e4vyyden mediaani olivat kumpikin 50 %. Rannikolla kasvustoille suotuisammat kasvuolosuhteet johtuvat todenn\u00e4k\u00f6isesti sek\u00e4 korkeammasta vuotuisesta keskil\u00e4mp\u00f6tilasta ett\u00e4 meren l\u00e4heisyyden kosteutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvustoille otolliset olosuhteet voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 tulevaisuudessa my\u00f6s pohjoisempana, jolloin my\u00f6s kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja levinneisyys voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 nykyisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eri v\u00e4risten kasvustojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen peitt\u00e4vyys julkisivupinta-alasta eri julkisivumateriaaleilla Tampereen (yll\u00e4) ja Helsingin (alla) tutkimusalueilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka kosteuden voitiin havaita monin paikoin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvustojen esiintymist\u00e4, tutkimuksessa laskettujen julkisivukohtaisten viistosadem\u00e4\u00e4rien perusteella korkean viistosaderasituksen ei voida yksiselitteisesti todeta kasvattavan julkisivun kasvustoille otollisia olosuhteita. Viistosadem\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isempien pohjoiseen suuntautuvien- tai ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n varjostettujen julkisivujen olosuhteet olivat tutkimuksen perusteella kasvustojen esiintymisen kannalta edullisimmat todenn\u00e4k\u00f6isesti hitaan kuivumisen ja v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n UV-s\u00e4teilyn seurauksena. Kirjallisuustutkimuksessa ilmeni t\u00e4t\u00e4 havaintoa vastaavasti, ett\u00e4 viherlev\u00e4t kasvavat tasaisella nopeudella saadessaan jatkuvasti tarvitsemansa veden, eik\u00e4 kosteusrasituksen lis\u00e4\u00e4minen tarvittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n yli kiihdyt\u00e4 tutkimuksessa seurattua kasvua.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen tutkimusalueella eniten kasvustohavaintoja tehtiin maalatuista betonipinnoista, kun taas Helsingiss\u00e4 huomattavasti yleisin alusta oli pinnoittamaton, usein vaalea betoni. Kasvuston peitt\u00e4vyys julkisivupinnalla oli laajinta tuulettuvissa levyverhousj\u00e4rjestelmiss\u00e4. Erilaisilla betonipinnoilla kasvustojen peitt\u00e4vyys oli p\u00e4\u00e4osin toisiaan vastaavaa, mutta pesubetonin osalta kasvustojen peitt\u00e4vyys oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 mahdollisesti ulkopinnan tiiveydest\u00e4 johtuen. My\u00f6s lasi- ja peltiverhotuilla julkisivuilla havaittiin julkisivukasvustoja, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat poikkeuksetta hyvin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 verrattuna huokoisiin ja rosoisiin pintamateriaaleihin. Lis\u00e4ksi julkisivujen roiskevesialueiden ja puutteellisten kosteusteknisten detaljien voitiin havaita lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvustojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yleisimpi\u00e4 julkisivukasvustoja ovat viherlev\u00e4t, joiden vaikutus on arvioitu l\u00e4hinn\u00e4 esteettiseksi. Meren l\u00e4heisyyden on havaittu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n varsinkin punaista Trentepohlia-viherlev\u00e4\u00e4. Kuva: Mikael Nieminen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n<\/div>
\n
\n
\n
\n

Kuvagalleria<\/p>\n <\/div>\n

\n\n
\n \"Kosteutta\n <\/div>\n
\n \"Esteettinen\n <\/div>\n
\n \"Julkisivukasvustot\n <\/div>\n
\n \"Julkisivukasvustot\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n
\n
\n
\n
\n
\n