{"id":30793,"date":"2026-09-21T12:45:45","date_gmt":"2026-09-21T09:45:45","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=30793"},"modified":"2026-09-21T12:45:47","modified_gmt":"2026-09-21T09:45:47","slug":"recreate-tutkimushankkeen-kokemukset-uudelleenkaytettavien-elementtien-piloteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/recreate-tutkimushankkeen-kokemukset-uudelleenkaytettavien-elementtien-piloteista\/","title":{"rendered":"ReCreate -tutkimushankkeen kokemukset uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien elementtien piloteista"},"content":{"rendered":"\n

Artikkeli on luettavissa artikkelikokonaisuutena pdf-muodossa t\u00e4st\u00e4 >><\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hankkeen ydin pilotoivassa tutkimuksessa <\/h3>\n\n\n\n

ReCreate-hankkeen ydin oli pilotoivassa tutkimuksessa. Hanke rakentui siten, ett\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 toteutettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 aina niiden kuntotutkimuksista ja ehj\u00e4n\u00e4 irrottamisesta kunnostukseen, laadunvarmistamiseen ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusissa rakennuskohteissa.<\/p>\n\n\n\n

Toteuttamista tutki poikkitieteellinen tutkimusryhm\u00e4, jossa oli teknisen toteutettavuuden lis\u00e4ksi sek\u00e4 liiketoiminnan, ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmien ett\u00e4 yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta. Arvokasta rinnakkaista ymm\u00e4rryst\u00e4 uudelleenk\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksista ja haasteista saatiin, kun vastaavanlainen prosessi toteutettiin useassa Euroopan maassa, joissa pilotit toteutettiin erilaisen rakentamisen kulttuurissa niin historian kuin nykyrakentamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jokainen pilotoiva maa (Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Saksa) muodostivat omat hankeklusterit, joihin kaikkiin kuului sek\u00e4 rakentamisen ammattilaisia ett\u00e4 tutkijoita. Siten jokaisen klusterin tulosten vertailu antoi hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa siit\u00e4, millaiset tulokset ja p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat kulttuurisidonnaisia ja mitk\u00e4 puhdasta tekniikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta pilotit toimivat erityisen t\u00e4rkein\u00e4 osoituksina siit\u00e4, miten ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 uudelleenk\u00e4yt\u00f6n suunnittelu voidaan toteutaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Pilotointi antoi mahdollisuuden perehty\u00e4 ja tutkia tarkemmin ratkaisuja, joissa nykyisi\u00e4 ja aikaisempia rakentamisen tapoja yhdistet\u00e4\u00e4n ja sovelletaan toimiviksi kokonaisuuksiksi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushanke antoi my\u00f6s mahdollisuuden vapaalle keskustelulle muun muassa betonielementtivalmistajan ja urakoitsijan kanssa ratkaisujen vaikutuksista. Suunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6 vaati ennakoidusti sek\u00e4 korjausrakentamisen tuntemusta olevien rakenteiden ymm\u00e4rryksess\u00e4, mutta my\u00f6s uudisrakentamisen metodiikan tuntemusta uusien rakennusten suunnittelemiseksi. T\u00e4m\u00e4n kautta saatiin ymm\u00e4rrys, millaista osaamista tarvitaan miss\u00e4kin hankkeen vaiheessa. Useamman pilotin avulla oli my\u00f6s mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 ja parantaa ratkaisuja edellisest\u00e4 ja saada kokemuksia vaihtoehdoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tehtaalla tarkistettuja uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 ontelolaattoja. Kuva: Juuso T\u00e4htinen, Parma Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Karttaote, jossa rastilla merkitty hankkeen luovuttajarakennus sek\u00e4 numeroin toteutuneet uudelleenk\u00e4ytt\u00f6pilotit Tampereella. Kuva: Maanmittauslaitos, Karttapaikka, 6\/26<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Minipilotteja, virtuaalipilotteja ja n\u00e4yttelypilotti<\/h3>\n\n\n\n

Ennen ReCreate-hanketta purkurakennuksista talteen otettuja betonielementtej\u00e4 oli k\u00e4ytetty uudelleen Suomessa vain Raahen Kummatin l\u00e4hi\u00f6uudistuksen yhteydess\u00e4. Siell\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kohteet olivat vaatimuksiltaan vaatimattomia: kylmi\u00e4 autosuojia ja grillikatoksia. ReCreatessa tavoitteet olivat merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeammalla: asunnoissa, toimitiloissa ja julkisissa rakennuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6h\u00f6n l\u00e4hdettiin vaiheittaisesti. Projektikumppanit rakennusliike Skanska, rakennesuunnittelija Ramboll ja elementit kunnostanut Consolis Parma toteuttivat yhdess\u00e4 kolme uudelleenk\u00e4yt\u00f6n minipilottia Skanskan urakoimissa kohteissa. N\u00e4m\u00e4 olivat mittakaavaltaan rajattuja kokeiluja rakennushankkeissa, jotka oli jo kertaalleen suunniteltu ja joissa uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien elementtien ominaisuudet eiv\u00e4t siten toimineet suunnittelun l\u00e4ht\u00f6tietoina. Fyysisist\u00e4 minipiloteista <\/strong>saatiin kuitenkin arvokasta tietoa rakennesuunnittelusta, tehdaskunnostuksesta ja vaikutuksista ty\u00f6maahan. Uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 osoittautui teknisesti toteutettavaksi eik\u00e4 poikennut ty\u00f6maalla juurikaan uusien elementtien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4iden lis\u00e4ksi nelj\u00e4s toteutettu pilotti oli ReCreate-tutkimushanketta esitelleiden n\u00e4yttelypaviljonkien suunnittelu ja rakentaminen. N\u00e4m\u00e4 paviljongit esitell\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelypilottina<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Minipilottien rinnalla kumppanit valmistelivat LIIKE Oy Arkkitehtistudiolla vahvistettuina kokonaisvaltaisempia pilotteja, nk. virtuaalipilotteja<\/strong>. N\u00e4m\u00e4 olivat asiakasprojekteja, joiden arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa elementit otettiin huomioon alusta alkaen ja joissa uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 olisi ollut mittavaa. Rakennusala ajautui kuitenkin lamaan vuosiksi 2023\u201326, eiv\u00e4tk\u00e4 suunnitelmat edenneet toteutukseen.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa elementtien luovuttajarakennuksena toimi purettu toimistorakennus Tampereen keskustassa. Vuonna 1982 rakennetun rakennuksen runko muodostui betonielementtirakenteisesta pilari-palkkirungosta, jossa v\u00e4lipohjana toimivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti esij\u00e4nnitetyt ontelolaatat. N\u00e4m\u00e4 rakennusosat olivat kiinnostavimmat ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisimmiksi todetut betonielementit kohteessa. Rakennuksessa oli lis\u00e4ksi muita betonielementtej\u00e4, joiden irrottamisesta haluttiin saada k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta, vaikka niiden uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyys koettiin vaikeammaksi joko niiden ominaisuuksien tai v\u00e4h\u00e4isen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi. N\u00e4it\u00e4 olivat v\u00e4li- ja ulkosein\u00e4elementit sek\u00e4 rakennuksen keskell\u00e4 sijainneet massiivilaatat. Rakennuksen rungosta irrotettiin ehj\u00e4n\u00e4 liki 300 kpl elementtej\u00e4 ja ne kuljetettiin Consolis Parman tehtaalle Kangasalle v\u00e4livarastointiin ja odottamaan kunnostustoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elementtien irrotusta sek\u00e4 laadunvarmistusta on esitelty aiemmin Betoni-lehdess\u00e4: Betonielementtien irrottaminen ehj\u00e4n\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten<\/strong><\/a> – Betoni-lehti 4\/2024 ss. 38-43. Pdf-tiedostona >><\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luovuttajarakennuksen purkua on dokumentoitu my\u00f6s YouTube-videoon: Complete deconstruction of pilot building in Finland!<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ontelolaattojen asennusta ensimm\u00e4iseen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kohteeseen Tampereen H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannassa. Kuva: Skanska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4ytt\u00f6pilottien suunnittelua<\/h3>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4ytettyj\u00e4 elementtej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vien hankkeiden etsinn\u00e4ss\u00e4 oli paljon erilaisia vaiheita ja vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Taustalla useassa organisaatiossa tehtiin paljon t\u00f6it\u00e4 sopivien hankkeiden tunnistamiseksi, tilaajien kanssa k\u00e4ytiin paljon keskusteluja ja soviteltiin aikatauluja ja budjetteja. My\u00f6s hankkeen ajalle osunut lama vaikutti rakennushankkeiden investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Kaikki t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 ei tullut n\u00e4kyv\u00e4ksi, mutta se on yht\u00e4 kaikki kehitt\u00e4nyt ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4, millaiset olosuhteet vaaditaan sille, ett\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 mahdollistuu.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeen aikana saatiin kokemusta niin jo rakenteilla olevien hankkeiden ottamisesta mukaan pilotointiin kuin tontinluovutuskilpailuun osallistumisesta uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ehdotuksella. Kaikkiin vaiheisiin liittyi mahdollisuuksia, joita oli t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 konkreettisesti. Kaikki vaihtoehtoiset tavat saada uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toteutumaan ovat my\u00f6s todennetusti mahdollisia, kuten t\u00e4m\u00e4n tutkimushankkeen pilotit osoittivat.<\/p>\n\n\n\n

PILOTIT<\/h3>\n\n\n\n

Minipilotti 1:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asuinkerrostalo H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannassa<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Ensimm\u00e4inen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6kohde rakenteilla Tampereen H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannassa. Kuva: Tampereen yliopisto, Satu Huuhka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen minipilotti toteutettiin Skanskan A-Kruunulle rakentaman asuinkerrostalohankkeen yhteydess\u00e4. Rakennus sijaitsee Tampereella H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannan kaupunginosassa, noin 6 km lounaaseen elementtien luovuttajarakennuksen alkuper\u00e4isest\u00e4 sijainnista. Asennukset tehtiin syksyll\u00e4 2024.<\/p>\n\n\n\n

25 ontelolaattaa k\u00e4ytettiin uudelleen lattiarakenteena v\u00e4est\u00f6nsuojan yl\u00e4puolisessa kerroksessa, joka sopi mittasuhteiltaan parhaiten n\u00e4ille elementeille t\u00e4ss\u00e4 kohteessa. Ontelolaatat tarkastettiin ja kunnostettiin Consolis Parman Kangasalan tehtaalla.<\/p>\n\n\n\n

Koska kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tehty ennen kuin siit\u00e4 tuli ReCreate-hankkeen pilotti, uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 merkitsi t\u00e4ss\u00e4 kohteessa yksinkertaisesti uusien elementtien korvaamista uudelleenk\u00e4ytetyill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ramboll Finland huolehti rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittamisen l\u00e4piviennist\u00e4 rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti viranomaisten informoimista elementtien laadunhallintaj\u00e4rjestelyist\u00e4 ja neuvottelemista vaadittavasta dokumentaatiosta sek\u00e4 sen toimittamista viranomaiselle. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4ytiin keskustelua samalla my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten kanssa siit\u00e4, ovatko kunnostettavat elementit j\u00e4tett\u00e4 vai tuotteita. K\u00e4ytyjen keskustelujen lopputuloksena elementit todettiin tuotteiksi.<\/p>\n\n\n\n

Pilotista saatiin arvokasta kokemusta ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n soveltamisesta uudelleenk\u00e4ytett\u00e4viin tuotteisiin sek\u00e4 laadunhallinta- ja tuotehyv\u00e4ksynt\u00e4prosesseista elementtej\u00e4 uudelleenk\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Sen lis\u00e4ksi pilotti oli arvokas todiste siit\u00e4, ett\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 mahdollista ja ett\u00e4 se ty\u00f6maateknisesti on toteutettavissa siin\u00e4 miss\u00e4 uusien tuotteiden asennus. Palaute ty\u00f6maalta oli positiivinen, mink\u00e4 merkitys markkinassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun on suuri.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kohde osoitti my\u00f6s, ett\u00e4 elementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 on mahdollista valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on tiukka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ensimm\u00e4isten uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien ontelolaattojen katkaisua oikeaan pituuteen. Kuva: Ramboll Finland Oy, Inari Weijo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Minipilotti 2:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teknologiakeskus Lokomotion Lahdesj\u00e4rvell\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Ontelolaattojen asennus Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa Tampereella. Kuva: Mikko Laaksonen, Creamframe<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen minipilotti toteutettiin kes\u00e4ll\u00e4 2025 Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa, jota Skanska rakentaa Metsolle Tampereen Lahdesj\u00e4rven teollisuusalueella. Uusi k\u00e4ytt\u00f6paikka sijaitsee 7 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 elementtien luovuttajarakennuksen tontista Tampereen keskustassa.<\/p>\n\n\n\n

Pilotissa k\u00e4ytettiin uudelleen 27 ontelolaattaa kahdessa rakennuksessa: teknisess\u00e4 tilassa, joka on oma pieni itsen\u00e4inen rakennuksensa, sek\u00e4 teknologiakeskuksen henkil\u00f6kunnan sosiaalitiloissa, jotka sijaitsevat suuremman hallitilan sis\u00e4ll\u00e4. Ontelolaattoja k\u00e4ytettiin uudelleen tilojen yl\u00e4pohjarakenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Elementit kunnostettiin uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten Consolis Parman Nummelan tehtaalla, jonne perustettiin v\u00e4liaikainen linjasto kunnostust\u00f6it\u00e4 varten. Ensimm\u00e4isen minipilotin k\u00e4sity\u00f6m\u00e4isemp\u00e4\u00e4n l\u00e4hestymistapaan verrattuna linjasto paransi kunnostuksen tehokkuutta ja vei toimintaa l\u00e4hemm\u00e4ksi toistettavaa tuotantoprosessia.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuuden rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland. Suunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta p\u00e4\u00e4stiin rakenteisiin vaikuttamaan ensimm\u00e4ist\u00e4 pilottia aiemmin ja tekem\u00e4\u00e4n liittyviin rakenteisiin pieni\u00e4 tarkentavia muutoksia, jotta k\u00e4ytt\u00f6 oli mahdollista. Suunnitteluty\u00f6 k\u00e4sitti tavanomaisten ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien teht\u00e4vien lis\u00e4ksi my\u00f6s uudelleenk\u00e4ytettyjen tuotteiden rakennuspaikkakohtaisesta hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 huolehtimisen rakennusvalvonnan kanssa. Hyv\u00e4ksynt\u00e4prosessista oli saatu kokemuksia jo ensimm\u00e4isess\u00e4 minipilotissa, ja toinen kerta sujui samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Pilotti osoitti, ett\u00e4 uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t elementit soveltuvat teollisuusrakentamiseen jopa Lokomotion-teknologiakeskuksen kaltaisessa laajassa ja vaativassa teollisuusrakennushankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ontelolaattojen asennus Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa Tampereella. Kuva: Mikko Laaksonen, Creamframe<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Minipilotti 3:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asuinkerrostalo Hiedanrannassa<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Valmistumassa oleva kolmas pilottikohde Tampereen Hiedanrannassa. Kuva: Inari Weijo, Ramboll Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kolmas minipilotti oli Skanskan asuntorakennuttaja TA:lle urakoima asuinkerrostalo Hiedanrannan kaupunginosassa. Kohde toteutettiin syystalvella 2025. Ramboll Finland vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja Consolis Parma uudelleenk\u00e4ytettyjen elementtien kunnostuksesta. Kohteessa k\u00e4ytettiin uudelleen 55 elementti\u00e4: 35 ontelolaattaa, 13 pilaria ja 7 palkkia. Ontelolaattojen k\u00e4ytt\u00f6kohteet olivat samankaltaisia kuin aikaisemmissa piloteissa. Niiden osalta t\u00e4ss\u00e4 pilotissa saatiin toistoja, mik\u00e4 auttaa uudelleenk\u00e4yt\u00f6n rutinoitumisessa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 minipilotissa k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa luovuttajarakennuksesta talteen otettuja pilareja ja palkkeja. Koska rakennuksen pohjaratkaisu ei edellytt\u00e4nyt pilarien ja palkkien mahdollistamia avoimia tiloja, kokemusta saatiin l\u00e4hinn\u00e4 rakenteellisista ratkaisuista sek\u00e4 yhteensovituksen tarpeesta uudisrakennuksen runkoon. Sovittaminen uuden rungon dimensioihin vaatii liitoksiin korotusratkaisuja. Mik\u00e4li uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 olisi voitu tehd\u00e4 laajemmilla alueilla, olisi korotuksen toteutustapoja voitu harkita laajemmin kuin yksitt\u00e4isten jalustojen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kokemus opetti, ett\u00e4 erityisesti pilarien ja palkkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ennakointi hyviss\u00e4 ajoin suunnittelussa auttaisi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimivimmat tavat uudelleenk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 betonielementtej\u00e4 runkorakenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Kaikista kolmesta minipilotista saadut kokemukset osoittivat, ett\u00e4 rakennusty\u00f6maan n\u00e4k\u00f6kulmasta ontelolaattojen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 ei poikkea uusien tuotteiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Ontelolaattoja voidaan siksi pit\u00e4\u00e4 helposti uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 elementtityyppin\u00e4, jonka kautta rakennusliikkeet voivat matalalla kynnyksell\u00e4 tutustua uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 yksinkertaisuudestaan huolimatta ontelolaatat ovat rakenteellisesti pitk\u00e4lle optimoituja insin\u00f6\u00f6rituotteita, joiden turvallinen irrotus ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 vaatii syv\u00e4llist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tuotetyypin rakenteellisesta toiminnasta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen ja kolmas minipilotti osoittivat yhdess\u00e4, ett\u00e4 elementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 on mahdollista my\u00f6s valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on erityisen tiukka.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kuva: Joonas Tuomola, Ramboll Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva: Inari Weijo, Ramboll Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Asuinkerrostaloon asennetut betonipalkki ja pilarit kolmannessa pilotissa Hiedanrannassa, oikealla palkin kunnostusta tehtaalla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelypilotti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

3 kpl n\u00e4yttelypaviljonkeja Kalevassa<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
N\u00e4yttelypaviljongit Tampereella. Kuva: LIIKE Oy Arkkitehtistudio \/ Eric Rawlins<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s pilotti oli kes\u00e4ksi 2026 rakennetut n\u00e4yttelypaviljongit Tampereen Kalevassa. Ne rakennettiin Tampereen kaupungin tyhj\u00e4lle tontille Sammonkadun varteen ja ne siirret\u00e4\u00e4n pois hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 syksyll\u00e4 2026.<\/p>\n\n\n\n

Paviljongit ovat Tampereen yliopiston rakennuttamat ja niiden suunnittelusta vastasivat hankepartnerit LIIKE Oy Arkkitehtistudio ja Ramboll Finland. Rungossa k\u00e4ytettyjen palkkien, pilarien ja ontelolaattojen kunnostuksesta vastasi Consolis Parma. Pilotissa k\u00e4ytettiin uudelleen 6 palkkia, 12 pilaria ja 5 ontelolaattaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi paviljonkien v\u00e4liin rakennetulla tapahtuma-alueella k\u00e4ytettiin 18 kpl pilareita istuimina sek\u00e4 massiivilaattaa yhden paviljongin edess\u00e4 tapahtuma-alueen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Paviljongit puretaan hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 irrottamalla betonielementit j\u00e4lleen ehjin\u00e4, mahdollistaen niiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 viel\u00e4 seuraavissa kohteissa.<\/p>\n\n\n\n

Paviljonkien suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana oli hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monin tavoin j\u00e4ljell\u00e4 olevia elementtej\u00e4 ja luoda niist\u00e4 useamman rakennuksen kokonaisuus, joka voitiin toteuttaa tiukassa aikaraamissa viel\u00e4 viimeisen\u00e4 tutkimusvuotena.<\/p>\n\n\n\n

Paviljonkien suunnittelu ja rakentaminen mahdollisti arkkitehti- ja rakennesuunnittelun yhteisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n testaamisen sek\u00e4 uusien liitos- ja kunnostustekniikoiden kokeilun aiempiin pilotteihin n\u00e4hden. N\u00e4yttelypaviljonkien rakentamisessa p\u00e4\u00e4stiin konkreettisesti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n virtuaalipilottien kautta saatu kokemus siit\u00e4, miten tehokas ja yhteensovitettu suunnittelu toimii arkkitehti- ja rakennesuunnittelun v\u00e4lill\u00e4 ja voi edist\u00e4\u00e4 uusien rakenteellisten ja tilallisten ratkaisujen synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tehdaskunnostetut elementit muodostavat identtisten ja selke\u00e4piirteisten rakennusten rungot luovuttajarakennuksen rakentamisaikakaudelle tyypillisell\u00e4 pilari-palkkirakenteella. Rakenne on j\u00e4ykistetty ulkoseinien avulla.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittelua ohjasi kolme p\u00e4\u00e4periaatetta: yksinkertainen ja selke\u00e4 rakenne, helppo asennus sek\u00e4 liitosten suunnittelu, joka mahdollistaa rakennusten my\u00f6hemm\u00e4n purkamisen (design for disassembly, DfD).<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 periaatteet ovat n\u00e4yttelyrakennuksissa ohjanneet yht\u00e4l\u00e4isesti sek\u00e4 tilallista ratkaisua ett\u00e4 ilmett\u00e4. Tavoitteena oli luoda vahva, tunnistettava visuaalinen identiteetti ja rakenne, joka optimoi rakennusta ja rakenneosien uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 my\u00f6s jatkossa. Pienikokoisen n\u00e4yttelyrakennuksen tilallinen ratkaisu on tietoisen yksinkertainen ja keskittyy ensi sijassa rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 pilotti antoi mahdollisuuden esitell\u00e4 betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niin n\u00e4yttelyn kuin konkreettisen rakentamisen muodossa kaikille kiinnostuneille. Paviljongit olivat auki yleis\u00f6lle hein\u00e4kuun alun ja syyskuun puoliv\u00e4lin v\u00e4lisen ajan, ja niiden yhteydess\u00e4 olevalla tapahtuma-alueella on j\u00e4rjestetty erilaisia tilaisuuksia, joissa on esitelty hanketuloksia ja luotu foorumi uudelleenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 keskustelemiselle.<\/p>\n\n\n\n

Toteutettujen minipilottien ja virtuaalipilottien sarjaa t\u00e4ydent\u00e4en n\u00e4yttelyrakennukset ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osoitus kiertotaloudellisen rakentamisen toimivuudesta. Ne osoittavat konkreettisesti, ett\u00e4 betonielementtien ehj\u00e4n\u00e4 irrotus, tehdaskunnostus ja kunnostettujen elementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 soveltuvat hyvin uudisrakentamiseen mittakaavasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Paviljonkien rungon asennusta toukokuussa 2026. Kuva: Inari Weijo, Ramboll Finland Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
N\u00e4yttelyn paviljonkirakennus sis\u00e4lt\u00e4. Kuva: Tampereen yliopisto \/ Elina Luotonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6kulmia uudelleenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Uusi el\u00e4m\u00e4 k\u00e4ytetyille betonielementeille<\/h2>\n\n\n\n

Teksti: Tia H\u00e4rk\u00f6nen, toimittaja<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tampereen yliopiston koordinoiman ReCreate-tutkimushankkeen kolme minipilottikohdetta osoittivat, ett\u00e4 kokonaisina irrotetut betonielementit voidaan kunnostaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turvallisesti uudelleen uusiin rakennuksiin. Mik\u00e4 parasta, elementtien asentaminen ty\u00f6maalla ei poikennut uuden tuotteen asentamisesta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Elementtien luovuttajarakennuksena toimi purettu seitsenkerroksinen toimistorakennus Tampereen keskustassa. Kuva: Satu Huuhka, Tampereen yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa puretaan vuosittain tuhansia rakennuksia, jotka ovat tyypillisesti 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta. Purkamisen taustalla ei useinkaan ole rakenteiden teknisen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyminen, vaan kaupunkirakenteen muutos. Liike- ja teollisuustontteja kaavoitetaan asumiseen, rakennusoikeutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vanhan rakennuksen tilalle halutaan aiempaa suurempi kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Tavanomaisessa purkamisessa rakennuksen rakenteet hajotetaan ja materiaalit erotellaan jakeiksi. Betoni murskataan ja sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi teiden pohjarakenteissa, mutta kokonaisen rakennusosan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 valmistusty\u00f6 ja rakenteellinen arvo menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisen ReCreate-hankkeen suomalaisissa piloteissa l\u00e4ht\u00f6kohta k\u00e4\u00e4nnettiin toisin p\u00e4in. Kun rakennus on koottu tehdasvalmisteisista betonielementeist\u00e4, se voi toimia irrotettavien osiensa \u201dluovuttajana\u201d uuteen kohteeseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta l\u00e4ht\u00f6tilanne oli kaikkea muuta.<\/p>\n\n\n\n

Luovuttajakohteena tyypillinen 1980-luvun elementtitalo<\/h3>\n\n\n\n

Suomen tutkimuskohteeksi valikoitui Tampereen keskustassa Kytt\u00e4l\u00e4ss\u00e4 sijainnut seitsenkerroksinen toimistotalo. Vuonna 1982 valmistunut rakennus oli ollut aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 purkamiseensa asti. Purkamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s liittyi tontin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muutokseen, sill\u00e4 Tampereen kaupunki kaavoitti tontin asumiseen ja lis\u00e4si samalla rakennusoikeutta. Skanska hankki kohteen asuinrakentamista varten ja tarjosi sen ReCreate-hankkeen tutkimuskohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

\u201dL\u00e4hdimme hankkeeseen mukaan mielenkiinnolla. Sen alkaessa meill\u00e4 ei ollut viel\u00e4 tiedossa, millainen rakennus luovuttajaksi l\u00f6ytyisi. Kytt\u00e4l\u00e4n kohteen runkoa tarkasteltaessa mahdollisuus havaittiin nopeasti, sill\u00e4 rakennus oli t\u00e4ytt\u00e4 elementtitaloutta\u201d, taustoittaa pilottikohteiden rakennuttamisesta vastannut Skanskan liiketoiminnan kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tero Niemel\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Juuri tavanomaisuus teki rakennuksesta tutkimuksellisesti kiinnostavan. Sen kantava runko koostui betonielementtipilareista ja -palkeista. V\u00e4lipohjissa oli p\u00e4\u00e4asiassa ontelolaattoja ja lis\u00e4ksi jonkin verran massiivibetonisia laattaelementtej\u00e4. Julkisivut olivat kahdesta betonikerroksesta ja niiden v\u00e4lisest\u00e4 l\u00e4mm\u00f6neristeest\u00e4 muodostuvia sandwich-elementtej\u00e4. Samantyyppisi\u00e4 rakennuksia ja rakenneosia on Suomessa paljon.<\/p>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valittiin pilarit, palkit ja ontelolaatat. Ne olivat sijainneet s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojassa rakennuksen sis\u00e4tiloissa, eik\u00e4 niihin ollut kohdistunut teknist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 rajoittavia s\u00e4\u00e4rasituksia. Kokeiluluonteisesti rakennuksesta irrotettiin ehjin\u00e4 my\u00f6s muita elementtityyppej\u00e4, mutta niit\u00e4 ei otettu talteen. ReCreaten Saksan ja Alankomaiden piloteissa k\u00e4ytettiin uudelleen my\u00f6s sis\u00e4- ja julkisivusein\u00e4elementtej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuonna 1982 rakennetun rakennuksen runko muodostui betonielementtirakenteisesta pilari-palkkirungosta, jossa v\u00e4lipohjana toimivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti esij\u00e4nnitetyt ontelolaatat. Kuva: Satu Huuhka, Tampereen yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ehj\u00e4n\u00e4 purkaminen on k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 rakentamista<\/h3>\n\n\n\n

Selke\u00e4 elementtirunko antoi ty\u00f6lle hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat, vaikka irrotuksen onnistumisesta ei ollut takeita. Rakennusalalla ei ole n\u00e4hty, ett\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen talon elementit voitaisiin irrottaa niin ehjin\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 olisi todellista uudelleenk\u00e4ytt\u00f6arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Luovuttajarakennuksen elementtien irrotuksesta vastanneelle Umacon Oy:lle ty\u00f6 oli mittakaavaltaan uudenlainen. Yritys oli aikaisemmin irrottanut yksitt\u00e4isi\u00e4 elementtej\u00e4 ehjin\u00e4 esimerkiksi teollisuuskohteissa, mutta kokonaista rakennusta ei ollut aiemmin purettu t\u00e4ll\u00e4 tavoin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHankkeen aikana huomasimme, ett\u00e4 monet tarvittavista ty\u00f6tavoista ja ty\u00f6kaluista olivat entuudestaan tuttuja. Sis\u00e4purussa voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saneeraus- ja peruskorjauskohteista saatua kokemusta. Elementtien merkitsemisess\u00e4 ja seurannassa puolestaan oli yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 paperikoneiden ja muiden teollisuuslaitteistojen ehj\u00e4n\u00e4 purkamiseen\u201d, kuvailee Umaconin tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Antti Lantta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeessa Suomesta mukana olivat koordinaattorin lis\u00e4ksi Tampereen kaupunki sek\u00e4 yritykset Consolis Parma Oy, Ramboll Finland, Skanska, LIIKE Oy Arkkitehtistudio, Umacon Oy, jotka edustivat kattavasti kuntotutkimusten, korjausrakentamisen suunnittelun, saneerauspurkamisen sek\u00e4 elementtien valmistuksen, k\u00e4sittelyn ja asentamisen osaamista. Tutkimuspurkuty\u00f6maata suunniteltiin monialaisesti yhteisiss\u00e4 keskusteluissa. Purkuprosessin my\u00f6t\u00e4 konkretisoitui, miten ehj\u00e4n\u00e4 purkaminen on pikemminkin k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 rakentamista. Ensin on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, miten rakennus ja yksitt\u00e4inen elementti on aikanaan valmistettu, liitetty ja mitoitettu. Rambollin korjausrakentamisen ja uudelleenk\u00e4yt\u00f6n kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Inari Weijon mukaan rakennesuunnittelussa oli varmistettava rakennuksen stabiliteetti koko purkuty\u00f6n ajan. T\u00e4m\u00e4 edellytti niin v\u00e4liaikaisten tuentojen, turvallisen purkuj\u00e4rjestyksen kuin elementtien nostotapojen suunnittelua. My\u00f6s liitokset oli avattava siten, ett\u00e4 uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut osat s\u00e4ilyiv\u00e4t vahingoittumattomina.<\/p>\n\n\n\n

Irrotusty\u00f6t toteutettiin syyskuun ja marraskuun 2023 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n\n\n\n

\u201dSis\u00e4purku tehtiin silkkihansikkain, jotta uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t elementit eiv\u00e4t vaurioituisi. Samalla oli noudatettava tarkasti purkusuunnitelmaa, tuentoja ja suunniteltua purkuj\u00e4rjestyst\u00e4, jotta ty\u00f6 voitiin tehd\u00e4 turvallisesti ja laadukkaasti\u201d, Lantta kertoo.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n kuvailee, miten ylimmiss\u00e4 kerroksissa ty\u00f6 eteni viel\u00e4 verrattain hitaasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivimpia menetelmi\u00e4 haettaessa. Kokemuksen karttuessa irrotus nopeutui ja ty\u00f6n tehokkuus parani selv\u00e4sti alemmissa kerroksissa. Lanttan mukaan lopputulos osoitti, ettei kokonaisina irrotettavien elementtien talteen ottaminen ole vain teknisesti mahdollista, vaan toiminnan kehittyess\u00e4 siit\u00e4 voi muodostua my\u00f6s kaupallisesti kiinnostavaa liiketoimintaa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4yden mittakaavan koe osoitti ontelolaatan toiminnan<\/h3>\n\n\n\n

Consolis Parman kehitysjohtaja Juha R\u00e4m\u00f6lle<\/em> kohde oli poikkeuksellisen kiinnostava yrityksen oman historian vuoksi. Osa luovuttajarakennuksen elementeist\u00e4 oli valmistettu Parman Yl\u00f6j\u00e4rven tehtaalla runsaat 40 vuotta aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dElementtien lujuuksia tutkittiin jo purkuty\u00f6maalla. Betonin lujuus oli kehittynyt korkeaksi, mutta pelkk\u00e4 materiaalilujuuden mittaaminen ei kuitenkaan riitt\u00e4nyt, joten teimme ontelolaatalle my\u00f6s t\u00e4ysmittakaavakokeen. Sill\u00e4 tarkasteltiin koko laatan rakenteellista toimintaa. Koneellisesti valmistetun ontelolaatan t\u00e4ytyy toimia tavalla, jota sen mitoitusmalli edellytt\u00e4\u00e4\u201d, R\u00e4m\u00f6 sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Kokeessa katsottiin siten takaperin, miten vuosikymmeni\u00e4 sitten valmistettu tuote oli onnistunut. Vaikka mitatut lujuudet olivat korkeita, olennaista oli, ett\u00e4 laatan kest\u00e4vyys vastasi sit\u00e4, mit\u00e4 nykyiset mitoitusmenetelm\u00e4t osoittivat. R\u00e4m\u00f6n mukaan tulos antaa mahdollisuuden mitoittaa vanhoja, irrotettuja elementtej\u00e4 nykyisill\u00e4 eurokoodeilla. Parma tekee elementtitoimituksiinsa rakenteellisen mitoituksen my\u00f6s silloin, kun kyse on irrotetuista ja kunnostetuista elementeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien elementtien kunnostusta Consolis Parman tehtaalla. Kuva: Eetu Lehmusvaara, Tampereen yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kunnostuksessa paljon tuttua ja tavallista tarkempi laadunvalvonta<\/h3>\n\n\n\n

Purkuty\u00f6maalla jo huolellisesti tarkistetut ja irrotetut elementit eiv\u00e4t siirtyneet sellaisinaan uuteen kohteeseen. Tehtaalla niiden kunto tarkastettiin uudelleen, tehtiin tarvittavat ty\u00f6st\u00f6t ja valmisteltiin elementit uutta k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta varten. R\u00e4m\u00f6n mukaan monet ty\u00f6vaiheet ovat samoja kuin tavanomaisessa betonielementtituotannossa.<\/p>\n\n\n\n

Uutta tavalliseen tuotantoon verrattuna oli vanhojen maalien ja pinnoitteiden poistaminen, joita pestiin tai hiottiin tarpeen mukaan. Osa ty\u00f6st\u00e4 tehtiin tehtaalla ja osa ty\u00f6maalla. Kunnostuksen sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi elementin kunnon ja uuden k\u00e4ytt\u00f6kohteen perusteella, ei yhden kaikille tuotteille samanlaisen k\u00e4sittelyreseptin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 korostuu laadunvalvonta prosessin alusta l\u00e4htien. Elementtej\u00e4 tarkastetaan silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eri ty\u00f6vaiheissa, jotta ty\u00f6maalle voidaan toimittaa turvallisesti nostettavia ja huoletta asennettavia tuotteita. Nostojen turvallisuus on varmistettava my\u00f6s silloin, kun alkuper\u00e4isi\u00e4 nostoratkaisuja ei voida sellaisenaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien elementtien kunnostusta Consolis Parman tehtaalla. Kuva: Eetu Lehmusvaara, Tampereen yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6maalla lopputulos \u201dbusiness as usual\u201d<\/h3>\n\n\n\n

Pilottien n\u00e4kyvin hetki oli elementtien nostaminen paikalleen, vaikka Tero Niemel\u00e4n mukaan juuri asennusvaihe osoittautui prosessin tavallisimmaksi osaksi. Kun elementti oli ensin irrotettu, testattu, tarkastettu, mitoitettu ja kunnostettu, ty\u00f6maalla teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 poikennut uuden asentamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Niemel\u00e4 kuvaa, ettei asentaja olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnistanut vanhaa elementti\u00e4, ellei h\u00e4nelle olisi kerrottu sen taustasta.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKun Tampereella joukko vierailijoita saapui seuraamaan uudelleenk\u00e4ytettyjen elementtien asennusta, n\u00e4ky oli jopa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n arkinen. Nosturi nosti tavanomaisen n\u00e4k\u00f6isen elementin paikalleen tavanomaisin ty\u00f6menetelmin. Suurin asia on siis kaikki se, mit\u00e4 tapahtuu ennen ty\u00f6maata\u201d, Niemel\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isiin nostoihin liittyi luonnollisesti ep\u00e4varmuutta my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n alalla toimineella ammattilaisella. Kokemuksen karttuessa tekeminen muuttui Niemel\u00e4n sanoin \u201dbusiness as usual\u201d -rakentamiseksi. Pilottien kautta opittiin koko prosessi: mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 elementti voidaan ottaa talteen, miten sen ominaisuudet osoitetaan ja millaiseen uuteen kohteeseen se soveltuu.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMeille pilottien tarkoituksena oli testata teknisi\u00e4 ratkaisuja ja kasvattaa uudelleenk\u00e4yt\u00f6n osaamista vaiheittain. Erilaisten kohteiden kautta pystyimme lis\u00e4ksi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintatapojamme, ja pilotit auttavat my\u00f6s siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemusta seuraaviin hankkeisiin. Selvisi, ett\u00e4 uudelleenk\u00e4yt\u00f6lle on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4t edellytykset ja saatuja oppeja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tulevissa kaupallisissa rakennushankkeissa\u201d, Tero Niemel\u00e4 toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Kolme pilottia veiv\u00e4t betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Ontelolaattojen testausta Consolis Parman tehtaalla. Kuva: Satu Huuhka, Tampereen yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Purkutuomion saaneet rakennukset ovat materiaalipankkeja, joiden arvoa ei viel\u00e4 toistaiseksi t\u00e4ysin lunasteta. ReCreate-hankkeen pilottikohteet antoivat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa betonielementtien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista. Ne osoittivat, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen ontelolaatta, pilari tai palkki voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen. Lis\u00e4ksi ne n\u00e4yttiv\u00e4t, millainen tekninen ja hallinnollinen ketju uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n

\u201dLuovuttajarakennuksen on sovelluttava osien talteenottoon, elementtien k\u00e4ytt\u00f6olosuhteet ja kunto on selvitett\u00e4v\u00e4, purkaminen on suunniteltava ehj\u00e4n\u00e4 irrottamiseksi ja nosto sek\u00e4 kuljetusketjun on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 tuote vaurioitumattomana. Elementit on tutkittava, niiden rakenteellinen toiminta varmistettava, ne on mitoitettava uuteen kohteeseen ja kunnostettava suunnitelmien mukaisesti. Lis\u00e4ksi tuotestatus, laadunhallinta, dokumentaatio ja rakennuspaikkakohtainen hyv\u00e4ksynt\u00e4 on ratkaistava yhdess\u00e4 viranomaisten kanssa\u201d, summaa Recreate-hankkeen koordinaattori, professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.<\/p>\n\n\n\n

Kolmen pilotin v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyi selv\u00e4 kehityskaari. H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nrannassa ratkaistiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa muun muassa tuotestatukseen ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Lokomotionissa hyv\u00e4ksynt\u00e4prosessi toistettiin ja kunnostusta tehostettiin v\u00e4liaikaisella linjastolla. Hiedanrannassa elementtim\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, ontelolaattojen k\u00e4ytt\u00f6 sai lis\u00e4\u00e4 toistoja ja mukaan tulivat pilarit sek\u00e4 palkit. Samalla k\u00e4ytt\u00f6kohteiden kirjo laajeni valtion tukemasta asuntotuotannosta vaativaan teollisuusrakentamiseen ja takaisin asuinkerrostalon kantaviin rakenteisiin. Kaikki minipilotit olivat alle 7 km s\u00e4teell\u00e4 luovuttajarakennuksesta, mik\u00e4 teki elementtien paikallisesta kierrosta hyvin konkreettisen.<\/p>\n\n\n\n

Kiertotalouden kannalta ReCreate-hanke ja sen pilotit tuovat muutoksen ajattelutapaan. Purettavan rakennuksen betonielementti ei ole automaattisesti j\u00e4tett\u00e4, eik\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 murskeen raaka-ainetta. Kun sen ominaisuudet selvitet\u00e4\u00e4n ja kelpoisuus osoitetaan, se voi olla rakennustuote, jonka ensimm\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6kerta on p\u00e4\u00e4ttynyt, mutta tekninen el\u00e4m\u00e4 jatkuu. ReCreate-hankkeen suomalaiset pilotit veiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ajatuksen laboratoriosta, suunnittelup\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 ja viranomaiskeskusteluista oikeille rakennusty\u00f6maille.<\/p>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4ytettyjen elementtien kustannus- ja liiketoimintavaikutusta seuraamme my\u00f6s jatkossa. Uudelleenk\u00e4ytetyille ontelolaatoille on k\u00e4ynniss\u00e4 standardointity\u00f6 ja se valmistunee viel\u00e4 kuluvan vuoden lopulla.<\/p>\n\n\n<\/div>\n

\n
\n
\n
\n

<\/strong><\/p>\n

<\/h3>\n
\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 ReCreate-tutkimushankkeessa tutkittiin ja kehitettiin purettavien rakennusten betonielementeille uusia k\u00e4ytt\u00f6tapoja uusien talojen rakentamisessa. Kyseess\u00e4 oli kokonaisten elementtien k\u00e4ytt\u00e4minen uudelleen sellaisenaan, ei esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena.<\/p>\n

Tampereen yliopiston rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo yli kymmenen vuoden ajan. Kuusivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteens\u00e4 12,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa oli mukana 16 osallistujaa, joista Suomesta oli seitsem\u00e4n. Hanketta johtavan Tampereen yliopiston lis\u00e4ksi Suomesta mukana ovat olleet Skanska, Consolis Parma Oy, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, LIIKE Oy Arkkitehtistudio sek\u00e4 Ramboll Finland Oy. Hankkeen johtajana on toiminut professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.<\/p>\n <\/div>\n

\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n