Suomessa on tehty pitk\u00e4\u00e4n ansiokasta ty\u00f6t\u00e4 betonin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten hallitsemiseksi, ja v\u00e4h\u00e4hiilisen betonin tiekartta on erinomainen polku betonin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen. Tiekartan ydinviesti on, ett\u00e4 betonin p\u00e4\u00e4st\u00f6t voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in alas, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 samanaikaisia toimia sementin valmistuksessa, betonin valmistuksessa ja rakenteiden suunnittelussa. Merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen keino pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 on sementtitehtaiden hiilidioksidin talteenotto (CCU), kun taas lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4rkein keino on seossementtien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen. Tiekartta ei kuitenkaan kata esimerkiksi luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai biodiversiteetti\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten kokonaisuuteen kuuluvat my\u00f6s neitseellisten kiviainesten k\u00e4ytt\u00f6, kuljetukset, maa-alueet, j\u00e4tteet ja rakennuskannan ennenaikainen purkaminen.<\/p>\n\n\n\n
Rakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6haaste liittyy erityisesti materiaalien ylikulutukseen. Jos rakennuksia puretaan ennenaikaisesti, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n betonia enemm\u00e4n kuin yhteiskunnan todelliset tarpeet edellytt\u00e4isiv\u00e4t. Kiertotalouden tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallisia vaikutuksia pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 materiaalit, tuotteet ja rakenteet mahdollisimman arvokkaina ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Kiertotalouden huomioimiseen on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useita erilaisia malleja.<\/p>\n\n\n\n
AFRYll\u00e4 on Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kolme keskeist\u00e4 periaatetta, joilla erityisesti betonin kiertotaloutta voidaan ja kannattaa edist\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 periaatteet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan ja vastaavat kysymykseen: miten saamme betonista mahdollisimman suuren hy\u00f6dyn mahdollisimman pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Materiaalien ylikulutuksen minimointiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 periaatteista t\u00e4rkeint\u00e4 on jo aivan alkumetreill\u00e4 pohtia, kuinka paljon betonia rakennus alun perin tarvitsee ja miten rakennus pysyy mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: kuinka montaa k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta sen on mahdollista elinkaarensa aikana palvella?<\/p>\n\n\n\n Keinoja rakentamisen betonim\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4miseen haetaan usein rakennesuunnittelusta. Esimerkiksi kuormitusten tarkastelu ja rakenneratkaisujen sek\u00e4 materiaalimenekkien optimointi ovat selvi\u00e4 keinoja, joilla voidaan saavuttaa m\u00e4\u00e4r\u00e4- ja kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Haastavaa on, jos suunnittelun vastuut ja palkkio eiv\u00e4t kannusta tai ohjaa s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n materiaalia. Laadukas, muuntojoustavan rungon suunnittelu voi tosiaan lis\u00e4t\u00e4 investointikustannuksia ja my\u00f6s betonin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 rakentamisessa, mutta samalla n\u00e4in voidaan pident\u00e4\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin kokonaisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rakennuksen elinkaarella.<\/p>\n\n\n\n Kiertotalouden toteuttaminen suunnittelup\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rakenteiden pidempi\u00e4 suunnitteluk\u00e4ytt\u00f6iki\u00e4, vaikka t\u00e4m\u00e4 usein n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin tarpeelliseksi kiertotalouskeinoksi. Rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 itse asiassa harvoin p\u00e4\u00e4ttyy siihen, ett\u00e4 rakenteet olisi jo k\u00e4ytetty teknisesti loppuun, vaan useimmiten purun syyn\u00e4 on se, ettei rakennus en\u00e4\u00e4 vastaa k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeita.<\/p>\n\n\n\n Kiertotalouden kannalta olennaista on mahdollistaa rakennuksen muuntuminen sen elinkaaren aikana k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeiden mukaan ilman runsaasti resursseja, kuten raaka-aineita, energiaa ja ty\u00f6voimaa, edellytt\u00e4vi\u00e4 purku- ja rakennustoimenpiteit\u00e4. Betonirakennuksissa muuntojoustavuutta voidaan tukea esimerkiksi riitt\u00e4vill\u00e4 kerroskorkeuksilla, kantavien rakenteiden tarkoituksenmukaisella sijoittelulla sek\u00e4 talotekniikan muutoksia tukevilla ratkaisuilla.<\/p>\n\n\n\n Betonin k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen ei siis tarkoita rakenteiden alimitoittamista tai laadusta tinkimist\u00e4. Tavoitteena on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 betonia siell\u00e4, miss\u00e4 sen ominaisuuksista saadaan suurin hy\u00f6ty, ja varmistaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakenteet palvelevat mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Kun rakennus kest\u00e4\u00e4 useita k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia ja useita k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4sukupolvia, my\u00f6s betonin valmistuksen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset jakautuvat pidemm\u00e4lle ajalle.<\/p>\n\n\n\n Rakennuksen s\u00e4ilytt\u00e4minen on usein ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden rakentaminen, vaikka uusi rakennus olisi energiatehokkaampi. Rakennuksen runkoon ja perustuksiin sitoutunut materiaali, energia ja ty\u00f6 s\u00e4ilyv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse korvata uusilla luonnonvaroilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rakennuksen kunto, korjausmahdollisuudet ja mahdollisuus k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muuttamiseen tulisi aina arvioida huolellisesti ennen purkamisp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. T\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 on Suomessa hyvi\u00e4 ohjeita ja toimintamalleja.<\/p>\n\n\n\n Kun uutta rakennushanketta suunnitellaan, lukitaan rakennuksen tulevat mahdollisuudet varsin pitk\u00e4lle. Rakentamislain 39\u00a7:n mukaiset rakennuksen elinkaariominaisuudet eli s\u00e4ilyvyys, joustavuus ja uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyys, ovatkin kiertotalouden ytimess\u00e4. Mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n rakennus tai sen osat s\u00e4ilyv\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sit\u00e4 harvemmin tarvitaan uusia materiaaleja niiden korvaamiseksi. Elinkaariominaisuuksia voidaan parantaa esimerkiksi suunnittelemalla rakennukset muuntojoustaviksi, teknisesti kest\u00e4viksi ja helposti yll\u00e4pidett\u00e4viksi. EKAT-hankkeessa (Elinkaariominaisuuksien Arviointi ja Toteuttaminen talonrakennushankkeessa) elinkaariominaisuudet tunnistettiin keskeiseksi keinoksi pident\u00e4\u00e4 rakennusten k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n Ideaalitilanteessa rakennuksen elinkaariominaisuuksia pohditaan suunnittelun edetess\u00e4 laaja-alaisesti erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa ja t\u00e4m\u00e4n perusteella valitaan, miten elinkaariominaisuuksia hankkeessa toteutetaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakentamislain 39\u00a7:ss\u00e4 olennaisena teknisen\u00e4 vaatimuksena esitetty rakennuksen elinkaariominaisuuksien huomiointi hankkeissa ei kuitenkaan ole viel\u00e4 muodostunut selke\u00e4ksi toimintatavaksi rakennusalalla.<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuudessa saataviin hy\u00f6tyihin liittyy aina ep\u00e4varmuuksia. Elinkaaritarkastelulla voidaan vertailla eri rakentamisvaihtoehtoja erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa ja t\u00e4m\u00e4n pohjalta tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, miten varautua tulevaisuuteen nyt p\u00e4\u00e4tett\u00e4vill\u00e4 rakentamisratkaisuilla. Elinkaaritarkastelun menetelmi\u00e4 rakennuksen elinkaariominaisuuksiin liittyv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjana on k\u00e4sitelty muun muassa ”Elinkaariominaisuuksien arviointi ja toteuttaminen talonrakennushankkeessa” -julkaisussa.<\/p>\n\n\n\n Tehokkain tapa on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rakennus ja rakenteet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Tavoitteena on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 koko rakennus k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tarvittaessa sen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta voidaan muuttaa.<\/p>\n\n\n\n Aina t\u00e4m\u00e4 ei olemassa olevan rakennuksen kohdalla ole mahdollista, sill\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muutoksen tekniset edellytykset on m\u00e4\u00e4ritetty pitk\u00e4lti jo useita vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin rakennuksen suunnitteluvaiheessa. My\u00f6s rakennuksen ymp\u00e4rist\u00f6n kehitys ja sen vaikutus rakennuksen k\u00e4yt\u00f6n jatkamisen taloudelliseen kannattavuuteen voi vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Rakentamislain 57\u00a7:n poikkeamisluvan perusteella kunta voi antaa luvan poiketa rakentamista koskevasta laista tai m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4, jos rakennuksen tai sen osan k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kiertotaloutta ja v\u00e4h\u00e4hiilisyytt\u00e4. Olisi toivottavaa, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 poikkeamislupaa hy\u00f6dynnett\u00e4isiin enemm\u00e4n! Kaavoituksella ja viranomaistoiminnalla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus rakennusten k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muutosten mahdollistamiseen ja kannattavuuteen.<\/p>\n\n\n\n Jos rakennusta ei voida s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, seuraava vaihtoehto on rakennustuotteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6. Uudelleenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, eli irrotettaessa esimerkiksi betonielementti ehj\u00e4n\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se aiempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaavasti uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennustuotteeseen sitoutunut arvo s\u00e4ilyy tehokkaasti. Uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 tulkittiin viel\u00e4 pari vuotta sitten viranomaisten puolesta kielletyksi, mutta nyt tutkimushankkeista ja piloteista ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hitellen uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien rakennusosien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo k\u00e4ynniss\u00e4 olevissa tai alkavissa rakennushankkeissa. Toimintamuutos on rakennushankkeissa k\u00e4ynnistynyt. Yhteiset toimintamallit ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja muun muassa UURAKET- (uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien rakennusosien k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen talonrakentamisessa) ja ReCreate (betonielementtien irrottaminen ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6) -hankkeet sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 julkaistu RT 103995 -kortti ”Rakennustuotteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6” ovat tuottaneet ja koonneet paljon tietoa alan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Kiertotalousratkaisujen merkityksen arviointia vaikeuttaa purkum\u00e4\u00e4ri\u00e4 koskevan tilastotiedon puutteellisuus. Suuntaa-antavasti betonia valmistetaan noin 5 milj. m3<\/sup> ja sit\u00e4 puretaan noin 0,3\u20130,4 milj. m3<\/sup> Suomessa vuosittain. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tarkastellen valmistetusta betonista noin 2\/3 on ollut valmisbetonia ja 1\/3 elementtej\u00e4 sek\u00e4 muita betonituotteita. Vuosittain betonielementtej\u00e4 puretaan noin 0,1 milj. m3<\/sup>, ja jos oletetaan ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 puolet voitaisiin uudelleenk\u00e4ytt\u00e4\u00e4, uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4isi uuden betonin tarvetta 0,05 milj. m3<\/sup> eli yhden prosentin. Edell\u00e4 esitetyt luvut ovat karkeita ja suuntaa antavia, mutta kuvaavat hyvin sit\u00e4, ett\u00e4 rakenneosien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 ei yksin\u00e4\u00e4n ratkaise betonin tai muidenkaan rakennusmateriaalien ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia.<\/p>\n\n\n\n Kierr\u00e4tys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa betonin kiertotaloutta. Silti se on vasta kolmas askel. Ennen materiaalin murskaamista kannattaa aina pohtia, voidaanko rakenne s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tai rakennusosa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n Suomea pidet\u00e4\u00e4n usein kierr\u00e4tyksen mallimaana, mutta tosiasiassa olemme Euroopan h\u00e4nn\u00e4nhuippuja kierr\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja erityisesti rakennusj\u00e4tteen kierr\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. Rakennusj\u00e4tteen kierr\u00e4tt\u00e4misen merkitt\u00e4vin toimenpide Suomessa on metallien kierr\u00e4tyksen ohella purkubetonin murskaus ja murskeen hy\u00f6dynt\u00e4minen maanrakentamisessa. T\u00e4ll\u00f6in purkubetonimurske v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarvetta neitseellisen kiviaineksen k\u00e4yt\u00f6lle. Toisaalta kuljetusmatkat saattavat olla pitk\u00e4hk\u00f6j\u00e4 heikent\u00e4en kokonaishy\u00f6ty\u00e4. Maant\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 betonin erinomaiset ominaisuudet menev\u00e4t osin my\u00f6s hukkaan.<\/p>\n\n\n\n Suomessa purkubetonimurskeen k\u00e4ytt\u00f6 uuden betonin raaka-aineena ei ole viel\u00e4 edennyt. Muutamia tutkimushankkeita ja pilotteja on vasta k\u00e4ynniss\u00e4. Esimerkiksi Keski-Euroopassa, miss\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja kohtuuhintaista neitseellist\u00e4 kiviaineista ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti saatavilla, purkubetonin k\u00e4ytt\u00f6 betonin raaka-aineena on jo varsin yleist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 Suomessa on erinomaista uusioraaka-ainetta my\u00f6s betoninvalmistukseen. Betoninormien ja muiden alan yhteisten toimintatapojen kautta tunnemme rakentamiseen k\u00e4ytetyn betonin ominaisuudet hyvin yli viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4. Jos erilaatuiset purkubetonit lajitellaan erikseen ja erotellaan ne muusta j\u00e4tteest\u00e4 huolellisemmin, avautuu paljon mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 purkubetonia uuden betonin raaka-aineena tai muissa korkeamman jalostusarvon k\u00e4ytt\u00f6kohteissa kuin maanrakentamisessa kiviaineksen korvaajana.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan vahvoja suunnann\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Toki t\u00e4m\u00e4 koskee kaikkea muutakin rakennusj\u00e4tteen syntypaikkalajittelua, mink\u00e4 taso vaihtelee merkitt\u00e4v\u00e4sti. EU:n ja Suomen kansallinen s\u00e4\u00e4d\u00f6skehitys tullee jatkossa my\u00f6s kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n kierr\u00e4tysvelvoitteita entisest\u00e4\u00e4n monin tavoin.<\/p>\n\n\n\n Kiertotalouden edist\u00e4miseksi tarvitaan sek\u00e4 kannusteita ja ohjeita ett\u00e4 velvoitteiden tehokasta noudattamista ja valvontaa. Huolellisesti lajitellut materiaalivirrat mahdollistavat tehokkaamman uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien materiaalien hy\u00f6dynt\u00e4misen sek\u00e4 uusien kaupallisten arvoketjujen ja liiketoiminnan syntymisen.<\/p>\n\n\n\n <\/strong><\/p>\n Jokaisessa hankkeessa pit\u00e4isi kysy\u00e4<\/strong>: Betonin kiertotalous ei ole yksitt\u00e4inen tuote, teknologia tai kierr\u00e4tysratkaisu. Se on tapa tarkastella betonia arvokkaana resurssina koko sen elinkaaren ajan. Mit\u00e4 aikaisemmin n\u00e4m\u00e4 kysymykset otetaan mukaan suunnitteluun, sit\u00e4 suurempi hy\u00f6ty saavutetaan sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ett\u00e4 hankkeen taloudelle. V\u00e4hent\u00e4minen voi tarkoittaa rakentamisvaiheessa isompia betonim\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja investointikustannuksia, joiden hy\u00f6ty realisoituu my\u00f6hemmin elinkaarella.<\/p>\n Kiertotaloudessa arvokkain materiaali ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole uusi materiaali, vaan se, joka on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme.<\/p>\n <\/div>\n ![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Afryn-kiertotalous-Betoni_1920x1057px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nPeriaate 1: V\u00e4henn\u00e4 betonin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 elinkaarella<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/oulun-kirjasto_1920x1308px.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/elinkaaritarkastelun-vaihtoehtokuvaukset_1920x1140px.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/betonisandwich-julkisivujen-elinkaaritarkastelun-tuloksia_980x1371px.jpg\"){kind=spacer}
<\/figure>\n\n\n\nPeriaate 2: Hy\u00f6dynn\u00e4 olevia betonielementtej\u00e4 ja -rakenteita<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Hiedanranta-Skanska_1920x1080px.jpg\")
Periaate 3: Kierr\u00e4t\u00e4 materiaaleja betoniksi ja kiviainekseksi<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/betonitalon-purkua_1920x1308px.jpg\")
Kolme kysymyst\u00e4 rakennushankkeelle<\/h3>\n
\n1. Miten v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koko elinkaarella?
\n2. Miten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 olemassa olevia betonielementtej\u00e4 tai rakenteita?
\n3. Miten purkumateriaaleja lajitellaan ja uusiomateriaaleja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n