{"id":30917,"date":"2026-09-21T12:42:17","date_gmt":"2026-09-21T09:42:17","guid":{"rendered":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?p=30917"},"modified":"2026-09-21T12:42:19","modified_gmt":"2026-09-21T09:42:19","slug":"betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/","title":{"rendered":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus"},"content":{"rendered":"\n

Tausta<\/h3>\n\n\n\n

Pakkasrasitus erityisesti j\u00e4\u00e4nsulatusaineiden yhteydess\u00e4 on edelleen yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 betonin kest\u00e4vyyshaasteista pohjoismaisissa olosuhteissa [1]. Vauriot ilmenev\u00e4t tyypillisesti betonipinnan rapautumisena sek\u00e4 joissakin tapauksissa my\u00f6s sis\u00e4isin\u00e4 vaurioina. Riitt\u00e4v\u00e4 suola-pakkaskest\u00e4vyys saavutetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n alhaista vesi-sideainesuhdetta ja lis\u00e4ksi huokostamalla betoni. Pohjoismaissa betonin pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4 j\u00e4\u00e4nsulatusaineilla arvioidaan l\u00e4hes yksinomaan laattakokeen (CEN\/TS 12390-9:2016:fi) [2] avulla. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muita testausmenetelmi\u00e4. On kuitenkin ep\u00e4varmaa, kuinka hyvin eri testimenetelm\u00e4t ottavat huomioon betonin koostumuksen vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin osalta.<\/p>\n\n\n\n

Betonin valmistuksessa siirryt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n seostettujen sementtien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Seossementeill\u00e4 (CEM II ja CEM III) on positiivisia vaikutuksia joihinkin s\u00e4ilyvyysominaisuuksiin, kuten esimerkiksi kloridien tunkeutumiseen ja lis\u00e4ksi ne usein kasvattavat betonin loppulujuutta. Kuitenkin pakkasenkest\u00e4vyyteen seosaineilla on usein negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi masuunikuona kasvattaa rapaumatasoa laattakokeessa [3].<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu Mian Ammar Shafqatin diplomity\u00f6h\u00f6n, joka valmistui Aalto-yliopistossa vuonna 2026 [4]. Ty\u00f6n ohjaajana toimi TkT Teemu Ojala sek\u00e4 DI Ahsan Iqbal ja ty\u00f6t\u00e4 valvoi prof. Jouni Punkki. Diplomity\u00f6ss\u00e4 tutkittiin sideainetyypin, vesi-sideainesuhteen ja huokostuksen vaikutuksia betonin suola-pakkaskest\u00e4vyyteen. Kokeellinen osuus toteutettiin Aalto-yliopiston betonitekniikan laboratoriossa.<\/p>\n\n\n\n

Diplomity\u00f6 keskittyy betonipinnan rapautumisen, betonin sis\u00e4isen vaurion ja kosteuden siirtymisen arviointiin laattakokeen aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin lis\u00e4ksi betonipinnan rapautumisen kehittymisen sek\u00e4 sis\u00e4isen rapautumisen ja suomalaisen P-luvun laskennan v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Tavoitteena oli parantaa pakkasenkest\u00e4vyyden tulkintaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksissa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa betonin vedenimutuloksia ei k\u00e4sitell\u00e4, mutta ne on esitetty julkaistussa diplomity\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koej\u00e4rjestely<\/h3>\n\n\n\n

Koematriisi koostui 14 betonimassasta, jotka perustuivat kolmeen sideainetyyppiin, kolmeen vesi-sideainesuhteeseen ja kahteen ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4tasoon. Erilaisten betonimassojen avulla pyrittiin saamaan vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Valitut sideaineet ovat Suomessa yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 sementtityyppej\u00e4 (CEM I, CEM II\/B ja CEM III\/A), ja ne eroavat toisistaan koostumukseltaan ja kuonasis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta. Kaikissa betonimassoissa k\u00e4ytettiin luonnonkiviaineksia, joiden maksimiraekoko oli 16 mm. Betonien notkeustavoitteena oli painumaluokka S3. Yhteenveto betonimassojen koostumuksista on esitetty taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko 1<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4 arvioitiin teknisen spesifikaation (CEN\/TS 12390-9) mukaisella laattakokeella, jossa betonipinnan rapautumista NaCl-liuoksessa seurattiin 56 j\u00e4\u00e4tymis-sulatussyklin aikana. Sis\u00e4ist\u00e4 vauriota arvioitiin ultra\u00e4\u00e4nen l\u00e4p\u00e4isymittauksella suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) muutosten kautta, ja vedenimua mitattiin syklien aikana kosteuden tunkeutumisen selvitt\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi betoneille tehtiin kapillaarinen vedenimukoe ja painekyll\u00e4styskoe huokoisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4ytteiden koestaminen j\u00e4\u00e4dytys-sulatuskaapissa (vasemmalla) ja rapautuneen materiaalin ker\u00e4ys (oikealla). Kuva: Mian Ammar Shafqat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koetulokset<\/h3>\n\n\n\n

Puristuslujuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Betonien puristuslujuudet m\u00e4\u00e4ritettiin s\u00e4rm\u00e4lt\u00e4\u00e4n 100 mm:n kuutiokoekappaleilla 28 vrk:n i\u00e4ss\u00e4. Kuutioiden keskiarvotulokset ovat esitetty kuvassa 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1: Koebetonien puristuslujuudet 28 vrk:n i\u00e4ss\u00e4. Oranssit palkit ilmaisevat huokostamattomia (tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4: 2 %) betoneita ja siniset huokostettuja (tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4: 5 %) betoneita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puristuslujuustulokset noudattivat odotettuja trendej\u00e4 vesi-sideainesuhteen ja huokostuksen suhteen. Huokostamattomalla, alhaisimman vesi-sideainesuhteen 0,40 betonilla saavutettiin korkein lujuus (64,1 MPa). Huokostettujen betonien lujuudet j\u00e4iv\u00e4t alimmillaan hieman yli 30 MPa. Betonin huokostuksella oli selv\u00e4 negatiivinen vaikutus lujuuteen: esimerkiksi betoni CEM II-0,5-2A antoi noin 26 % korkeamman lujuuden kuin vastaava huokostettu betoni (CEM II-0,5-5A). Kolmesta sementtityypist\u00e4 CEM III\/A antoi korkeimmat lujuudet kaikilla v\/s-suhteilla. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 kuonan vaikutus on merkitt\u00e4v\u00e4 jo 28 vrk:n puristuslujuudessa, 91 vrk:n lujuudessa vaikutus on viel\u00e4kin suurempi.<\/p>\n\n\n\n

Betonin huokoisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kapillaariseen vedenimukokeeseen ja painekyll\u00e4styksen perustuvassa ilmahuokosanalyysissa voidaan erottaa kovettuneen betonissa kapillaarisesti t\u00e4yttyv\u00e4t huokoset sek\u00e4 ilmahuokoset. Kapillaarinen huokoisuus riippuu p\u00e4\u00e4asiallisesti vesi-sideainesuhteesta eik\u00e4 huokostus muuta merkitt\u00e4v\u00e4sti kapillaarista huokosj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Sementtityyppi vaikuttaa jossain m\u00e4\u00e4rin kapillaariseen huokoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Ilmahuokoset pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sek\u00e4 suojahuokoset ett\u00e4 tiivistyshuokoset. Kovettuneesta betonista mitattu ilmahuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 korreloi varsin hyvin tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa, mutta on tyypillisesti noin 1 %-yks. alhaisempi [5]. Ilmahuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu siten huokostuksesta, mutta ei vesi-sideainesuhteesta eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sementtityypist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilmahuokosanalyysien tulokset ovat esitetty taulukossa 2. Sideainetyyppien v\u00e4liset erot olivat odotetusti pieni\u00e4. Kokeen perusteella ilmahuokosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 saavutti p\u00e4\u00e4osin tavoiteilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n huokostetuissa betoneissa, kun taas huokostamattomissa massoissa ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyi johdonmukaisesti alhaisena. Kapillaarisessa huokoisuudessa oli selke\u00e4 ero vesi-sideainesuhteiden 0,40 ja 0,50 v\u00e4lill\u00e4, mutta v\u00e4lill\u00e4 0,50 ja 0,60 ero oli pienempi. Osassa tapauksissa vesi-sideainesuhteella 0,50 saavutettiin korkeampi huokoisuus kuin v\/s-suhteella 0,60.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taulukko 2<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Betonin rapautuminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Betonien v\u00e4liset erot rapaumam\u00e4\u00e4riss\u00e4 selittyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa huokostuksella ja vesi-sideainesuhteella. My\u00f6s sideainetyypill\u00e4 oli osin merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Rapauma-arvot kasvoivat j\u00e4\u00e4tymis-sulatussyklien my\u00f6t\u00e4 kaikissa betoneissa, mutta sek\u00e4 rapautumisnopeus ett\u00e4 suuruusluokka vaihtelivat huomattavasti. Huokostuksen roolin korostamiseksi tulokset esitet\u00e4\u00e4n erikseen huokostetuille ja huokostamattomille betoneille (kuvat 2 ja 3).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2: Huokostamattomien betonien kumulatiivinen rapauma laattakokeessa. Betonimassojen vesi-sideainesuhteet on eroteltu eri v\u00e4risill\u00e4 viivoilla. Vain v\/s-suhteella 0,50 on testattu kaikki kolme eri sementtityyppi\u00e4. Huom. Huomaa y-akseleiden erot kuvien 2 ja 3 v\u00e4lill\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 3: Huokostettujen betonien rapautuminen laattakokeessa. Betonimassojen vesi-sideainesuhteet on eroteltu eri v\u00e4risill\u00e4 viivoilla. Huom. Huomaa y-akseleiden erot kuvien 2 ja 3 v\u00e4lill\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eri betonimassojen v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4htiin eroavaisuuksia jo rasituksen varhaisessa vaiheessa. Huokostamattomat betonit rapautuivat paljon jo ensimm\u00e4isten syklien aikana. Esimerkiksi betoni CEM II-0,4-2A saavutti noin 0,70 kg\/m2<\/sup>:n rapauman 14 syklin j\u00e4lkeen, kun taas huokostetut betonit samalla v\/s-suhteella pysyiv\u00e4t alle 0,26 kg\/m2<\/sup>:ss\u00e4. Huokostamattomat betonit rapautuivat varsin lineaarisesti kokeen aikana, kun taas huokostetut betonit eiv\u00e4t juurikaan rapautuneet ensimm\u00e4isten 14 syklin j\u00e4lkeen. Kaikkien huokostettujen betonien rapaumat pysyiv\u00e4t verrattain alhaisina. Kokonaisrapauma oli v\/s-suhteella 0,40 alle 0,40 kg\/m2<\/sup>, mink\u00e4 lis\u00e4ksi rapaumat olivat korkeammillakin v\/s-suhteilla suhteellisen alhaisia (v\/s-suhteella 0,50 alle 0,70 kg\/m2<\/sup> ja 0,60 alle 1,20 kg\/m2<\/sup>).<\/p>\n\n\n\n

Vesi-sideainesuhteen vaikutus oli huomattava sek\u00e4 huokostamattomilla ett\u00e4 huokostetuilla betoneilla. Huokostamattomat betonit korkeammilla v\/s-suhteilla rapautuvat varsin nopeasti ja voimakkaasti laattakokeessa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s sementtityypill\u00e4 oli varsin selke\u00e4 vaikutus rapaumaan huokostetuilla betoneilla. Sementill\u00e4 CEM III saatiin korkein rapauma-arvo kaikilla tutkituilla v\/s-suhteilla. Vastaavasti CEM I:n sementti antoi pienimm\u00e4t rapauma-arvot. Tulokset ovat sopusoinnussa aikaisempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu masuunikuonan osuuden lis\u00e4\u00e4v\u00e4n rapaumam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sen sijaan huokostamattomilla betoneilla (kuva 4) sementtityypin vaikutus oli p\u00e4invastainen. Koesarja oli tosin t\u00e4lt\u00e4 osin varsin suppea, sill\u00e4 vain kolme sementtityyppi\u00e4 tutkittiin v\/s-suhteella 0,50. Huokostamattomilla betoneilla sementti CEM III antoi alhaisimman rapauma-arvon ja sementti CEM I korkeimman rapauma-arvon.<\/p>\n\n\n\n

Rapautumisnopeuden analyysi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rapautumisnopeus j\u00e4\u00e4dytys-sulatuskokeessa noudattaa usein kaksivaiheista lineaarista trendi\u00e4, joka voidaan jakaa alku- ja loppuvaiheeseen. Alkuvaiheen (0\u201314 syklin) aikana rapauma-arvo kasvaa nopeasti. Puolestaan loppuvaiheessa (14\u201356 sykli\u00e4) kehitys on tasaisempaa ja l\u00e4hes lineaarista 56 sykliin asti. Koska alkuvaiheen rapaumaan vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti betonipinnan ominaisuudet kuten pinnan karbonatisoitumism\u00e4\u00e4r\u00e4, voisi loppuvaiheen rapautumisnopeus olla luotettavampi indikaattori suola-pakkaskest\u00e4vyydelle. Kuvassa 4 on esitetty kokeen loppuvaiheen rapautumisnopeus ilmaistuna rapauma yht\u00e4 j\u00e4\u00e4tymis-sulamissykli\u00e4 kohden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4: Loppuvaiheen (14\u201356 sykli\u00e4) rapautumisnopeus v\/s-suhteen funktiona. Huom. y-akselin asteikko on logaritminen. Huokostamattomat betonit merkitty punaisella ja huokostetut betonit sinisell\u00e4. Ympyr\u00e4: CEM I, kolmio: CEM II\/B ja neli\u00f6: CEM III\/A.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Loppuvaiheen rapautumisnopeuksissa havaittiin selvi\u00e4 eroja, suurimmillaan loppuvaiheen rapautumisnopeuden erot olivat yli 100-kertaiset. Huokostettujen betonien rapautumisnopeudet j\u00e4iv\u00e4t hyvin alhaiselle tasolle verrattuna huokostamattomiin betoneihin. Lis\u00e4ksi v\/s-suhteella oli selv\u00e4 vaikutus rapautumisnopeuteen huokostamattomilla betoneilla, kun taas huokostetuilla betoneilla v\/s-suhteen vaikutus j\u00e4i varsin v\u00e4h\u00e4iseksi. Huokostetuilla my\u00f6s sementtityypill\u00e4 oli liev\u00e4 vaikutus loppuvaiheen rapautumisnopeuteen.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4isen vaurion kehittyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Betonin sis\u00e4ist\u00e4 vauriota arvioitiin suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) avulla 56 j\u00e4\u00e4tymis-sulatussyklin j\u00e4lkeen (kuva 5). Tulokset osoittavat selke\u00e4n eron huokostettujen ja huokostamattomien betonien v\u00e4lill\u00e4. Koska huokostettujen betonien RDM-arvot olivat l\u00e4hell\u00e4 tai jopa yli 100 % kaikilla v\/s-suhteilla, ei sis\u00e4ist\u00e4 vaurioitumista ollut tulosten perusteella tapahtunut. Joissakin tapauksissa havaittiin jopa liev\u00e4 kimmomoduulin kasvu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5: Sis\u00e4isen vaurion arviointi suhteellisen dynaamisen kimmomoduulin (RDM) avulla 56 j\u00e4\u00e4tymis-sulatussyklin j\u00e4lkeen. Oranssit palkit ovat huokostamattomia betoneita ja siniset huokostettuja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sit\u00e4 vastoin huokostamattomat betonit osoittivat johdonmukaista RDM:n v\u00e4henemist\u00e4, ja vaurio kasvoi v\/s-suhteen kasvaessa. Alhaisimmalla v\/s-suhteella (0,40) vaurioituminen oli rajallista, mutta v\/s-suhteilla 0,50 ja 0,60 RDM-arvot laskivat merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 indikoi pakkasvaurioista betonin mikrorakenteessa. Sideainetyyppien v\u00e4liset erot olivat suhteellisen pieni\u00e4 verrattuna huokostuksen ja v\/s-suhteen vaikutukseen. T\u00e4st\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n suojahuokosrakenteen puuttuminen on hallitseva tekij\u00e4 sis\u00e4isen vaurion kehittymisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rapautumisen korrelaatio P-luvun kanssa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koebetonien P-luvut laskettiin V\u00e4yl\u00e4viraston Infrabetonien valmistus -ohjeen [6] mukaisesti. Rapauma-arvon riippuvuus betonin P-luvusta on esitetty kuvassa 6. Laskelmissa on k\u00e4ytetty mitattua tuoreen betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ohjeiden mukaisesti massat, joilla P-luku on alle 20, on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4ville betonimassoille havaitaan selv\u00e4 trendi, jossa rapautuminen v\u00e4henee P-luvun kasvaessa. Sementtityyppien v\u00e4lill\u00e4 ei ole merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja riippuvuudessa. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 P-luku pystyy arvioimaan varsin hyvin betonin suorituskyky\u00e4 laattakokeessa. P-lukuun vaikuttaa erityisesti betonin vesi-sideainesuhde, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sementtityyppi ja kaikilla niill\u00e4 on selke\u00e4 vaikutus rapaumaan, kuten t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on osoitettu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6: Kokonaisrapauman (56 sykli\u00e4) riippuvuus betonin laskennallisesta P-luvusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n\n\n\n

Diplomity\u00f6ss\u00e4 tutkittiin betonin suola-pakkaskest\u00e4vyytt\u00e4 tarkastelemalla betonipinnan rapautumista, sis\u00e4ist\u00e4 vauriota ja kosteuden siirtymist\u00e4. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 huokostus ja vesi-sideainesuhde vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti betonin pakkas-suolakest\u00e4vyyteen. Huokostamattomat betonit rapautuivat nopeasti sideainetyypist\u00e4 tai vesi-sideainesuhteesta riippumatta, kun taas huokostetut betonit s\u00e4ilyttiv\u00e4t hyv\u00e4n pakkasenkest\u00e4vyyden koko kokeen ajan. Suojahuokosten l\u00e4sn\u00e4olo toimii selv\u00e4sti p\u00e4\u00e4mekanismina laattakokeessa j\u00e4\u00e4tymisen aikaisten sis\u00e4isten paineiden lievitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuloksien perusteella vesi-sideainesuhde ei yksin\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rit\u00e4 pakkasenkest\u00e4vyytt\u00e4. Jopa korkeammilla v\/s-suhteilla huokostetut betonit suoriutuivat hyvin, kun taas huokostamattomat massat osoittivat vahvaa vaurion kasvua v\/s-suhteen kasvaessa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 huokostus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 betonin herkkyytt\u00e4 v\/s-suhteelle ja mahdollistaa my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin korkeampien v\/s-suhteiden betonimassojen riitt\u00e4v\u00e4n suola-pakkaskest\u00e4vyyden. Kuitenkin paras suola-pakkaskest\u00e4vyyden taso saavutetaan alhaisella vesi-sementtisuhteella ja riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomalainen P-luvun laskenta osoittautui varsin toimivaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n indikaattoriksi betonipinnan rapautumiselle laattakokeessa. Betonimassat, joilla oli korkeammat P-luvut, osoittivat johdonmukaisesti alhaisempaa rapautumista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Betonin\u00e4ytteen pinta ennen j\u00e4\u00e4tymis-sulatuskoetta (vasemmalla) ja kokeen j\u00e4lkeen (oikealla). Kokonaisrapauma 0,58 kg\/m2<\/sup>. Kuva: Mian Ammar Shafqat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sideainetyypill\u00e4 oli toissijainen vaikutus verrattuna huokostukseen ja v\/s-suhteeseen, mutta joitakin eroja oli silti havaittavissa. Huokostetuilla betoneilla kuonam\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvattaa betonipinnan rapaumaa laattakokeessa. Huokostamattomilla vaikutus oli p\u00e4invastainen, mutta huokostamattomien betonien toimivuus rapautuman osalta oli kaikkiaan huono. Sis\u00e4isten vaurioiden osalta sementtityypill\u00e4 ei havaittu olevan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa analysoitiin my\u00f6s loppuvaiheen (14\u201356 sykli\u00e4) rapautumisnopeutta. Rapautumisnopeuksissa oli suuret erot, jotka johtuivat p\u00e4\u00e4osin betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, mutta my\u00f6s vesi-sementtisuhteella sek\u00e4 sementtityypill\u00e4 oli vaikutusta. Loppuvaiheen rapautumisnopeus voisi olla kokonaisrapaumaa luotettavampi suola-pakkaskest\u00e4vyyden indikaattori, koska alkuvaiheessa rapaumatasot vaihtelevat mm. pinnan karbonaistoitumistasosta riippuen.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset tukevat ajatusta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 betonipinnan rapautuminen ja sis\u00e4inen vaurio eiv\u00e4t aina kehity samalla tavalla. Normaalitilanteissa pinnan rapautuminen on kyll\u00e4 selv\u00e4sti merkitt\u00e4v\u00e4mpi tekij\u00e4 kuin sis\u00e4inen vaurioituminen. Joissakin betoneissa havaittiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 betonipinnan rapautumista ilman sis\u00e4ist\u00e4 rapautumista, mutta p\u00e4invastaista tilanne ei tullut vastaan. Siten suola-pakkasrasitettujen betonien osalta pinnan rapautuminen on selv\u00e4sti t\u00e4rkein vauriomekanismi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Helsing, E. Review of Frost Requirements on Concrete; RISE Report 78; RISE Research Institutes of Sweden, Bor\u00e5s, 2025. Saatavilla: https:\/\/urn.fi\/urn:nbn:se:ri:diva-78776<\/a><\/li>\n\n\n\n
  2. CEN\/TS 12390-9:2016:fi. Kovettuneen betonin testaus. Osa 9: J\u00e4\u00e4dytys-sulatuskest\u00e4vyys j\u00e4\u00e4nsulatusaineilla. Pintarapautuminen. SFS Suomen Standardoimisliitto, Helsinki, 2016.<\/li>\n\n\n\n
  3. Iqbal, A.; Ojala, T.; Punkki, J. Effect of carbonation on salt-frost scaling of concrete with different binders. Construction and Building Materials, 2024. Saatavilla: https:\/\/doi.org\/10.2478\/ncr-2024-0012<\/a><\/li>\n\n\n\n
  4. Shafqat, M. A. Investigation of surface scaling and internal damage in concrete using the slab test, Diplomity\u00f6, Aalto-yliopisto, Espoo, 2026. Saatavilla: https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:aalto-202603092713<\/a><\/li>\n\n\n\n
  5. Alam, R. Evaluation of pore-filling test for freezethaw resistance of concrete, Diplomity\u00f6, Aalto-yliopisto, Espoo, 2025. Saatavilla: https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:aalto-202601191473<\/a><\/li>\n\n\n\n
  6. Infrabetonien valmistus, V\u00e4yl\u00e4viraston ohjeita 41\/2020, Helsinki, 2020. Saatavilla: https:\/\/aineistot.vayla.fi\/api\/file\/ava\/Julkaisut\/Vaylavirasto\/vo_2020-41_infrabetonien_valmistus_web.pdf<\/a><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Seosaineita sis\u00e4lt\u00e4vien sideaineiden yleistyminen on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, kuinka hyvin laattakoe kertoo suola-pakkaskest\u00e4vyydest\u00e4 eri betonin koostumuksilla. Mian Ammar Shafqat tarkasteli diplomity\u00f6ss\u00e4\u00e4n betonipinnan rapautumisen ja sis\u00e4isen vaurioitumisen samanaikaista kehittymist\u00e4 j\u00e4\u00e4tymis-sulatusrasituksessa. Tutkimuksessa varioitiin sementtityyppi\u00e4, vesi-sideainesuhdetta ja betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s rapautumisen nopeutta laattakokeen aikana. Tutkimuksessa huokostus osoittautui t\u00e4rkeimm\u00e4ksi yksitt\u00e4iseksi tekij\u00e4ksi sek\u00e4 pintarapautumisen ett\u00e4 sis\u00e4isen vaurioitumisen hallinnassa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 infrabetonien P-luvun laskenta vastaa varsin hyvin mitattua laattakokeen rapautumista.<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":30920,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-30917","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-kehitys"],"acf":[],"yoast_head":"\nBetonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Seosaineita sis\u00e4lt\u00e4vien sideaineiden yleistyminen on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, kuinka hyvin laattakoe kertoo suola-pakkaskest\u00e4vyydest\u00e4 eri betonin koostumuksilla. Mian Ammar Shafqat tarkasteli diplomity\u00f6ss\u00e4\u00e4n betonipinnan rapautumisen ja sis\u00e4isen vaurioitumisen samanaikaista kehittymist\u00e4 j\u00e4\u00e4tymis-sulatusrasituksessa. Tutkimuksessa varioitiin sementtityyppi\u00e4, vesi-sideainesuhdetta ja betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s rapautumisen nopeutta laattakokeen aikana. Tutkimuksessa huokostus osoittautui t\u00e4rkeimm\u00e4ksi yksitt\u00e4iseksi tekij\u00e4ksi sek\u00e4 pintarapautumisen ett\u00e4 sis\u00e4isen vaurioitumisen hallinnassa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 infrabetonien P-luvun laskenta vastaa varsin hyvin mitattua laattakokeen rapautumista.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Betoni-lehti\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-09-21T09:42:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-09-21T09:42:19+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Nina Loisalo\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Nina Loisalo\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"headline\":\"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus\",\"datePublished\":\"2026-09-21T09:42:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-09-21T09:42:19+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/\"},\"wordCount\":1879,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/09\\\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg\",\"articleSection\":[\"Tutkimus ja kehitys\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/\",\"name\":\"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/09\\\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg\",\"datePublished\":\"2026-09-21T09:42:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-09-21T09:42:19+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/09\\\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/4\\\/2026\\\/09\\\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/2026\\\/09\\\/21\\\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/\",\"name\":\"Betoni-lehti\",\"description\":\"Betoni ry:n verkkolehti\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/48daa047cb90360f16de566098506c35\",\"name\":\"Nina Loisalo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/betoni.com\\\/lehti\\\/author\\\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti","og_description":"Seosaineita sis\u00e4lt\u00e4vien sideaineiden yleistyminen on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, kuinka hyvin laattakoe kertoo suola-pakkaskest\u00e4vyydest\u00e4 eri betonin koostumuksilla. Mian Ammar Shafqat tarkasteli diplomity\u00f6ss\u00e4\u00e4n betonipinnan rapautumisen ja sis\u00e4isen vaurioitumisen samanaikaista kehittymist\u00e4 j\u00e4\u00e4tymis-sulatusrasituksessa. Tutkimuksessa varioitiin sementtityyppi\u00e4, vesi-sideainesuhdetta ja betonin ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s rapautumisen nopeutta laattakokeen aikana. Tutkimuksessa huokostus osoittautui t\u00e4rkeimm\u00e4ksi yksitt\u00e4iseksi tekij\u00e4ksi sek\u00e4 pintarapautumisen ett\u00e4 sis\u00e4isen vaurioitumisen hallinnassa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 infrabetonien P-luvun laskenta vastaa varsin hyvin mitattua laattakokeen rapautumista.","og_url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/","og_site_name":"Betoni-lehti","article_published_time":"2026-09-21T09:42:17+00:00","article_modified_time":"2026-09-21T09:42:19+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Nina Loisalo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Nina Loisalo","Est. reading time":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/"},"author":{"name":"Nina Loisalo","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"headline":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus","datePublished":"2026-09-21T09:42:17+00:00","dateModified":"2026-09-21T09:42:19+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/"},"wordCount":1879,"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg","articleSection":["Tutkimus ja kehitys"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/","name":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus - Betoni-lehti","isPartOf":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg","datePublished":"2026-09-21T09:42:17+00:00","dateModified":"2026-09-21T09:42:19+00:00","author":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#primaryimage","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg","contentUrl":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2026\/09\/Laitaatsalmensilta_1920x1080px.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/2026\/09\/21\/betonin-pakkasenkestavyys-vesi-sideainesuhteen-ilmamaaran-ja-sementtityypin-vaikutus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Betonin pakkasenkest\u00e4vyys \u2013 vesi-sideainesuhteen, ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja sementtityypin vaikutus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#website","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/","name":"Betoni-lehti","description":"Betoni ry:n verkkolehti","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/#\/schema\/person\/48daa047cb90360f16de566098506c35","name":"Nina Loisalo","url":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/author\/nina-loisalorakennusteollisuus-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30917"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31027,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30917\/revisions\/31027"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30920"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/betoni.com\/lehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}