Helsingin Asumisoikeus Oy Pihlajanmarja on 2-5 kerroksinen asumisoikeuskerrostalo Pihlajanmäessä täydennysrakentamiseen kaavoitetulla tontilla kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Pihlajanmäentien ja Johtokiventien risteyksessä.
Pihlajanmarjan suunnittelu alkoi jo loppuvuodesta 2011, mutta kohde valmistui vasta 2015 karsintojen ja neuvottelujen jälkeen, kun urakkahinta aluksi osoittautui ara-hintaraamiin sovitettavalle asumisoikeushankkeelle liian kalliiksi.
Suunnittelun lähtökohdat olivat äärimmäisen haastavat: asemakaava edellytti kerrosluvultaan laskevaa, kaartuvaa massaa, jonka läpi kulkee yleinen jalankulkuraitti tonttien rajakohdassa, autopaikat piti sijoittaa pihakannen alle tai kellariin. Kohteen koko oli pieni, vain 2700 k-m2, ja ARAn hyväksymä hintataso Pihlajamäessä asemakaavan vaatimuksiin nähden liian alhainen.
Aluksi tonteille suunniteltiin pituussuunnassa laskevan yhtenäisen katon alle 2-5 kerroksinen rakennus, jossa massa jatkui kolmannen kerroksen korkeudella myös jalankulkuraitin yli. Autopaikat sijoitettiin osittain autotalleihin rakennukseen, osin erilliseen autokatokseen. Kustannuspaineissa viisto kattomuoto karsittiin ja massa terassoitiin polveillen. Raitin kohdalle jätettiin vain massiivinen katto. Autotalleista luovuttiin, autokatosta kasvatettiin ja loput paikat sijoitettiin avopaikkoina pihalle. Suunnitelmaa tehostettiin monin tavoin. Kun keskitetty koneellinen ilmanvaihto vaihdettiin huoneistokohtaiseksi, saatiin jopa kerrosalaa lisätyksi massan aiemman korkeuden puitteissa. Viistosta katosta luopumisesta huolimatta terassoituva massa säilytti sopusuhtaisuutensa ja kohde saatiin kustannuksiltaan toteuttamiskelpoiseksi.
Talo on Pihlajanmäentien puoleisessa päässä viisikerroksinen ja madaltuu etelään päin 2-kerroksiseksi. Kadun puolelle päin kaartuva massa on kappalemainen ja kiinteä. Korkea porttiaihe lävistää sen raitin kohdalla. Raitin eteläpuolella 2-kerroksisessa osassa on rivitaloasuntoja, joilla on sisäänkäynnit kadun puolelta ja ilta-auringon puolella omat pihat. Kadun puolella asuntojen sisäänkäynnit on tasattu esteettömiksi matalaa, lasuurikäsiteltyä betonimuuria käyttäen. Ovisyvennykset antavat asunnon sisäänkäynnille yksityisyyttä ja väljyyttä. Kerrostalo-osan pihan puolella on yhtenäinen parvekevyöhyke.
Alusta lähtien julkisivumateriaalina oli korkeatasoinen betonielementti, jossa on kahta eri tekstuuripintaa vapaamuotoisena ruudukkona. Muilta osin alkuperäisessä julkisivuideassa pysyttiin, mutta värillisistä kiviaineksista jouduttiin luopumaan. Alun perin ajatuksena oli käyttää vaaleaa keltaista ja sinistä kiveä betonin värjäykseen niin, että matalampi osa olisi ollut vaalean sinertävä ja korkeampi osa kellertävä. Tekstuuripintoina oli ensin sileä muottipinta ja hakattu pinta, joilla olisi saatu voimakkaampi tekstuurivaihtelu kuin nyt toteutetussa muottipinnan ja pesun yhdistelmässä. Värillisistä kiviaineksista luovuttiin kustannussyistä ja hakatusta pinnasta sen vuoksi, ettei se ollut riittävästi kilpailutettavissa.
Toteutuksessa on käytetty valkobetonissa vaaleaa kalkkikiveä ja tekstuureina muottipintaa ja kevyttä pesua, siis tavalliset ja koetellut aiheet asuntorakentamisessa. Poikkeuksellista ja haasteellista elementeissä oli se, että samassa elementissä on eri tekstuureja, joiden rajausten tuli pysyä täsmällisinä. Tekstuurien tuli myös riittävästi erottua toisistaan, vaikka käytettävissä olivatkin vain halvat perustekniikat. Kiviaines ja pinnat etsittiin mallien kautta yhteistyössä elementit valmistaneen Mikkelin Betonin kanssa. Sandwich-elementtien saumat otettiin hallintaan laskemalla elementin ulkokuoren sauma ikkunoiden yläpintaan ja tekemällä myös sivusuunnassa ulkokuoreen ulokkeita, joilla pystysaumat saatiin ikkunoiden pieliin. Tekstuuriruudukko sovitettiin saumojen mukaan. Porttikäytävän pinnoissa ja Johtokiventietä rajaavissa matalissa muureissa käytettiin muottipintaisen betonin päälle ruosteenruskeaa lasuurikäsittelyä.
Pihan puolella parvekkeiden taustaseinät ovat puuta, ja pinnakaitein varustetut parvekkeet on lasitettu täyskorkeilla laseilla. Valkobetonia näkyy parvekkeiden väliseinissä ja vauhtiviivoina kaiteissa terassointien kohdalla.
Helsingin Asumisoikeus Oy Pihlajanmarja
- Johtokiventie 1, 00710 Helsinki
- Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT, Jarkko Liuska
- Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Pääsuunnittelija: Kirsti Sivén
Projektiarkkitehdit: Nina Vauhkonen (suunnitteluvaihe) ja Kaisa Savolainen (työmaavaihe) - Pihasuunnittelija: arkkitehti Tuula Nurmi
työryhmässä eri vaiheissa: Gerrie Bekhuis, Alex Torres, Henna Manninen ja Milja Nykänen - Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy, Juha Vainio
- LVIA –suunnittelu: FMC Oy/Insinööritoimisto Raijo Patronen Oy, Jorma Yli-Tokola
- Sähkösuunnittelu: Karawatski Oy, Iiro Karawatski
- Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
työpäällikkö Risto Mäkinen,
vastaava työnjohtaja Jorma Kaskinen - Julkisivuelementit: Mikkelin Betoni Oy
Helsingin Asumisoikeus Oy Pihlajanmarja betoni-lehdessä
Helsingin Asumisoikeus Oy Pihlajanmarja
Valmistumisvuosi: 2015
Arkkitehti: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT / Jarkko Liuska
Elementtitoimittaja: Mikkelin Betoni Oy
Johtokiventie 1, Helsinki, Suomi
