Villa Cervi

Arkkitehtien unelma oman talon suunnittelusta ja rakentamisesta alkoi toteutua, kun löysimme sopivan tontin vehreässä 50-luvun pientalomiljöössä.

Tontin kapeus, pieni rakennusoikeus ja tiukat kaavamääräykset sitoivat käsiämme, mutta niin kuin usein käy: Niukkuus pakottaa etsimään uusia vaihtoehtoja, pyörittämään suunnitelmaa yhä uudestaan ja uudestaan, mikä lopulta johtaa hiottuihin ja perusteltuihin ratkaisuihin. Koska rakennusoikeutta oli vain 115 neliötä, ja keskikorkeus oli kaavassa määrätty erittäin matalaksi, ei auttanut muu kuin kaivautua maan alle: Autotalli, saunaosasto, työhuone ja aputilat sijoitettiin kellariin, ja sen myötä suunnitelmaan muodostui pihamuureja; valopihan ja autotallin ajoluiskan tukimuurit, joihin betoni oli teknisesti järkevä materiaalivalinta. Halusimme taloon selkeästi yhden päämateriaalin, ja betoni luontui tähän hyvin, koska se kestää sekä kylmissä pihamuureissa että julkisivussa, maan alta räystäälle asti.

Yhtä aikaa arvokkaana ja vaatimattomana materiaalina betoni sopi hyvin miljööseen, jonka muodostavat 50-luvun hyvin suunnitellut, komeat, mutta ei lainkaan pröystäilevät talot. Betonin hillitynharmaa väri maastoutuu vanhojen rapattujen julkisivujen murrettuihin sävyihin ja ympäristön vihreyteen.

Betoni ei siis ollut mikään itsestään selvä valinta, vaan pikemminkin päinvastoin: alussa suljimme paikalla valetun betonin pois liian työläänä, mutta useita muita vaihtoehtoja pohdittuamme, palasimme aina samaan ruutuun: betoni tuntui tässä kohtaa ainoalta oikealta.

Kantava runko tehtiin Lammin valuharkoista, väli- ja yläpohja ontelolaatoista. Kellarin seinät ovat eristeharkkoa. Maanpäällisen kerroksen runko on 150 mm valuharkkoa, jonka päälle asennettiin EPS-eriste, ja 100 mm ulkokuori valettiin paikalla. Joissain paikoin teimme myös sisäkuoren valaen, koska halusimme muutamia puhdasvalupintoja sisäpuolellekin.

Rakennuspaikan ahtaus saneli myös muottitekniikan valinnan. Koska nosturien käyttö ei tullut kyseeseen, suurmuotit oli poissuljettava. Suunnittelimme muotit, jotka voisi rakentaa käsivoimin paikalla. Muottilevyksi valittiin Dokan kolmikerrospuulevy, jonka pienen levykoon 0,5 m x 2 m jättämä hiussaumaruudutus pulttireikineen sopi hyvin julkisivun mittakaavaan. Levy jättää myös hienoisen puukuvioinnin valupintaan. Puulevyt tuettiin mitallistetulla puutavaralla ja lopuksi muotti sidottiin liimapuu- tai teräspalkein. Levyjako ja kiinnityspulttien paikat sommiteltiin ja piirrettiin huolella jokaiselle seinälle erikseen.

Rakentajat löytyivät kuin sattumalta: rakennesuunnittelijamme mainitsi, että naapurin Kari on tarkka ja ahkera mies. Tämä suositus riitti meille, ja niinpä Kari Nevalainen kokosi luottomiehistään työporukan, joka rakensi perustukset ja rungon. Puhdasvalujulkisivun tekoon etsimme ensin paikallavaluun erikoistuneita tekijöitä, mutta lopulta päädyimme siihen, että taitavaksi todettu rakentajaporukka teki myös haastavan puhdasvalutyön. Muotin puutöihin saatiin apuun taitava timpuri Kim Nurminen ja Kari Nevalaisen kautta löytyi myös kokenut ja lehmänhermoinen vibra-mies, joka osoittautui korvaamattomaksi kapeita, korkeita ulkokuoria valettaessa.

Betonina käytettiin tehonotkistettua massaa, ja kylmä talvi pakotti käyttämään talvibetonia. Hankimme lumilapioita, solumuovieristettä ja puhallinlämmittimiä, joilla muotit esilämmitettiin.
Jokaiseen valuun upotettiin lämpömittari, jolla seurattiin, että lämpötila pysyi plussan puolella vaadittavat 24 h. Betonin kovettumisreaktion tuottama lämpö itsessään riitti melko hyvin, ja lisäksi ylläpidettiin tarvittava lämpö puhaltimilla.

Ammattiylpeä pientalorakentajaporukka teki loistavaa jälkeä, ja jännittävä muottien purkutyö päättyi aina helpotuksen huokaukseen – ja valtavan mikado-kasan selvittämiseen: muottipuutavarakasan lajitteluun, naulanpoistoon ja levyjen puhdistamiseen.

Valujälki oli sinällään jo erittäin hyvä, mutta viimeistelimme sen vielä täyttämällä huokosia löysällä vesisementtilaastilla ja lopuksi pintaan siveltiin impregnointiaine suojaamaan pintaa likaantumiselta. Faceal Oleo, joka on nanoteknologiaan perustuva suoja-aine, toimii hämmästyttävän hyvin; sateella betoni ei ime kosteutta ja pinnat ovat pysyneet siisteinä, eikä julkisivu näytä sateellakaan laikukkaalta.

Yksiaineisuus antaa pienellekin rakennukselle vahvan luonteen, mutta koska emme kuitenkaan halunneet puhdasta ”betonibrutalismia”, käytimme pehmeämpiä materiaaleja sisätiloissa ja yksityiskohdissa. Neutraalin värinsä ja rouhean luonteensa vuoksi betoni korostaa kauniisti muita materiaaleja ja kontrastimateriaalien valitseminen olikin herkullista: Yhdistimme betonin rinnalle tammea, travertiinia, valkoisia ja tummia maalipintoja. Liuskekiveä käytimme pihan pinnoissa yhdistävänä tekijänä viereisiin 50-luvun pihoihin. Betoni on myös kaunis ja kestävä tausta köynnöksille ja muulle kasvillisuudelle, joka viimeistelee talon sulautumisen ympäristöönsä.

-Anna Puisto, arkkitehti SAFA

Villa Cervi / Helsinki
Kerrosala 120 m2

  • Rakennuttaja ja käyttäjä: Anna Puisto ja Marcel Ulmer
  • Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: Anna Puisto ja Marcel Ulmer
  • Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Möttönen Oy
  • LVI-suunnittelu: Trilogon Oy
  • Sähkösuunnittelu: Sähkö ja tele-suunnittelu Alhonen Ky
  • Geo-suunnittelu: Pohjatekniikka Oy
  • Rakennustyöt: Kari Nevalainen, Arvi Vaarala, Hannu Kola
  • Muottitöissä: Kim Nurminen/ Rakennuspalvelu K. Nurminen Oy
  • LVI-urakoitsija: Armek Oy
  • Louhinta ja maarakennustyöt: MP Maa ja Perustus Oy
  • Viranomaisyhteistyö: arkkitehti Paula Roine/ Rakennusvalvontavirasto
  • Muut yhteistyötahot:
    Betoniharkot: Lammi kivitalot
    Paikallavalubetoni: Ruskon Betoni Oy
    Ontelolaatat: Parma Oy
    Ikkunat: Schueco / Konepaja Raimecon Oy
    Laatat: Kaakelikeskus
    Travertiini: ABL-Finland
    Betonipintojen suoja-aine: Uudenmaan pintasuojaus Ky

Villa Cervi betoni-lehdessä

Villa Cervi

Valmistumisvuosi: 2016

Arkkitehti: Anna Puisto, Marcel Ulmer

Rakennuttaja: Anna Puisto, Marcel Ulmer

Elementtitoimittaja: Parma Oy

Hirvilahdenkuja, Helsinki, Suomi

< Takaisin hakuun