Vuoden Betonirakenne 1995

Vuoden betonirakenne 1995 – Asunto Oy Laivapoika

Kuva: Rauno Träskelin, Helin & Co Arkkitehdit

Asuinrakennuskohteita oli ennen Vuoden 1995 Betonirakenne -kilpailua palkittu vain kahdesti: 1970-luvulla Tampereelle valmistunut Asunto Oy Lintuniitty ja 1980-luvulla Länsi-Pasilan asuntoalueen koerakentamiskortteli. 1990-luvulla niin suunnittelijoilla kuin elementtiteollisuudella oli tahto yhdessä parantaa kaupunkien uusien asuinympäristöjen viihtyisyyttä sekä toiminnallista ja teknistä laatua. Tähän tarjoutui hyvä mahdollisuus varsinkin Helsingissä, jossa oli alettu entistä aktiivisemmin rakentaa kokonaisia uusia asuinalueita.

Helsingin Ruoholahteen vuonna 1995 valmistunut Asunto Oy Laivapoika on onnistunut esimerkki tästä yhteistyöstä ja kehityksestä. Ympäristöllisesti vaativa sijainti Ruoholahden uuden kanavan välittömässä läheisyydessä loi arkkitehdille positiivisen haasteen, mistä pääsuunnittelija Pekka Helin suunnitteluryhmineen palkittiin Vuoden 1995 Betonirakenne -palkinnolla.

Kohde on samalla hyvä esimerkki 1990-luvun julkisivujen tutkimus-ja kehitystyön tavoitteista valmistaa laadukkaita ja pitkäikäisiä betonijulkisivuja. Betonijulkisivujen materiaali- ja valmistustekniikkaan sekä huoltoon laadittiin tutkijoiden, viranomaisten, suunnittelijoiden ja valmistajien kanssa yhteistyössä ohjeistusta. Julkisivu­jen rakenneratkaisuihin ja pintakäsittelyihin kehitettiin erilaisia vaihtoehtoja, joista suunnittelijalla oli mahdollisuus valita ja soveltaa kohteeseensa haluamansa ratkaisu. Betonipinnat haluttiin näyttävästi esiin, ei piiloon muiden materiaalien alle.

Tuomaristo luonnehti Asunto Oy Laivapoika -hanketta seuraavasti: ”Betonielementeissä ja julkisivupinnoissa on innovatiivisuutta, materiaalirinnastukset ovat kauniita ja sovellettu elementtitekniikka antaa viitteitä tulevasta kehityksestä.” Niin ikään tuomaristo kiitti tämänkilpailutyön suunnittelua onnistuneesta julkisivujen jäsentelystä ja onnistuneista pintojen keskinäisistä mittasuhteista.

Tässä kilpailussa ja etenkin sen voittaja työssä vahvistui entisestään se suuntaus, että myös rakennuttaja ja pääurakoitsija – tässä kohteessa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ja Rakennusosakeyhtiö Hartela – olivat mukana ideoimassa suunnittelua.

Päävastuu oli kuitenkin Arkkitehtitoimisto Helin & Siitosella. Pekka Helin totesi hankkeesta seuraavaa: ”Tehokas korttelimitoitus, rakennuttajan asettamat kustannusraamit ja muut reunaehdot asettivat tiukan lähtötilanteen, mutta halusimme silti yrittää tehdä arkkitehtuurillisesti kiinnostavan, rutiinista ja tavanomaisuudesta poikkeavan kaupunkiasuintalon.”

Tuomaristo kiitti kohteen suunnittelua ja toteutusta epätavallisen avarista ja valoisista porrashuoneista, jollaiset olivat olleet harvinaisia kerrostalotuotannossa viime vuosina.

Betonielementit toimitti Hartela Oy Elementtitehdas. Julkisivuissa käytettiin kolmenlaisia elementtejä: läpivärjättyjä, uritettuja siniharmaita ja sileitä valkobetonisia. Laivapojanilmeikkäät julkisivut ja kokonaisarkkitehtuuri linjasivat suuntaa kohti uudentyyppistä asuntosuunnittelua ja -arkkitehtuuria.

Asunto Oy Laivapoika

Kohde: Asunto Oy Laivapoika, Ruoholahti, Helsinki
Kokonaisala: 12 994 m2
Kerrosala: 11 560 m2
Huoneistoala: 9108 m2
Tilavuus: 40 440 m3
Asuntoja: 131 kpl, keskiala 68 m2
Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen Oy
Rakennesuunnittelu: HN-Suunnittelu Oy
Pääurakoitsija: Rakennusosakeyhtiö Hartela
Betonituotteet: Hartela Oy Elementti tehdas

Kuva: Betoniteollisuuden arkisto

Vuoden betonirakenne 1995 kunniamaininta: Betonin kierrätysteknologian kehittäminen

Korjausrakentamisen volyymi alkoi kasvaa 1990-luvun alusta lähtien Suomessa merkittävästi. Kun samaan aikaan ympäristöarvot ja luonnonmateriaaleja säästävä käyttö alkoivat saada painoarvoa rakennushankkeiden päätöksenteossa, muodostuivat edellytykset lisätä myös betonin kierrätystä. Teknologia vaati kuitenkin kehittämistä. Lohja Rudus Oy Ab:n tuore ympäristöteknologiayksikkö käynnisti kehitystyön vuonna 1992 keskittyen betonimurskeen käytön lisäämiseksi erityisesti maanrakentamisessa. Tämän kehittämistyön Vuoden Betonirakenne -kilpailun tuomaristo palkitsi kunniamaininnalla Vuoden 1995 Betonirakenne -kilpailussa.

Kehittämistyön tavoitteena oli betonimurskeen tuotteistaminen niin, että tutkittu betonimurske saadaan sopivalla reseptillä kovettumaan rakenteessa uudelleen. Tämän kehitystyön ansiosta betonimurskekerroksen kantavuus saatiin kaksin- ja parhaimmillaan jopa kolminkertaiseksi kalliomurskekerrokseen nähden. Suomen olosuhteissa lisäksi huomioonotettavan routamitoituksen vuoksi kerrosta voitiin kuitenkin ohentaa vähemmän kuin mitä kantavuuden parantuminen olisi mahdollistanut.

Lohja Ruduksen koekohteissa käytettiin Hyrylän ontelolaattatehtaan tuotannon betonijätettä. Lohja Rudus oli myös perustanut useita betonijätteen vastaanottoalueita lähinnä Helsinkiin, koska suurin osa purkujätteestä tuli pääkaupunkiseudulta.

Olennaista oli se, että purkujätteen lajittelu työmailla oli riittävän kehittynyttä, jotta purkujäte pystyttiin erottelemaan jo osittain työmaalla. Jo 1990-luvulla rakennusjätteen kierrätystavoitteet olivat kunnianhimoiset: betonijätteen kierrätysasteelle asetettiin tavoitteeksi 50 prosenttia vuoteen 2000 mennessä.

Nykyisin Ruduksen Betoroc-kierrätysmurske on vakiinnuttanut asemansa erityisesti infrarakentamisessa. Kierrätysmurskeella voidaan korvata luonnon sora­ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa ja jakavissa kerroksissa sekä käyttää erilaisissa täyttötöissä. Sen avulla saavutetaan tutkitusti parempi pitkäaikaiskantavuus vastaavan paksuiseen kalliomurskekerrokseen verrattuna.

Betonin kierrätysmenetelmiä on nykyi­sin kehitetty tehokkaasti ja betonijätteen ja ylijäämäbetonien kierrätysaste on jo yli 85 prosenttia.

Betonin kierrätysteknologian kehittäminen

Toteuttaja: Lohja Rudus Oy Ab; Ympäristöteknologia

Kuva: Rudus