Vuoden Ympäristörakenne 2017: Tikkurilan Kirjastopuisto ja Tikkurilantori

20.2.2018

Vantaan Tikkurilan ydinkeskustan julkiset tilat, Kirjastopuisto ja Tikkurilantori, on palkittu Vuoden 2017 Ympäristörakenteena. Aiemmin katu- ja pysäköintialueena toiminut Vantaan kaupungintalon ympäristö on muuttunut Tikkurilantorin ja Kirjastopuiston rakentamisen myötä arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi kävelykeskustaksi, torikaupan alueeksi, tapahtumapaikaksi ja oleskelualueeksi.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 15. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen rakennuttajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.

Kunniakirjat saivat rakennuttamisesta Vantaan kaupunki/kuntatekniikan keskus, suunnittelusta Maisemasuunnittelu Hemgård, taideteoksista Taiteilijaryhmä ART4 ja rakentamisesta VRJ Etelä-Suomi Oy.

Korkeatasoista elävää kaupunkikeskustaa

Tikkurilan ydinkeskustan julkisen ulkotilan suunnittelun kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena lähtökohta on vuonna 2006 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun tulos. Kilpailun voitti Maisemasuunnittelu Hemgård työryhmineen ehdotuksellaan Tik’kuja, joka kunnioitti olevaa miljöötä ja 1950-luvun mittakaavaa.

Monta vuotta kestäneen tinkimättömän työn ansiosta aiemmin epämääräinen, katu- ja pysäköintialueena toiminut kaupungin- ja kirjastotalon ympäristö on nyt toiminnallisesti monipuolinen, visuaalisesti tasapainoinen sekä arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen oleskelu-, leikki- ja torialue.

Tikkurilantori rakennettiin vuosina 2012 – 2014, Kirjastotorin avajaisia vietettiin syksyllä 2017.

Avara tori, elävä puisto

Tikkurilantori muodostuu kaupungintalon edusaukiosta, varsinaisesta torista sekä niiden väliin sijoittuvasta vesialtaasta. Kaupungintalon edusaukio myötäilee hiljattain peruskorjatun rakennuksen 1950-luvun henkeä alkuperäistä laatoitusta rekonstruoivilla isoilla betonilaatoilla, liuskekiviportailla ja koivuistutuksilla. Torin pinnoitteena on harmaa graniittikiveys ja sitä elävöittävät ympäristön katujen ja kujien suuntia osoittavat viivat, ’tikut’.

Aukiomainen Tikkurilantori jatkuu luontevasti pienipiirteisempään, ilmeikkääseen Kirjastopuistoon. Pinta-alaltaan pienehkö puisto jakautuu kahteen toiminnalliseen osaan: liikuntaan ja leikkiin skeittialueineen sekä avoimeen, rauhallisempaan maisematilaan auringonottoa, nurmella oleskelua ja erilaisia tapahtumia varten. Kaltevalla, kohti kirjastoa kohoavalla nurmipinnalla on luotu puistoon uusi maisemallinen elementti, aurinkoinen etelärinne, joka houkuttelee oleskelemaan. Syvin kohta nurmialueella on puiston hulevesijärjestelmään kuuluva imeytyspainanne, jonka yhteydessä on huolella tehtyjä kivirakenteita.

Eri ikäryhmät on otettu puiston suunnittelussa hyvin huomioon. Esimerkiksi istuskelupaikat penkkeineen sijoittuvat avoimen tilan laidalle rauhallisemman käytävän varteen. Niiden taustana on monipuolinen perennojen ja kukkivien pensaiden vyöhyke jättiläiskokoisen palsamipoppelin katveessa.

Torin alle on rakennettu maanalainen pysäköintilaitos, jonka kannelle puiston eteläosa on rakennettu.

Puiston rakenteissa on yhdistelty onnistuneesti monia erilaisia elementtejä ja materiaaleja. Lopputulos on kuitenkin viimeistelty ja rauhallinen sekä kokonaisuutena että yksityiskohtien osalta. Eheää kokonaisuutta täydentävät laadukkaasti kivityöt, maastonmuotoilu ja monipuoliset, hyvin hoidetut istutukset huolellisine rajauksineen.

Taide oleellinen osa kokonaisuutta

Taide on oleellinen osa Kirjastopuiston ja Tikkurilantorin muodostamaa ympäristöä. Taiteen teemana on 1950-luku ja koti: oman paikan etsiminen ja löytyminen kaupungissa ja yhteiskunnassa. Teemat näkyvät myös hyvää mieltä huokuvien taideteosten nimissä, kuten Riikka Latva-Sompin Kotiseutu, Outi Turpeisen Matkalla kotiin, Merja Rankin Tarinapuu ja Merja Rankin ja Outi Turpeisen vesialtaassa oleva Apaja, joka koostuu pronssisesta kalastajatytöstä, valokaloista ja penkille unohtuneista pronssiin valetuista takista, hatusta ja salkusta.

Alueen uudet taideteokset kuuluvat Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmiin.

Tunnustus tasokkaalle ympäristölle

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 27. kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Rakennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kiviteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön ja lehdistön edustajat.

Lisätietoja:

Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry
tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi
050 466 0297

Jyri Uimonen, Puutarhaliitto ry
jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi
040 827 4833

Lehdistökuvat: https://www.dropbox.com/sh/bog5pftysvpe3yo/AABXq9_XWew-SQ0CWTF2ooo9a?dl=0