Betonitaide | nro 4/2021
Betonitaidesymposium 2021 -näyttely Poleenissa
Suomen Kuvanveistäjäliitto toteutti Lipa-Betonin kanssa keväällä 2021 Betonitaidesymposiumin, jonka webinaarisarjassa alan betoniasiantuntijat ja betonia teoksissaan käyttävät taiteilijat avasivat betonin teknisiä ja materiaalisia lainalaisuuksia, ekologisia näkökulmia sekä taiteellisia ja ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia.
Symposiumin työpajaan mukaan valitut taiteilijat osallistuivat kevään 2021 aikana viiteen etäyhteydellä pidettävään työpaja-zoomiin, joissa betonialan asiantuntijoiden alustuksilla tutustuttiin betonin mahdollisuuksiin.
Taiteen käyttö rakennushankkeissa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, osin prosenttitaiteen suosion myötä. Betoni on erinomainen materiaali taiteilijoiden käyttöön monipuolisten esteettisten ominaisuuksien ja kestävyytensä vuoksi.
Asiantuntijaluennoitsijoina kuultiin:
kuvanveistäjä Pertti Kukkonen, tekniikan tohtori Anna Kronlöf, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, tekniikan tohtori Risto Mannonen, kuvanveistäjä Virpi Kanto, Lipa-Betoni Oy:stä Matti Lipsanen, Aalto-yliopiston Betonitekniikan professori Jouni Punkki, kuvanveistäjä Kaisaleena Halinen, taiteen tohtori Raija Siikamäki Muotobetoni Oy:stä sekä projektipäällikkö Linda Hirvonen Graphic Concrete Oy:stä.
Pieksämäellä Lipa-Betonissa järjestetyssä valutyöpajassa 24.–29.5.2021 muotit konkretisoituvat valmiiksi teoksiksi. Pertti Kukkosen, Risto Mannosen ja Lipa-Betonin Matti Lipsasen opastuksella valmisteltiin muotit valukuntoon ja toteutettiin teokset valmiiksi tehdasolosuhteissa.
Taiteilijat olivat tehneet muottinsa suurelta osin valmiiksi webinaarissa saatujen ohjeiden mukaisesti. Silti työtä tehtaalla riitti, koska teokset piti saada valmiiksi ja viimeisteltyä paikoilleen kulttuurikeskus Poleenin pihalle viikon aikana. Pitkiä päiviä tehden tämä onnistui hyvissä tehdasolosuhteissa.
Taiteilijoina valupajassa työskentelivät:
Jussi Haro, Minna Kangasmaa, Tiina Laasonen, Pasi Mälkiä, Tiina Raitanen, Julia Strand ja Anssi Taulu.
Työpajassa valmistuneet veistokset esiteltiin Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenin piha- ja viheralueella 29.5.–15.8.2021. Näyttely oli osa Pieksämäen taidekesän ohjelmaa.
Hankkeen toteutumista tukivat: Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto, Pieksämäen kaupunki, Lipa-Betoni Oy, Poleeni ja Suomen Kuvanveistäjäliitto.
Lisätietoja:
Tiina Veräjänkorva, Suomen Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja
[email protected]
p. 050 3601182
Pertti Kukkonen, kuvanveistäjä
[email protected]i
p. 040 5823183
www.sculptors.fi #betonitaidesymposiumi21
Anssi Taulu
Luutunut
154 × 90 × 174 cm, harmaa betoni
”Minusta on kiinnostavaa seurata ympäristössä tapahtuvia suuria ja pieniä liikkeitä, kuten puiden kasvua ja lintujen lentoa.
Hidasta ja nopeaa, on kyse ihmisen mittakaavasta, johon havainnot ajatuksissa vertautuvat. Aika on muutoksen mittaamista, maisema muuttuu, virtaa. Mutta betoni vaikuttaa liikkumattomalta, sillä on paikalleen pysähtyneen luonne.
Luutunut teoksen lähtökohtana on yhdistelmä maisemaa, arkkitehtuuria ja alkueläimen muotoa. Segmenttien kerroksellisuutta, lohkojen siirtymiä ja kaiken sitovana fossiilista lihaskudosta. Kaikki tuo liike samassa monoliitissa.”
Teos valettiin styroksilevyistä koostettuun muottiin. Valutila on leikattu kuumalangalla levyistä pois.
Anssi Taulu (s. 1969) on Hämeenlinnassa asuva ja työskentelevä kuvanveistäjä. Taulun taiteellinen työskentely on monipuolista. Veistosten ja installaatioiden lisäksi hänen työskentelyynsä kuuluvat erilaiset ympäristötaideprojektit (Wasp Factories), kuratointi, grafiikka, piirustukset, videot sekä yhteistyöhankkeet muiden taiteilijoiden kanssa. Hänen teoksiaan on ollut esillä Yhdysvalloissa, Isossa Britanniassa, Saksassa, Serbiassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Venäjällä ja Virossa. Julkisia teoksia Taululla on Yhdysvalloissa Uticassa, Kankaanpäässä ja Hämeenlinnassa. Hän on osallistunut lukuisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin vuodesta 1994 lähtien, jolloin hän valmistui Kankaanpään taidekoulusta. Taulu opiskelee parhaillaan Kuvataideakatemian maisteriohjelmassa.
Lisätietoja: www.anssitaulu.com
Anssi Taulu: Luutunut
Julia Strand
Juurakko
55 × 80 × 45 cm, valkobetoni
”Teosteni teemat liittyvät usein luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Pinnat, kontrastit ja erilaisten materiaalien välille syntyvät vuoropuhelut kiehtovat minua. Taiteessani tutkin yksityiskohtia, kerroksellisuutta ja hienovaraisia värien yhdistelmiä. Ilmaisuni on yleensä abstraktia, mutta siinä on viitteitä luonnosta, kasvillisuudesta ja pinnanmuodoista. Betonitaidesymposiumiin toteuttamani teos Juurakko jatkaa näiden teemojen käsittelyä.”
Julia Strand toteutti teoksensa kaivertamalla muotin styroksiin. Materiaalin pinta toistui elävästi valoksessa.
Julia Strand (s.1986) on Helsingissä asuva kuvataiteilija ja kuvanveistäjä. ”Teen veistoksia käyttäen materiaalina pääasiallisesta keramiikkaa, jota yhdistelen usein muihin materiaaleihin kuten lasiin ja puuhun. Olen valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Kankaanpäästä, jossa pääaineenani oli kuvanveisto. Minulla on myös Taiteen kandidaatin tutkinto Aalto-yliopistosta keramiikkaja lasitaiteen koulutusohjelmasta ja parhaillaan viimeistelen opintojani Aalto-yliopistossa Contemporary design maisteriohjelmassa. Minulla on ollut useita yksityisnäyttelyitä ja olen osallistunut yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Olen jäsen Suomen Kuvanveistäjäliitossa ja Helsingin Taiteilijaseurassa sekä kokelasjäsen Taidemaalariliitossa. Teoksiani on Valtion taideteostoimikunnan, Seinäjoen kaupungin ja yksityisissä kokoelmissa.”
Lisätietoja: www.juliastrand.fi
Julia Strand: Juurakko
Pasi Mälkiä
Pentele
70 × 40 × 40 cm, betoni
”Teokseni käsittelee kevyen humoristisesti ihmisten (ja muiden elollisten) välisiä vuorovaikutussuhteita ja hierarkioita. Teoksessa yksi olento taluttaa pienempiä kohti tuntematonta.
Pasi Mälkiä (s. 1972) on helsinkiläinen kuvanveistäjä ja kulttuurialan sekatyöläinen. Rakastaa eskapistista fantasiaa ja kaikkea absurdia. Mälkiä on Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.
Lisätietoja: www.pasimalkia.com
Pasi Mälkiä: Pentele
Minna Kangasmaa
Kivettymä
11 × 175 × 100 cm, läpivärjätty valkobetoni
”Teos käsittelee kytköksestämme maahan ja jatkuvasti käynnissä olevaan aineiden kiertokulkuun. Kivettymä on kivettymisen tulos. Teokseni kohdalla kyseessä on viime kädessä sementin aikaansaama kivettymä. Mutta on myös löydettävissä kasvien tai eliöiden kivettyneitä jäännöksiä tai jälkiä – fossiileita. Tällaiset kivettymät ovat mykkiä menneisyyden asiakirjoja ja pystyvät kertomaan vain sen mihin tutkintamme yltää – samaan tapaan kuten taideteoskin.” Teoksessa on käytetty erilaisia muottipintoja, kuten kiiltävää muovia.
Minna Kangasmaa (s. 1967) on Oulussa asuva kansainvälisesti toimiva kuvanveistäjä. Hän valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta ja suorittanut myös Lahden Taideinstituutissa kuvataiteilijan ammattikorkeakoulututkinnon. Kangasmaan teoksia on ollut esillä laajalti yksityis- ja ryhSuomen Kuvanveistäjäliitto toteutti Lipa-Betonin kanssa Betonitaidesymposium 2021 -näyttelyn Poleenissa mänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Hän on tehnyt tilaustyönä julkisia teoksia Oulun seudulle ja teoksia on myös mm. Suomen valtion kokoelmissa. Kangasmaa on toiminut aktiivisesti kuvataiteen kentällä vuodesta 1992. Hän on toiminut useissa taidekentän luottamustoimissa ja asiantuntijatehtävissä mm. vuosina 2016-2019 Suomen Taiteilijaseuran hallituksessa ja Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton puheenjohtajana. Kangasmaa käsittelee taiteessaan aikamme ekologista kriisiä ja suhdettamme materiaaliseen maailmaan.
Lisätietoja: www.minnakangasmaa.fi
Minna Kangasmaa: Kivettymä
Jussi Haro
Spökhund
90 × 50 × 20 cm, betoni
”Teoksessa on koira, joka halusi olla haamu.”
Jussi Haro (s. 1985) on Turussa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka on taiteellisessa työskentelyssään keskittynyt materiaalilähtöiseen kuvanveistoon. Hänen teoksilleen tyypillistä on pintapuolin kevyt, jopa humoristinen lähestyminen usein hyvin vakaviinkin aiheisiin. Haro käsittelee teoksissaan usein yhteiskunnallisia teemoja ja leikittelee materiaalivalinnoissaan vastakohdilla.
Haron työskentelylle on ominaista pitkäkestoiset materiaalinkeräysprosessit. Haro on kerännyt julkisesta tilasta mm. yli 600 murrettua pyöränlukkoa ja käyttänyt teosmateriaalina vuosien aikana kadulta repimistä uusnatsitarroista kertynyttä silppua.
Taiteellisen koulutuksen lisäksi Harolla on yli 20 vuoden kokemus graffititaiteesta ja hän kuuluu Ryminä-taiteilijaryhmän perustajajäseniin. Ryminän pyrkimys on ollut vuodesta 2014 lähtien nostaa esille suomalaista muraalitaidetta. Vuonna 2018 ryhmä toteutti Pieksämäen asematunnelin seinämaalaukset. Jussi Haro on Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen.
Lisätietoja: www.jussiharo.com
Jussi Haro: Spökhund
Tiina Laasonen
Tuulen kehto
90 × 100 × 60 cm, kuitubetoni
”Kuvanveistäjänä minua kiinnostaa aiheen ja käytettävän materiaalin välinen kontrasti. Olen pitänyt betonia raskaana ja monumentaalisena materiaalina, mutta samalla ihaillut sen kykyä toistaa herkkiä pinnan nyansseja. Betonitaidesymposiumin aikana tutkin mahdollisuutta käyttää betonia ja muottia kokeellisesti. Ensimmäinen kysymykseni oli, miten betonista saa aikaan mahdollisimman ohuen teoksen.
Betonitaidesymposiumissa toteuttamani teoksen lähtökohtana oli rypistetty paperi, jota käytin myös teoksen valumuottina. Teoksen materiaaliksi valikoitui kuitubetoni, sillä se mahdollisti teoksen ohuen rakenteen. Valussa pyrittiin maksimissaan 2 cm vahvuuteen.
Tuulen kehto -teos käsittelee ihmiselämässä vallitsevaa hetkellisyyttä. Teoksessa pohdin, millaisen jäljen haluamme jättää jälkeemme. Miten tarkastelemme ja hahmotamme ympäröivää maailmaa, ja miten omat valintamme vaikuttavat ympäristöömme. Teoksen nimen olen johtanut Eino Leinon sanoista:
”Lepää rauhassa, tuulen kehdossa tuoksussa kesäisen maan.”
(Eino Leino)
Tiina Laasonen (s.1968) asuu ja työskentelee Seinäjoella. Hän on valmistunut kuvanveistäjäksi Kankaanpään Taidekoulusta vuonna 1993. Taiteellisen työnsä ohella hän on työskennellyt myös taiteen opettajana ja toiminut aktiivisesti eri taiteilijayhteisöjen luottamustehtävissä.
Laasosen teoksia on ollut esillä lukuisissa museoissa ja gallerioissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän on tehnyt useita julkisia teoksia, joista viimeisin on Seinäjoen kulttuurikeskus Kalevan Navettaan valmistunut puinen tilataideteos ”Kerä” (2020). Lisäksi Laasonen on toteuttanut monia yhteisöllisiä ympäristötaideprojekteja.
Taiteellisessa työssään Tiina Laasosta kiinnostaa aiheen ja käytettävän materiaalin välinen kontrasti, ja hän haastaa itsensä käyttämään materiaaleja ennakkoluulottomasti. Teoksissaan Laasonen pohtii ihmisyyttä ja käsittelee suhdettamme ympäristöön. Hänen käyttämänsä materiaalit valikoituvat idean ja sijoituskohteen mukaan. Työskentely kolmiulotteisten muotojen kanssa on hänen kohtaamansa aiheen, materiaalin ja tilan vuoropuhelua.
Tiina Laasonen on palkittu taiteellisesta työstään Sanomalehti Pohjalaisen Vaasan Jaakkoo -palkinnolla (2019), Pohjanmaan taidetoimikunnan Taidepalkinnolla (2017) ja Nuori
pohjalainen taiteilija -palkinnolla (1997). Hän työskentelee parhaillaan Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston vuonna 2020 myöntämällä 1-vuotisella työskentelyapurahalla, jolle sai jatkoa toisen vuoden tänä keväänä. Tiina Laasonen on Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.
Lisätietoja: www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tiina-laasonen
Tiina Laasonen: Tuulen kehto
Tiina Raitanen
Osat
Pigmentillä värjätty harmaa betoni
”Osat muodostuu neljästä eri muotoisesta betonikappaleesta ja jalustasta. Halusin kokeilla erilaisia pintarakenteita ja koostaa muodot niin että niillä on yhteys toisiinsa. Teoksessa näkyy kaupunkiympäristöstä löytyneitä esineitä kollaaseiksi yhdisteltynä.”
Useasta osasta koottu veistos valettiin osittain silikonimuottiin. Pinnasta on hiottu paikoin kiviainesta esiin.
Tiina Raitanen (s. 1983) on Helsingissä työskentelevä ja asuva kuvataiteilija. Tiina Raitasen veistoksille on ominaista, että ne koostuvat useista osista ja materiaaleista. Hän käsittelee teoksissaan kysymyksiä havainnosta; ihmisen jäljestä, ajasta, työstä ja eksistentiaalisesta kamppailusta. Raitanen hyödyntää teoksen muotoa hakiessaan kaupunkiympäristöstä löytyneitä kuluneita ja viallisia objekteja. Hän tutkii ja työstää materiaalejaan ottamalla muotteja, valamalla objekteja ja uudelleen järjestelemällä niiden osia. Käsillä ja keholla työskentely on olennainen osa Raitasen taiteellista prosessia. Materiaalit, muotit ja veistoksen osat muotoutuvat hitaasti eri vaiheiden kautta kokonaisuudeksi, jossa ne tukeutuvat toisiinsa työn edetessä sekä lopullisessa installoinnissa.
Tiina Raitanen valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2012. Vuonna 2018 Raitanen opiskeli ammattitaiteilijoille suunnatut kuvanveiston projektiopinnot Kungliga Konsthögskolanissa Tukholmassa. Raitasen teoksia on ollut viimeksi esillä yksityisnäyttelyssä Hard Sinnessä Helsingissä 2019 sekä ryhmänäyttelyissä Infiltration SIC Helsingissä 2020 ja PS-Project Studies Bångska Våningenissa Tukholmassa 2019. Raitanen on työskennellyt useissa ulkomaisissa taiteilijaresidensseissä. Hänen teoksiaan on Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmassa. Raitanen on Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.
Lisätietoja: www.tiinaraitanen.net
Tiina Raitanen: Osat
Artikkeliin liittyviä aiheita
