Jyväskylän yliopiston kirjasto peruskorjattiin vanhaa kunnioittaen

Rakennukset | NRO 4/2022

Jyväskylän yliopiston kirjasto peruskorjattiin vanhaa kunnioittaen

Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksessa säilytettiin 1970-luvun henki ja se muokattiin tämän päivän tarpeisiin vanhaa kunnioittaen. Lähes kaikki uudistettiin, lukuun ottamatta betonirunkoa, -rakenteita sekä muutamia suojeltuja lasi- ja tiiliseiniä sekä kalusteita. Kirjasto avautui vuosi sitten uudistuneena nimellä ”Lähde” ja se palkittiin tänä syksynä Arkkitehtuurin Finlandia 2022-palkinnolla.

Kestävä Kivitalo 2022 -palkinto ”Ajurien tallin” peruskorjaukselle

Rakennukset | NRO 4/2022

Kestävä Kivitalo 2022 -palkinto ”Ajurien tallin” peruskorjaukselle

– Kulttuuriteko, josta voimme olla ylpeitä! Näin kommentoivat projektin eri osapuolet Helsingin Punavuoressa sijaitsevan Ajurien tallin ainutlaatuista peruskorjausta. Historiaa tiukasti kunnioittaen vanhaan tiili- ja betonirunkoon tehtiin moderneja kaupunkiasuntoja.

Viihtyisä piha vanhalle pihakannelle Tapiolassa

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2022

Viihtyisä piha vanhalle pihakannelle Tapiolassa

40 vuotta vanhan espoolaisen pihakannen korjaaminen oli haastava projekti suunnitella ja toteuttaa. Neljän Tapiolassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön ryhmähankkeena toteutetussa pihakannen uusimiseen kuuluivat piha-alueiden vedenpoiston toimivuuden parantaminen, pinnoitteiden ja istutusten sekä valaistuksen uusiminen ja pihakansien huollettavuuden helpottaminen.

Koko korttelin veistoksellinen Omenapiha

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2022

Koko korttelin veistoksellinen Omenapiha

Omenapiha on Espoon Olarissa sijaitseva poikkeuksellisen suuri asuinkorttelipiha. Joka puoleltaan katualueiden (Piispansilta, Piispanpiha ja Piispanportti sekä Kuitinmäentie) rajaaman korttelin muodostavat neljä asuinrakennusta.

Säilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Säilyvyysominaisuudet 1990-luvun betonielementtijulkisivuissa ja parvekkeissa

Vuosien 1960–1990 betonijulkisivujen ja -parvekkeiden säilyvyysominaisuuksissa on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteita. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, vaikuttivatko säilyvyysohjeiden suositukset betonin säilyvyysominaisuuksia parantavasti sekä saada yleiskäsitys 1990-luvun betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnosta.

Betonielementtien uudelleenkäytön laadunvarmistusprosessi

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Betonielementtien uudelleenkäytön laadunvarmistusprosessi

Rakentamisen päästöjen vähentäminen on erittäin ajankohtainen aihe, johon rakennusosien uudelleenkäytöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi.

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 4/2022

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tärkeys on selvää jokaiselle vastuulliselle betonialan ammattilaiselle. Keinot tähän ovat olleet aktiivisessa haussa niin teollisuudessa kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Jotta CO2-päästöt saadaan putoamaan, koko rakentamisen ketjun on osallistuttava saman tavoitteen ajamiseen. Tärkeä tämän mahdollistava askel on uusi BY-vähähiilisyyslaskuria hyödyntävä vähähiilisyysluokitus.

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lisäksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Väylävirasto. Hanke kestää 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.€.

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Betonin testauslaitoksille on järjestetty vuosittain tasotestauksia. Kokeissa on ollut mukana betonin puristuslujuus ja lisäksi jokin muu testaus kiertävästi. Testauslaitosten toimintaa valvova Finas pitää tasotestauksia erittäin tärkeinä koko alan kannalta.

Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Betonistudio 2022 – Aistipaviljonki

Betonitaide | NRO 4/2022

Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Betonistudio 2022 – Aistipaviljonki

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella perusopintoihin kuuluu yleisimpiin rakennusmateriaaleihin tutustuminen luentojen ja erilaisten harjoitustöiden kautta. Rakennustekniikan peruskurssilla opiskelijat tutustuivat betoniin ja sen rakenteellisiin ja materiaaliominaisuuksiin keväällä 2022. Tehtävänä oli suunnitella aistipaviljonki Otaniemen…

Betonista toteutettuja valaisinkonsepteja, Valon muotoja – Forms of light

Sisustus ja lattiat | NRO 4/2022

Betonista toteutettuja valaisinkonsepteja, Valon muotoja – Forms of light

Painavaa, isoa, epämääräistä, harmaata, kovaa … nämä ovat tyypillisiä betoniin liittyviä mielikuvia. Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen Maisteriopiskelijoille suunnattu Product and Form -kurssi laittoi opiskelijat haastamaan näitä vakiintuneita mielikuvia betonista, kehittelemällä ideoita betonin ja valon yhdistämisestä. Projektin tuloksia esiteltiin Glasshouse Helsinki galleriassa kesän 2022 ajan.