Lue näköislehtiä
Materiaalit | 31.8.2026
Muurattu rakenne soveltuu niin perinteisiin kuin moderneihinkin taloihin. Suunnittelussa rakennuksen mittoja voidaan valita vapaammin, koska harkkoja ei ole sidottu mihinkään ehdottomaan mittajärjestelmään.
Kiertotalous | 25.8.2026
Rakennusmateriaalien kierrätys saa uusia ulottuvuuksia Kuopion Kelloniemessä, missä Ruduksen entinen betonijätteen läjitysalue on muuttumassa kukoistavaksi paahderinteeksi. Perinteisen maisemoinnin sijaan toteutettu ratkaisu hyödyntää betonin karbonatisoitumista ja tukee luonnon monimuotoisuutta luomalla edellytykset paahdeympäristöille ominaisen kasviston ja lajiston menestymiselle.
Tutkimus ja kehitys | 25.8.2026
Sementti- ja betoniteollisuus aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, minkä vuoksi tuotantoon vaikuttavat päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Biohiilen käyttäminen betonin osa-aineena on yksi mahdollisuus vähentää hiilidioksidipäästöjä. Biopohjaiseen ainekseen sitoutuu hiiltä, joka saadaan stabiloitua pitkäikäisesti pyrolysoimalla aines biohiileksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) DemoMelu –biohiili rakennusmateriaalina -hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin biohiilen hyödyntämistä betonissa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdistää hiilensidonta ja rakennusmateriaalin ominaisuuksien hallinta. Xamkin KymiLabsissa toteutetut laasti- ja betonikokeet osoittavat kuitenkin, että biohiilibetonin toimivuus ei ole yksiselitteinen. Ratkaisevaa on biohiilen laatu, määrä ja käyttökohde. Oikein valittuna biohiili voi parantaa betonin ominaisuuksia, mutta väärin käytettynä heikentää niitä.
Suunnittelu ja innovaatiot | 24.6.2026
Vähähiilisten betonituotteiden saralla on tapahtunut paljon viimeisimpinä vuosina. Uudet, vähähiilisemmät seossementit ovat laskeneet betonituotteiden päästöjä, ja hiilidioksidin sitomisesta tuotteisiin on tullut todellisuutta.
Rakennukset | NRO 2/2026
Helsingin Myllypurossa sijaitseva Haso Myllymatkantie 11 on täydennysrakentamishanke, jossa uudet rakennukset on sovitettu osaksi 1960-luvulla syntynyttä betonilähiötä. Hanke edustaa nykyaikaista ja teknisesti vaativaa betonielementtirakentamista, jossa korostuvat sekä arkkitehtoninen kokonaisuus että huolellinen detaljointi.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2026
YIT:n toteuttama Prysmian Sky Project on Suomen korkein rakennus ja huikea betonikohde Kirkkonummella. Prysmian Groupin tuotantolaitoksen merikaapelien valmistukseen ja vulkanointiin eli eristykseen tarkoitettu 185 metriä korkea torni liukuvalettiin.
Sisustus ja lattiat | NRO 2/2026
Arkkitehtoniset betonilattiat erityyppisillä käsittelyillä tai tuotteilla ovat yleisiä oppilaitosten kovan kulutuksen alueilla (ks. artikkeli Betoni 1–23-lehdessä). Tällaisia tiloja ovat mm. aulatilat sekä kahviot ja ruokalat. Myös raskaamman kulutuksen koululuokat, kuten teknisen työn tilat, on usein jätetty betonipinnalle erilaisin pintakäsittelyin. Tässä artikkelissa kerrotaan pinnoitusvaihtoehdoista tiloihin, joissa betonipinta ei välttämättä ole paras ratkaisu. Samalla käsitellään myös urheilutilojen ratkaisuja, joita voi varsinaisten urheiluhallien lisäksi olla myös oppilaitoskohteissa.
Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2026
Betonielementtiteollisuus ry:n elementtijaos on laatinut Yleisen seinäelementtien pystyliitosten vaijerilenkkiohjeen. Ohjekortin laatimiseen on osallistunut asiantuntijaryhmä, jonka aktiivisia jäseniä ovat olleet Tonja Tynys (Peikko), Antti Lääkkö (Semtu), Pasi Salmela (Parma), Janne Kihula…
Vaikka Suomessa ei varsinaisesti ole ongelmia betonin pakkasenkestävyyden kanssa, pakkasenkestävyyden testaamisen kanssa on haasteita. Siten nähtiin tarpeelliseksi käynnistää projekti betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Vuosina 2023–2024 toteutettiin esiselvitys, jossa kartoitettiin pakkasenkestävyyden potentiaalisia testimenetelmiä sekä vertailtiin pakkasenkestävyyden vaatimustasoja eri maissa. Pakkasprojektin esiselvitys on esitelty Betoni-lehdessä 3–2024, sivuilla 42–47. Vuonna 2025 käynnistettiin Pakkasprojekti25, jossa keskityttiin betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseen. Projektissa selvitettiin olemassa olevien rakenteiden rapautumista laattakokeessa, tehtiin toimenpiteitä laattakokeen hajonnan pienentämiseksi ja esitettiin ehdotuksia pakkasenkestävyyden laadunvarmistuskäytäntöjen päivittämiseksi. Hankkeen merkittävin saavutus oli laattakokeen uusittavuuden selkeä parantuminen: laboratorioiden välinen variaatiokerroin laski vuoden 2024 tasokokeen 82 %:sta 34 %:iin. Tulokset antavat nykyistä paremman perustan betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistukselle.
Kiertotalous | NRO 2/2026
Rudus Oy:n tutkimuksessa Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni saatiin uutta tietoa betonin raaka-aineiden ja valmistuksen hiilidioksidikuormituksen pienentämiseksi. Samalla kehitettiin käytäntöjä, jotka tukevat näiden ratkaisujen hyödyntämistä rakennusalalla. Kokonaistavoitteena oli lisätä tietotaitoa ja edistää laajemmin vähähiilistä betonirakentamista.
Sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Kierrätykseen kelpaamattomien jätemateriaalien energiasisältö hyödynnetään valmistusprosessissa, ja palamattomat osat sitoutuvat osaksi klinkkeriä.
Finnsementillä kalkkikivelle haetaan korvaavia materiaaleja, joiden avulla voidaan pienentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Jäteperäinen betonimurske on osoittautunut siihen hyvin soveltuvaksi.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
