Betoni-lehti

Lue näköislehtiä

Rakennukset | NRO 3/2022

Paikallavaletun betonin taidonnäyte – Liljevalchs+

Tukholman Liljevalchs museon laajennusosa ristittiin napakasti nimellä Liljevalchs+ ja se avattiin yleisölle syksyllä 2021. Rakennus on betoniraken…

Rakennukset | NRO 3/2022

Matinkylän uusi uimahalli

Huhtikuussa avatussa Espoon Matinkylän uudessa uimahallissa on viisi allasta, pääallas on 8-ratainen ja 50-metrinen. Hallin betonielementtirunko ei ole tavanomainen, illä pääpalkistoa …

Rakennukset | NRO 3/2022

Tanssin ehdoilla suunniteltu maamerkki Tanssin talo

Suomen ensimmäinen tanssin ehdoin suunniteltu maamerkki avautui keväällä 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä suunnittelema Tanssin talo-hankkeessa rakennettiin vaikuttava uudisrakennus, katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta sekä uudistettiin Kaapelitehtaan olemassa olevia tiloja.

Tanssi alkaa – lähtökohdat ja visio Kautta aikojen tanssi on ollut olennainen osa ihmisyyttä, kulttuuria ja historiaa. Suomessa viime vuosina yhä useimmille tanssista on tullut tärkeä osa elämää. Suosion myötä tanssista on tullut myös ihmisten hyvinvointia edistävä elämäntyyli ja trendi….

Rakennukset | NRO 3/2022

Serlachius-museoiden uusi taidesauna

Betonirakenteinen Taidesauna valmistui tänä kesänä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Gösta-museon edustalle, Melasjärven rannalle. Taidesauna on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuur…

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Maailman eniten käytetty rakennusmateriaali betoni on uuden edessä, kun haasteena on ilmastonmuutos ja tavoitteena betonirakentamisen päästöjen v…

Artikkeli

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.

Henkilökuva

Henkilökuva | Numero 3/2022

Mikko Vasama

Betoni-lehden henkilögalleriassa on haastateltavana Rudus Oy:n toimitusjohtajana puoli vuotta toiminut Dipl.ins. Mikko Vasama.

Näkökulmia

Kolumni | 7.11.2022

Betonia vähähiilisenä, kiitos

Rakennusala ryhtyi tositoimiin vähähiilisen rakentamisen suhteen vasta muutama vuosi sitten, ainakin päätellen vähähiilisiin rakennustuotteisiin kohdistuvasta kysynnästä. Äkisti virinnyt kysyntä sai myös betoniteollisuuden liikekannalle vähähiilisyyden suhteen. Vähähiilinen betonirakentaminen perustuu vähähiiliseen sementtiin,…

Pääkirjoitus | NRO 3/2022

Päästöt alas – kasvukäyrät ylös

Kuluneen kesän aikana moni suomalainen matkusti ensimmäistä kertaa ulkomaille sitten koronapandemian puhkeamisen. Lämpö ja aurinko, kulttuuri ja kaupungit – niitä moni oli jo ehtinyt kaivata. Roomassa turistia tervehtivät antiikin aikainen…

Kolumni | NRO 3/2022

Lisäarvoa betonilla

Rakentamisessa pyritään yleensä tekemään kaikki rakennusosat sille tasolle, että määräykset juuri ja juuri täyttyvät. Betoni on siitä hauska materiaali, että monet asiat ovat määräysten tasoa parempia ilman suurempaa pyrkimystä tason…

Kolumni | NRO 2/2022

Kohti parempia väestönsuojia

Väestönsuojeluun liittyvä mielikuva muodostuu usein pölyisistä kaasunaamareista pimeässä kellarin nurkassa tai kulahtaneista väestönsuojatarroista varastojen ovissa. Väestönsuojelusta puhuminen on leimannut ihmisen menneisyydessä eläväksi sodan lietsojaksi. Toisaalta samaan aikaan survivalismi ja prepperit…