Pohjola-kortteli: Pohjola-talon kortteli uudistuu vähitellen – alueelle asuintornitaloja

Pohjola-korttelin sydän on korkea torni.

Pohjola-korttelin nimi tulee korttelin alkuperäisestä maamerkistä, A-tornista. Se rakennettiin vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriksi Helsingin Niemenmäkeen, Huopalahdentien ja Lapinmäentien kulmaukseen. Talon ensimmäinen osa valmistui vuonna 1969 ja siitä tuli valmistuessaan ilmeikkään systeemisuunnittelun edustaja ja aikansa Suomen hienoin ja suurin toimistorakennus. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Heikki Castrén toimistoineen. Rakennusta laajennettiin myöhemmin 1980-luvulla.

Historiallinen rakennus on suojeltu tiukimmalla sr-1-merkinnällä. Käytännössä merkintä tarkoittaa, ettei rakennusta saa purkaa, eikä siihen saa tehdä sellaisia korjauksia tai muutoksia, jotka heikentävät rakennustaiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Pohjola-talon vanhin osa, vuonna 1969 valmistunut A-torni, on suojeltu jalustoineen. Lisäksi sisätiloista on suojeltu useita osia, kuten pääsisäänkäynnin aula, keskushalli, edustuskerroksen saunaosasto ja kellarikerroksen uima-allasalue.

Sen sijaan myöhemmin rakennetut laajennusosat on nyt purettu.

Pohjolan vanha pääkonttori on ollut useita vuosia tyhjänä. Sen uutta käyttötarkoitusta on suunniteltu jo vuosien ajan.

Rakennuksen suojelu tuo haastetta sen uuden käyttötarkoituksen suunnitteluun. Toimistotaloa ei ole mahdollista muuttaa esimerkiksi hotelliksi.

Pohjola-talossa toimi vuoteen 2015 asti OP-Pohjola ja Sanoma Magazines. Vuonna 2015 rakennus vapautui, kun Pohjola muutti uuteen pääkonttoriinsa Vallilaan. Tämän jälkeen alkoi asemakaavoitus, ja vuonna 2018 aloitettiin korttelissa purkutyöt asuntorakentamisen tieltä. Alueelta on purettu 1980-luvulla rakennetut laajennusosat ja tilalle on noussut tähän mennessä viisi uutta asuintaloa. Kaksi on tulossa vielä lisää.

Korttelin keskellä seisoo edelleen harmaa graniittinen toimistotorni 60-luvun tyylilleen uskollisena.

Lapinmäentie 1 -hanke aloitti korttelin uudelleenrakentamisen

Pohjola-korttelin konsepti uudesta toiminnallisesta mallista hybridikortteliratkaisuksi säilyttää ikonisen Pohjolan toimistorakennuksen arvot, mutta luo samalla alueelle uuden identiteetin.

Nyt Pohjola-kortteli on herätetty henkiin palvelemaan uusia käyttäjiä ja toimintoja.

JKMM Arkkitehtien laatima alueen kehittämissuunnitelma perustuu vuonna 2014 järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittajaehdotukseen. Arkkitehtuurikilpailun keskeisiä ajatuksia on ollut hyvinvointikorttelin muodostaminen. Uudet asuinrakennukset yhdistetään niitä palvelevaan keskustorniin pihakannen alla kiertävällä sisäyhteydellä. Samalla korttelin sisäpihojen läpi johdetaan polveileva julkinen kevyen liikenteen reitti.

Suunnitelman mukaan A-tornin ympärille tullaan rakentamaan seitsemän 8–16-kerroksista asuintornitaloa, jotka luovat rauhallisia sisäpihoja.

Pohjola Asuntojen konsepti edustaa modernistisen arkkitehtuurin viimeaikaista perintöä. Arkkitehtuurin keskeiset piirteet ja toiminnot määritellään säilyttämisen, purkamisen ja uudisrakentamisen vaikutusten arvioinnin perusteella.

Korttelin keskuksena säilyy edelleen tunnettu vanha Pohjola-torni.

–Uusien rakennusten jäsentely korostaa vanhan pääkonttorin rakenteellista modulaarisuutta. Julkisivujen ja massoittelun varioinnin keinoin rakennuksen laajuuden valtavia mittasuhteita hallittiin ja inhimillistettiin. Yksityiskohtien laatu on ollut avainasemassa onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa, kertoo arkkitehti Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeilta.

Lapinmäentie 1 -hankkeen rakennuttajana toimi SRV Rakennus Oy ja yritys jatkaa edelleen korttelin rakennushankkeissa.

Ensimmäiset asuintornit valmistuivat

Ensimmäisten asuinkerrostalojen rakentaminen aloitettiin Huopalahdentien puolelta, perinteistä Munkkivuoren ostaria vastapäätä.

Ensimmäisenä rakennettiin As Oy Helsingin Ilveshovi, jonka työt aloitettiin vuonna 2018. Talon torniosa on 8- ja lamelliosa 4-kerroksinen. Lisäksi 8-kerroksisessa rakennuksessa on kolme maanalaista kerrosta. Taloon valmistui 75 asuntoa ja 5 liiketilaa. Koko hanke valmistui vuonna 2020.

As Oy Helsingin Louhenlinnan rakentaminen käynnistyi syksyllä 2018 ja se valmistui alkuvuodesta 2021. Louhenlinnaan tehtiin 136 asuntoa. Rakennuksen torniosa on 15- ja lamelliosa 4-kerroksinen. Myös 15-kerroksisessa on lisäksi kaksi maanalaista kerrosta.

Molempien kohteiden arkkitehtisuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit Oy.

Arkkitehtoninen lähestymistapa perustuu tiivistettyyn tilarakenteeseen, jonka mukaisesti pystysuuntaiset yhteydet – hissit, porrashuoneet ja kanavia vaativat tilat ja kerrosten porrastukset ovat rakennusten ytimessä. Niitä ympäröi asuntojen reunavyöhyke, jota puolestaan ympäröi parvekkeiden vyöhyke. Asuinrakennusten pohjaratkaisut tarjoavat joustavan asuntovalikoiman.

Julkisivuissa betonielementit

Uudisrakennusten julkisivupilaristojen kahdeksan metrin jako perustuu vanhan A-tornin rakenneartikulaatioon. Näin uusi rakentaminen muodostaa arkkitehtonisen yhteyden korttelin olemassa olevaan rakennuskantaan.

Rakennukset ovat betonielementtirakenteiset. As Oy Helsingin Ilveshovin kaikki betonielementit toimitti Parma Oy.

Korkealaatuiseen julkisivutoimitukseen sisältyivät alempien kerrosten luonnonkiviverhotut elementit sekä korkeammalla käytetyt aaltoprofiloidut valkobetonielementtiseinät ja PARMArappaus -järjestelmällä toteutettavat rapatut julkisivut.

Myös kuparinruskeita Umbra-käsiteltyjä betonipintoja on parvekevyöhykkeitä ympäröivissä julkisivuissa.

–Elementtivalmistaja tuli mukaan tähän hankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa ja muun muassa julkisivuratkaisu on kehitetty hyvässä yhteistyössä arkkitehdin ja eri osapuolten kanssa”, kerrotaan SRV Rakennus Oy:n hankinnasta.