Torni kurottaa taivaaseen

Hidastimet käytössä liukuvaluissa

Kaapelitornin tuotantolinjat vaativat rakennukselta poikkeuksellista vakautta: koko 185 metrin korkeudessa torni saa taipua enintään 20–30 millimetriä. Tornin ulkoseinän paksuus on 600 mm. –Mitä isompi massa sylinterissä on, sitä nopeamminhan se lämpenee. Betonipinnan hierrettävyyden vuoksi jouduimme hidastamaan lämmön- ja lujuudenkehitystä.

Hidastimia piti käyttää valtavia määriä. Liukuvaluvaiheessa niitä käytettiin melkein joka betonikuormassa.

Elsing kertoo, että betonitoimittajan kanssa tehtiin ennakkokokeita ja selvitettiin parasta betonireseptiä. –Päädyimme käyttämään SR-sementtiä, jotta hidastimien käyttöä saataisiin hieman vähennettyä ja kovettumista paremmin hallintaan.

Jokaisen betonikuorman koostumus ja hidastinmäärä oli tarkkaan eritelty – varsinkin siinä vaiheessa, kun työmaalla rakennettiin ”tuulensuojaa”.

–Liukuvaluissa tärkeintä on, että betonimassa on vielä työstettävää, kun se tulee liukuvalumuotista ulos. Prysmianissa muotin korkeus oli kuitenkin melkein kaksi metriä. Betonin koostumusta piti seurata alhaalta tarkkaan joka kuorman yhteydessä.

Hankkeessa otettiinkin reippaasti koekuutioita, vähintään kolme per vuorokausi.

Betonikuormien saapuminen oli tahdistettu. Rytmissä ei kuitenkaan aina voitu tuuliolosuhteiden muuttuessa pysyä. Väliin toimituksia jouduttiin perumaan hyvinkin nopealla aikataudulla tuulisuuden tai puuskaisuuden muuttuessa.

Valuja tehtiin kolmivuorotyönä. Liukuvalutyössä aliurakoitsijan henkilövahvuus oli noin 50/työvuoro. Betonipumpuilla päästiin noin 50 metrin korkeuteen ja loppuun jatkettiin 4 m3:n nostoastioilla.

Valua tehtiin keskiarvossa 10 cm/h ja keskimäärin torni kasvoi korkeutta 2,4 metriä vuorokaudessa. Harjakorkeudessa torni oli vuoden 2023 lopulla.

Liukuvalun valmistuttua asennettiin betonielementtiportaikko ja hissiaulan massiivilaatat.

Tasoja matalapainepumppaamalla

Prosessitasoja tornissa on kaikkiaan 23. Niiden muottirakenne toteutettiin teräspalkisto/ profiilipeltirakenteena, joka jäi toimivaksi osaksi rakennetta ja mahdollisti nopean kierron. Myös tasojen työt suoritetiin kolmessa vuorossa, parhaimmillaan viiden vuorokauden kierrolla.

Kuhunkin tasoon kului betonia noin 83 m3. Sirotepinnoitus toteutettiin betonoinnin yhteydessä.

Betonimassan lujuudenkehitys säädettiin siten, että betonoidulle tasolle päästiin 24 – 26 tunnin kuluttua valusta. Lujuuden kehitystä seurattiin Matolog- antureilla, joista lämpötilatiedot saatiin lujuudenkehityksen seurantaan.

Tasot 8–21 noin 166 metrin korkeuteen maan pinnasta valettiin porrashuoneeseen sijoitetulla kiinteällä matalapainepumppauslinjalla.

Elsing pitää sitä kovana suorituksena. –Kyllä sitä harkittiin tarkkaan mahdollisten ongelmien vuoksi, mutta ehdottomasti se kannatti toteuttaa.

Laadunvalvonta oli tarkkaa. Ennen pumppaamista tarkistettiin, pitikö massaan lisätä vettä tai lisäainetta.

Pumppulinja ei kuitenkaan mennyt kertaakaan tukkoon valun aikana. Linja puhdistettiin pumppausten välillä huolella ja käytettiin voiteluannoksia. – Linja tyhjentyi reippaan paineen ansiosta kyllä hyvin, Elsing kertoo.

Varalla oli toki torninosturi, mutta siihen ei tarvinnut turvautua.

Tasot 22–24 noin 183 metrin korkeuteen maan pinnasta valettiin nostoastialla.

Jälkihoito toteutettiin betonoinnin yhteydessä jälkihoitoainetta ruiskuttamalla. – Vesikastelu ja muovikelmutus tehtiin heti, kun pinnalle pääsi. Suojaukseksi asennettiin pakkasmatto ja vaneri ennen kuin alueella liikuttiin saxilavoilla.

Elsing kiittää sekä betonitoimittajaa että betonityönjohtoa lähes vertaansa vailla olevasta suorituksesta tasojen valuvaiheessa. Työmaalle saatiin tasaiseen tahtiin tarpeeksi pumpattavaa. Lopputuloskin on laadultaan erittäin hyvä.

Torniin tarvittavat vulkanointilinjat asennettiin torniin ylhäältä alaspäin, kerros kerrokselta rakennustöiden edetessä.

Talotekniikkavedot asennettiin kuiluun konepajalla valmistetuissa, noin kahdeksan metriä korkeissa, teräsrakenteisissa elementeissä. Putkistot, kanavat ja eristykset kiinnitettiin elementteihin työmaalla sijainneessa esivalmistushallissa ja elementit nostettiin paikoilleen prosessitasojen valmistumisen tahdissa. Nostojen jälkeen elementtien putket liitettiin toisiinsa työmaalla.

Elsing sanoo, että kun tahdistus saatiin toimimaan, talotekniikkaelementtien asennus sujui erittäin hyvin. Tate-urakoitsija tosin joutui jonkin aikaa odottelemaan, että kuiluun pääsi sisään. Kaikki sujui mainiosti, kun elementtejä oli esivalmistettuna riittävästi.

Monipuolisesti betonia

Betonia noin 30 000 tonnia painavan tornin perustuksiin käytettiin 1600 kuutiota ja itse torniin 11 500 kuutiota.

Betonikohteena se on hyvin monipuolinen. Elsing sanoo, että liukuvalussa käytettiin kahta eri sorttia betonia ensimmäiset 60 metriä, tasoissa oli rapid-pohjaista betonia, pohjalla käytettiin pohjalaatassa teräskuitubetonia ja perustuskartiossa normibetonia.

Porraskäytävässä on normibetonia ja plaanopintoja. –Hissikuilussa ja auloissa käytimme muovikuitubetonimassaa siksi, että jouduimme valamaan kerralla hyvin paksua pintaa. Laskelmat ja ennakkokokeet tehtyämme sekä laadun varmistettuamme päädyimme käyttämään muovikuitua sisältävää C35/45-lattiamassaa. Ratkaisuna se oli halvempi kuin plaanopinnat ja paksuuden takia olisi ollut huolenaiheita plaanovalun onnistumisesta, ja saimme aikataulun pysymään hallinnassa, Elsing kertoo.

Betonilattiat ovat pääosin siroitepintaisia ja ne käsiteltiin Lithurin Hard- ja Seal -imeytyskäsittelyllä pölynsidonnan parantamiseksi. Kriittisimmissä tiloissa tornin ylimmillä tasoilla on epoksipinnoitteisia lattioita.

Elsing kiittää asiakasta ennakkoluulottomuudesta hankkeen kuluessa. Hänen mukaansa todella harvoin – varsinkaan haastavissa projekteissa – asiakkaalla on uskallusta lähteä kokeilemaan erilaisia betonireseptejä. Prysmian oli kuitenkin avoin etsimään jokaiseen tilanteeseen ja käyttöön toimivimman ratkaisun, joka oli paitsi kustannustehokas, myös kokonaisaikatauluun nähden paras vaihtoehto.

Erinomainen suoritus

Prysmian Sky Project on ollut kaikin tavoin huikea projekti, jonka hienosta onnistumisesta voi kiittää asiakkaan, pääurakoitsijana toimineen YIT:n ja kaikkien muidenkin hankeosapuolten asiantuntemusta ja asialleen omistautuvaa työskentelyä haastavan hankkeen parissa.

Elsingkin on monestakin yksittäisestä seikasta ylpeä. Vaativa hanke alitti tuotantolaitteiston asennusaikataulun 50 päivällä ja koko hanke valmistui puoli vuotta etuajassa.

Joskus alkuperäisestä suunnitelmasta kannatti poiketa, jotta aikaa saatiin säästymään. Tornin tasolla 19 on paljon herkkiä laitteita. Alkuperäisessä suunnitelmassa laitteet oli tarkoitus tuoda tavarahissillä vasta tasojen valmistuttua. Koska kelit olivat suotuisat, asennusjärjestystä muutettiin ja pölyävin, eli Multipoor-eristeen asennus tehtiin alta pois. Huolellisen suunnittelun jälkeen herkät laitteet nostettiin paikoilleen jo ennen seuraavan tason valmistumista ja aikaa saatiin taas säästettyä.

–Teräsrakenteen rakentaminen huipulle oli melkoista palapelin rakentamista, mutta sekin onnistui, vaikka oli huolen aihe jossain vaiheessa. Nosturikin saatiin onnistuneesti purettua.

–Työskentelyolosuhteet olivat haastavat ja esimerkiksi elementtirakenteet ja talotekniikan esivalmisteiden nosto jouduttiin tekemään yövuorossa tuuliolosuhteiden vuoksi.

Haastavat työskentelyolosuhteet, päällekkäiset työvaiheet ja kolmivuorotyö edellyttivät työturvallisuuden äärimmäisen huolellista suunnittelua ja toteutusta. Työmaalla ei tapahtunutkaan ainuttakaan vakavaa tapaturmaa.a taivaaseen