Betonijulkisivut, Rakennukset | NRO 2/2026

Täydennysrakentamista valkobetonilla – Haso Myllymatkantie 11 Myllypurossa

Kirsi Korhonen, arkkitehti SAFA, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy | Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

Täydennysrakentamista valkobetonilla – Haso Myllymatkantie 11 Myllypurossa
Kuusikerroksiset pistetalot. Kuva: Anders Portman

Helsingin Myllypurossa sijaitseva Haso Myllymatkantie 11 on täydennysrakentamishanke, jossa uudet rakennukset on sovitettu osaksi 1960-luvulla syntynyttä betonilähiötä. Hanke edustaa nykyaikaista ja teknisesti vaativaa betonielementtirakentamista, jossa korostuvat sekä arkkitehtoninen kokonaisuus että huolellinen detaljointi.

Kaupunkirakenteeseen istuva kokonaisuus

Alkuvuonna 2026 valmistunut Helsingin Asumisoikeus Oy:n rakennuttama Haso Myllymatkantie 11 sijoittuu Myllypuron kaupunginosaan kevyen liikenteen pääakselin, Orpaanportaan, varrelle.

Alue on rakennettu pääosin 1960-luvulla, jolloin ajan hengen mukaisesti vaaleat lamellitalot sijoitettiin väljästi mäntymetsään aluetta ympäröivän kehäkadun sisäpuolelle.

Täydennysrakentamishankkeessa tavoitteena oli jatkaa tätä kaupunkikuvallista perinnettä sekä mittakaavan että materiaalivalintojen osalta. Uusien rakennusten arkkitehtuuri on pyritty sovittamaan ympäristön 60-luvun ilmeeseen.

Kohde koostuu viisikerroksisesta kaksiporrashuoneisesta lamellikerrostalosta (A ja B) sekä kahdesta kuusikerroksisesta pistetalosta (C ja D). Rakennukset sijoittuvat osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja rajaavat yhteisiä piha-alueita.

Asemapiirros.

Arkkitehtoniset lähtökohdat

Kohteen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Kirsi Korhonen, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä.

Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana oli sovittaa uudet rakennusmassat ja julkisivuratkaisut Myllypuron 1960-luvun rakennuskantaan. Tämä näkyy erityisesti rakennusten mittakaavassa, vaaleasävyisissä betonijulkisivuissa sekä harkituissa pintakäsittelyissä. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota myös Orpaanportaan varren maisemallisesti merkittävien mäntyjen säilyttämiseen.

Haso Myllymatkantie 11:n uusien rakennusten arkkitehtuuri on sovitettu ympäristön rakennusten 60-luvun ilmeeseen. Kuva: Anders Portman
Haso Myllymatkantie 11 on täydennysrakentamishanke, jossa uudet rakennukset on sovitettu osaksi 1960-luvulla syntynyttä betonilähiötä. Kuva: Anders Portman

Asuntojen määrä ja huoneistokoot

Haso Myllymatkantie 11:ssa on yhteensä 73 asumisoikeusasuntoa. Asuntokanta on monipuolinen: huoneistokoot vaihtelevat 33,0 neliömetristä 112,0 neliömetriin, mikä mahdollistaa erilaiset asumistarpeet pienistä yksiöistä suuriin perheasuntoihin. Kaikki asunnot on suunniteltu esteettömiksi, ja niihin on esteetön kulku porrashuoneista.

Jokaisessa huoneistossa on lasitettu parveke, ja osassa asunnoista on lisäksi huoneistokohtainen sauna. Kaikille asunnoille kuuluu ensimmäisessa kerroksessa sijaitseva lämmin irtaimistovarasto.

Betonirakenteinen runko ja kantavat huoneistojen väliseinät tukevat rakennusten pitkäikäisyyttä ja hyvää ääneneristystä.

Betonielementtirakenteet rungossa ja julkisivuissa

Asuinrakennusten kantava runko on toteutettu betonielementeistä. Väli ja yläpohjina on käytetty ontelolaattoja. Alapohjat ovat kantavia, tuuletettuja ja eristettyjä betonirakenteita. Myös väestönsuojan ja kellarin pohjarakenteet ovat betonirakenteiset.

Huoneistojen väliset seinät ovat kantavia teräsbetonielementtejä. Kosteiden tilojen seinät ovat pääosin kivirakenteisia.

Vesikatto on tasakatto, jonka katemateriaalina on kumibitumikermi.

Julkisivut ovat sandwichelementtirakenteisia, joiden ulkokuori on pääosin valkobetonia. Pintakäsittelyissä pesupinnan ohella tehosteena on käytetty sileävalumuottipintaa ja osalla sisäänkäynneillä sekä iv-konehuoneiden seinissä on käytetty myös graafista betonia. Parvekkeet ovat betonirakenteisia ja niiden lattiat ovat pesubetonipintaisia. Lasitettujen parvekkeiden kaiteet ovat osittain lasi- ja osittain levykaiteita. Parvekkeiden taustaseinät ovat maalattuja sileävalupintaisia betonielementtejä.

Elementtisaumojen detaljointiin on kiinnitetty erityistä huomiota, mikä korostaa rakennusten viimeisteltyä ilmettä.

Paikallavalettu pysäköintilaitos ja autopaikat

Korttelin uusia ja nykyisiä asuintaloja palvelee uusi paikallavalettu pysäköintilaitos, jonka rakenteet ja julkisivut on toteutettu harmaasta betonista. Kansitaso on jälkijännitetty betonirakenne.

Pysäköintilaitos palvelee sekä Hason että viereisen Hekan asuinkohteita.

Haso Myllymatkantie 11:lle on osoitettu 53 autopaikkaa, joista kaksi on mitoitettu liikuntaesteisille. Lisäksi pysäköintilaitoksessa on 10 sähköauton latauspaikkaa. Vierasautopaikat sijaitsevat piha-alueella.

Paikallavalettu pysäköintilaitos. Kuva: Anders Portman
Leikkaus AB-talon ja pysäköintilaitoksen kohdalta. Kuva: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

Piha-alueet osana täydennysrakentamista

Piha-alueet muodostavat korttelin yhtiöiden yhteisen pihan, jonka suunnittelussa on korostettu toiminnallisuutta ja kaupunkikuvallista jatkuvuutta. Piha on toteutettu pihasuunnitelman mukaisesti istutuksineen ja varusteineen. Rakentamisessa on huomioitu alueen maastonmuodot sekä olemassa oleva kasvillisuus.

Piha-alueelle sijoittuvat myös muun muassa polkupyörien säilytyspaikat. Rakennusten maantasokerroksissa sijaitsevat ulkoiluvälinevarastot tukevat pihan aktiivista käyttöä.

Pysäköintilaitoksen julkisivun puurimoitus ja siihen suunniteltu köynnöskasvillisuus liittävät betonirakenteisen pysäköintilaitoksen luontevasti osaksi pihaympäristöä.

Pysäköintilaitoksen julkisivun puurimoitus ja siihen suunniteltu köynnöskasvillisuus liittävät betonirakenteisen pysäköintilaitoksen luontevasti osaksi pihaympäristöä. Kuva: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

Betoni tasaa sisäolosuhteita ja toimii osana kaupunkikuvan jatkuvuutta

Rakennusten lämmitysjärjestelmä perustuu maalämpöön. Asunnoissa on vesikiertoinen patterilämmitys ja kylpyhuoneissa vesikiertoinen lattialämmitys. Tasakatoille on asennettu lisäksi noin 135 aurinkopaneelia.

Betonirakenteiden suuri lämpömassa tukee energiatehokkuutta sekä tasaa sisäolosuhteita.

Haso Myllymatkantie 11 osoittaa, kuinka betoni soveltuu täydennysrakentamiseen kaupunkikuvallisesti herkässä ympäristössä. Valkobetoni, vaihtelevat pintakäsittelyt ja huolellinen detaljointi muodostavat modernin, mutta ympäristöään kunnioittavan kokonaisuuden, jossa betoni toimii sekä teknisenä että arkkitehtonisena materiaalina.

Haso Myllymatkantie 11

Haso Myllymatkantie 11
Puistomaisen ympäristön säilyminen oli täydennysrakentamishankkeen suunnittelun lähtökohtana. Kuva: Anders Portman

Osoite: Myllymatkantie 11, Helsinki

3 asuinrakennusta, 73 asuntoa ja pysäköintilaitos 68 autopaikkaa
Asuntokoot: 33,5 m2 yksiöistä 5h 112 m2 huoneistoihin
Asuinkerrosala: 5830 k-m2
Rakennusaika: 6/2024–2/2026

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy / Kirsi Korhonen, Valentin Valotie, Jori Uusitalo, Arvi Eskelinen
Pihasuunnittelu: Nomaji maisema-arkkitehdit Oy / Riikka Nousiainen
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Jonecon Oy / Jani Lipsanen
Geo-suunnittelu: Helsingin kaupunki / Elina Kaarnasaari
LVIA-suunnittelu: Rejlers Rakentaminen Oy / Matti Niemi-Nikkola
Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu Kortemaa Oy / Antti Kangasniemi
Elementtisuunnittelu: Insinööritoimisto Jonecon Oy / Tiina Karila
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, asuntotuotanto
Tilaaja: Helsingin Asumisoikeus Oy
Pääurakoitsija: Lujatalo Oy / vastaava mestari Jouni Karvonen
Betonielementit: Parma Oy
Valmisbetonit: Lujabetoni Oy
Pysäköintilaitoksen jälkijännitysurakka: Insinööritoimisto Matti Janhunen Oy