Paaluinfo 1 2026: Teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokitus tuli – oletko valmis?

Miksi paalujen vähähiilisyys on ajankohtainen aihe?

Rakennusten ilmastovaikutusten tarkastelu on yleistynyt nopeasti. Kun käytönaikaiset päästöt ovat viime vuosina pienentyneet energiatehokkuuden parantuessa, samalla materiaalien valmistuksesta syntyvien päästöjen suhteellinen merkitys on kasvanut.

Monissa hankkeissa merkittävä osa rakennusmateriaaleista käytetään perustusrakenteisiin ja paaluihin, jolloin myös niiden valmistuksen päästöillä on käytännön merkitystä, erityisesti suurissa ja vaativissa kohteissa. Paaluperustus muodostaa asuinkerrostalon rakentamisaikaisista hiilidioksidipäästöistä tyypillisesti noin 5–15 %, hankkeesta ja perustamisolosuhteista riippuen. Lyötävät teräsbetonipaalut ovat hiilijalanjäljeltään edullisin rakennusten perustamistapa heikosti kantavilla maapohjilla, lisäksi niiden pitkä suunniteltu käyttöikä alentaa myös rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Vähähiilisyysluokitus tukee ohjausta jo hankkeen alkuvaiheessa

Betonipaalujen päästöistä pääosa, noin 80 % syntyy paalun betonista. Tästä syystä luokituksen perusajatus on yksinkertainen: se tarjoaa yhteisen ja ymmärrettävän tavan tarkastella paalujen betonin ilmastovaikutuksia. Luokitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi suunnitteluratkaisujen ja tuotevaihtoehtojen vertailussa sekä hankintavaatimusten määrittelyssä jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin hanketta voidaan ohjata vähäpäästöisempiin ratkaisuihin jo ennen lopullisia toimittajavalintoja.

RT-Betonipaalut ovat kilpailukykyinen perustusratkaisu ja vähähiilisyysluokituksen avulla myös näiden tuotteiden päästöjä pystytään helposti ohjaamaan edelleen alempaan suuntaan. Luokitus tekee päästötason selkeäksi ja auttaa asettamaan tavoitetason hankkeelle jo varhaisessa vaiheessa.

Mitä GWP tarkoittaa paalujen yhteydessä?

Vähähiilisyysluokitus perustuu GWP-arvoon, joka kuvaa tuotteen sisältämän betonin valmistuksen ilmastovaikutusta.

Teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokituksessa tarkastellaan betonin elinkaaren alkuvaiheen päästöjä vaiheissa A1–A3: raakaaineiden tuotanto, kuljetukset tehtaalle ja paalun valmistus. Luokitus ei kata paalujen kuljetusta työmaalle, asennusta, käyttöä eikä purkua.

Miten vähähiilisyysluokat muodostuvat?

Luokituksessa paalun betonin päästöjä verrataan tavanomaisten betonisten vakiopaalujen betonin keskimääräiseen hiilidioksidipäästötasoon Betoniyhdistyksen vähähiilisyysluokituksen yleisenä vertailuvuonna (2021). Kyseessä on suhteellinen vertailu, joka kertoo, kuinka paljon valittuun vähähiilisyysluokkaan kuuluvan paalun betonin päästöt poikkeavat tästä vertailutasosta.

Esimerkiksi vähähiilisyysluokka GWP.85 tarkoittaa, että paalun betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat enintään 85 prosenttia paalutyypin keskimääräisestä päästötasosta. Tämän ansiosta hankkeessa voidaan asettaa tavoite, kuten “vähähiilisyysluokka GWP.85 ilman yksityiskohtaista perehtymistä laskentamenetelmiin.

Vähähiilisyysluokituksen luotettavuus perustuu valvottuun ja yhdenmukaiseen menettelyyn. Ulkopuolinen sertifiointilaitos varmistaa, että RT-Betonipaaluissa käytettävät betonin valmistusreseptit vastaavat ilmoitettuja vähähiilisyysluokkia ja että päästötiedot ovat vertailukelpoisia eri hankkeissa.

Teräsbetonipaalujen oma vähähiilisyysluokitus

Betoniyhdistyksen vähähiilisyysluokituksen periaatetta sovelletaan myös teräsbetonipaaluihin. Luokitus koskee nimenomaan paalun betonia ja sen valmistuksesta syntyviä päästöjä elinkaaren vaiheissa A1–A3.

Luokituksen ulkopuolelle jäävät raudoitukset ja muut teräsosat sekä kuljetukset työmaalle ja paalujen asennus. Rajaus on hyvä pitää mielessä: vähähiilisyysluokitus ei kuvaa koko paalutuotteen hiilijalanjälkeä, vaan toimii betonin osalta suunnittelua ja hankintaa ohjaavana vertailuvälineenä.

Tällä hetkellä teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokitus kattaa luokat REF (= paalutyypin päästöjen keskiarvotaso vertailuvuonna), GWP.85 ja GWP.70. Tätä vaativampia luokkia tullaan luokitukseen lisäämään tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä niitä ei voi käyttää.

Saatavuus ja vaikutukset paalutusprosessiin

Vähähiilisyysluokkien saatavuus vaihtelee valmistajittain ja alueellisesti, joten se on syytä varmistaa hyvissä ajoin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin voidaan huomioida mahdolliset vaikutukset paalutusprosessiin, aikatauluihin ja logistiikkaan ennen työmaan käynnistymistä.

Paalutuksen rooli rakennuksen kokonaispäästöissä

Paalut muodostavat osan rakennuksen kokonaispäästöistä ja suurissa hankkeissa niiden merkitys voi kasvaa huomattavaksi. Itse paalujen valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamien päästöjen lisäksi virheellisistä paalupituuksien ennakkoarvioista syntyvät paalukannot tai muusta syystä aiheutuva paaluhukka kasvattavat paaluperustusten päästöjä ja samalla kustannuksia.

Hyvin suunniteltu ja johdettu paalutusprosessi ja eri osapuolten hyvä yhteistyö ja tiedonvaihto onkin sekä ilmastoteko että taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Ilmastoselvitys ja uudet vaatimukset 1.1.2026 alkaen

Vuoden 2026 alusta useimmissa uudisrakennushankkeissa edellytetään rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä esitettäväksi rakennuksen ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaikka perustuksia ja paaluja ei tällä hetkellä lasketa mukaan rakennuksen sallittuihin päästörajoihin, ne on silti raportoitava osana ilmastoselvitystä.

Vähähiilisyysluokitus ja ilmastoselvitys palvelevat periaatteessa eri tarkoituksia: luokitus tukee hankkeen alkuvaiheen ohjausta ja vertailuja, kun taas ilmastoselvityksen tai yleensäkin rakennushankkeen päästölaskelmissa käytetään koko paalutuotteen GWP-arvoja, joiden yksikkö on kg CO₂e.

RT-Betonipaalujen vakiotuotteille on laadittu varmennettu standardin SFS–EN 15804 mukainen ympäristöseloste (LCA), jossa on esitetty normaalien RT-Betonipaalujen GWP-arvot. Näitä voi hyödyntää ympäristöselvityksen laskelmissa, sillä ne sisältävät paalun päästöt, sisältäen paalun raaka-aineiden ja teräsosien, näiden kuljetusten sekä paalun valmistuksen CO₂ -päästöt. Tämä elinkaariarvio löytyy betoni.com-sivustolta kohdasta Betoni ja ympäristö -> Ympäristöselosteet -> Paalut.

Betoniteollisuus ry:n ympäristöselosteen mukaiset yleiset RT-Betonipaalujen vakiotuotteiden CO₂ -päästöarvot GWP-total ovat:

• RTB-250-16: GWP = 26,3 kg CO₂e / paalu-jm
• RTB-300-16: GWP = 36,6 kg CO₂e / paalu-jm
• RTC-350-16: GWP = 52,1 kg CO₂e / paalu-jm

Esimerkkejä muiden paalutyyppien yleisistä CO₂-päästötasoista, jotka vaihtelevat eri paalutyypeilläkin tapauskohtaisesti jonkin verran:

• Paalu RTC-300-16: GWP = 39-41 kg CO₂e /paalu-jm
• Paalu RTB-300-16-SR: GWP = 37 kg CO₂e /paalu-jm
• Paalu RTB-300-16-E: GWP = 41-43 kg CO₂e /paalu-jm

Paaluvalmistajilta on saatavissa tarkempia tietoja eri paalutuotteiden sekä vähähiilisten teräsbetonipaalujen hiilidioksidipäästöistä.

Yhteenveto

Teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokitus tarjoaa helpon, selkeän ja luotettavan keinon ohjata paalutusta vähähiilisempään suuntaan jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa. Se tukee valintoja ja päätöksentekoa, vaikka tuotetoimittajia ei olisikaan vielä valittu.

Rakennushankkeen lopussa laadittavaan ilmastoselvitykseen liittyvissä laskelmissa puolestaan tarvitaan tarkempia koko paalua koskevia GWP-päästötietoja, joita löytyy yleisinä betoni.com-sivustolta ja tuotekohtaisina tarkempina arvoina paaluvalmistajilta.

Kun oikeita tietoja käytetään oikeissa yhteyksissä ja paalutusprosessi suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken, voidaan vähentää sekä hiilidioksidipäästöjä että kustannuksia ja parantaa samalla paalutustyön sujuvuutta ja laatua koko hankkeessa.