Paaluinfo 1/2023: Kemin biotuotetehdas on ennätyksellinen paalutustyömaa

Metsä Group aloitti järjestyksessä toisen biotuotetehtaansa toteutussuunnittelun elokuussa 2020. Kun tehtaalle oli myönnetty tarvittavat luvat saman vuoden joulukuussa, syntyi lopullinen investointipäätös. Ensimmäisiä toimeksiantoja oli luonnollisesti tontin pohjatutkimus, tässä tapauksessa erityisen laaja ja perusteellinen. Tulosten perusteella oli selvää, että koko maapohja tulee pohjavahvistaa paalutuksin.

Niin ikään oli järkevää tehdä koepaalutuksia ja niiden yhteydessä tarvittavat PDA-mittaukset. Paalujen yhteenlaskettu pituus kohteessa on noin 600 kilometriä, joten huolellisista pohjatutkimuksista ja koepaalutuksista oli odotettavissa merkittäviä hyötyjä ja kustannussäästöjä.

– Ainoastaan muutamissa kohdin paalut osoittautuivat asennusvaiheessa liian lyhyiksi, kun kahden pohjatutkimuspisteen välillä kallionpinta sukelsi jyrkästi alas. Tämä ei pohjatutkimuksista ollut selvinnyt”, rakennuttajakonsultti Heikki Karjalainen Fimpec Oy:stä kertoo.

Myös paalujen rikkoutumisia sattui hankkeen kokoon nähden hyvin vähän. Ainoastaan niillä kohdin, missä valtamaalajina oli tiivis savimoreeni, teräsbetonisia lyöntipaaluja korvattiin muilla ratkaisuilla.

– Porapaaluja asensimme lopulta noin 90 kilometriä ja teräksisiä lyöntipaaluja 60 kilometriä, loput 450 km olivat betonilyöntipaaluja, kertoo kohteen paalutusurakoitsijana toimineen KFS Finland Oy:n vanhempi asiantuntija Ossi Hakanen.

KFS Finland Oy:stä tuli paalutusurakoitsija kesken työmaan sen jälkeen, kun yhtiö osti pääurakoitsijaksi jo valitun Nordpile Oy:n. Tätä ennen Nordpile oli valinnut KFS Finlandin jättityömaan ensimmäisen vaiheen paalutusalaurakoitsijaksi.

Kaikki kapasiteetti käytössä

Aikataulu koko hankkeelle ja myös paalutustöille asetettiin tiukimmaksi mahdolliseksi. Pullonkaulaksi muodostui ennen kaikkea kaluston saatavuus riittävän asennustehon saavuttamiseksi. Tästä haasteesta selvittiin, kun siihen osattiin varautua tilaajan ja paalutusurakoitsijan välisissä neuvotteluissa. Toinen aikatauluihin liittyvä reunaehto tuli paalutehtaiden valmistuskapasiteetista. Hanketta varten paalutoimittajaksi valittu Lujabetoni investoi täysin uuteen tuotantolinjaan Kärsämäen tehtaallaan. Työmaan poikkeuksellisen koon takia tarvittiin toinenkin paaluja biotuotetehdastyömaalle valmistanut tehdas, Lujabetonin Haapajärven tehdas.

– Kärsämäen tehtaan kapasiteetti tuotantolinjainvestoinnin jälkeen on noin kaksi kilometriä paalua päivässä, Haapajärvellä hieman pienempi. Tärkeää oli rytmittää toimitukset tehtaiden kesken ja huolehtia siitä, että työmaa sai kaiken tarvitsemansa oikeaan aikaan, pohtii Lujabetonin kehityspäällikkö Taneli Murtoperä.

Niin tehtailla kuin työmaallakin tehtiin töitä kahdessa vuorossa, väliin myös viikonloppuisin. Paalutuskoneita oli käytössä 11, joista osa oli paalutusurakoitsijan omia, osa taas vuokrattuja. Etenkin lyöntipaalutustöihin tarvittiin poikkeuksellisen paljon resursseja, ja paalutuspääurakoitsijalla olikin lisäresurssina kolme alaurakoitsijaa: Junttapojat Oy, Niskasen Maansiirto Oy ja Maanrakennus Jari Knuuttila Oy.

Oleellista oli myös se, että projektin tilaaja oli koko ajan perillä siitä, mitkä ovat realiteetit paalutustöiden aikataulua laadittaessa. Paalutusurakoitsija toi varhaisessa varhaisessa tilaajan tietoon sen, että kapasiteettia ei voi juurikaan enää kasvattaa. Ja vaikka paalutukset valmistuivatkin nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa, paalujen lyömistä ja poraamista oli tehtävä monien muiden, jo käynnistyneiden töiden keskellä.

Paalutusurakoitsija saa useimmilla työmailla tehdä työnsä ilman, että tarvitsee kiinnittää muihin, myöhemmin seuraaviin työvaiheisiin huomiota. Metsä Fibren Kemin biotuotetehdastyömaa on tästä päinvastainen esimerkki. Kun 1,8 miljardin hanke oli aikataulutettu valmistumaan alle kolmessa vuodessa, oli selvää, että työmaan eri osat etenevät limittäin.

– Oli oleellista optimoida paalutuskapasiteetti niin, että tekemistä oli mahdollisimman tasaisesti ja että erityisesti sinne satsattiin, missä oli isoin kiire. Näin saatiin kokonaisaikataulu pysymään hallinnassa, Heikki Karjalainen toteaa.

Työturvallisuus ja logistiikka reilassa

Vaikka aikataulu oli tiukin mahdollinen, se ei saanut prioriteeteissa missään vaiheessa syrjäyttää työturvallisuutta. Tämä on koskenut työmaalla kaikkea tekemistä paalutuksesta käyttöönottovaiheeseen. Paalutustöissä työturvallisuuden vaaliminen konkretisoitui niin, että kukin paalutettava alue eristettiin ympäristöstään kulkuestein ja ohjattiin opasteiden avulla työmaalla liikkuvat kiertämään alue. Samalla määriteltiin turvaetäisyydet, joiden rajaama alue todettiin vaara-alueeksi paalutustyön aikana. Paalun lyönnin tai porauksen aikana turvaetäisyys oli 25 metriä ja kuormasta noston aikana 28 metriä.

– Nämä olivat todellisia riskin paikkoja, kun paalutuskohdan lähellä saatettiin tehdä parinkymmenen raudoittajan porukalla töitä. Pääsääntöisesti yhteistyö urakoitsijoiden kesken on toiminut moitteettomasti, ja yksittäisiä huomautuksia lukuunottamatta työmaan yhteisiä turvallisuussääntöjä on noudatettu hyvin, Heikki Karjalainen toteaa.

Paalujen logistiikassakin oli omat haasteensa: tiheimmillään paalulasteja saapui työmaalle yli 30 saman työpäivän aikana. Pisimmät teräsbetonipaalut olivat 15-metrisiä, suurin paalutussyvyys puolestaan 32 metriä. Näin ollen syvimmissä kohdissa tarvittiin kolme paalua ja kaksi paalujatkosta.

Tavallisin käytetty paalutyyppi oli Taneli Murtoperän mukaan RTB-300-300-16SR. Suurempaa kantavuutta vaativissa paikoissa tarvittiin järeämpää RTC-350-16SR paalua. Kaikissa tapauksissa käytettiin paalujen valmistuksessa sulfaatinkestävää sementtiä.

– Tehtaan näkökulmasta kyseessä on erikoistuote, jota ei yleensä pidetä varastossa. Siksi oli tärkeää optimoida valmistusmäärät saamalla koko ajantasaista tietoa työmaan etenemisestä, Taneli Murtoperä korostaa.

Niin valmistaja ja paalutusurakoitsija kuin rakennuttajakin pysyivät hyvin ajan tasalla toteutuneista paalutusmääristä yhteisen reaaliaikaisen tilausjärjestelmän avulla. Kaikki paalutilaukset kulkivat järjestelmässä rakennuttajan kautta, mikä ei millään tavoin hidastanut logistiikkaa, itse paalutustyöstä puhumattakaan. Suunnitelmista poikkeavia yllätyksiä silti sattui, kuten rakennustyömailla aina. Jos esimerkiksi paalu katkesi, siitä meni tieto tehtaalle välittömästi, ja seuraavana tai viimeistään sitä seuraavana päivänä saatiin tilalle uusi paalu. Näissä tilanteissa korostui avoin ja nopea tiedonkulku, mihin projektiorganisaatio oli alusta lähtien kiinnittänyt huomiota.

Ylivoimainen osa paaluista kuitenkin lyötiin tai porattiin suunnitelmien mukaisesti. Tämän varmistamiseksi tehtiin vielä tarkemittauksia, jotta saatiin tietoa paalujen mahdollisista sivusiirtymistä hankkeen aikana.

Valtaosa Metsä Fibren Kemin biotuotetehdastyömaan paalutustöistä valmistui noin seitsemässä kuukaudessa huhtikuun 2021 ja seuraavan vuodenvaihteen välisenä aikana. Sen jälkeenkin vielä toimitettiin paaluja työmaalle, joka kokonaisuudessaan on valmis kuluvan vuoden syksyyn mennessä. Vuonna 2024 käynnistyy itse tehdas, Suomen suurin lajissaan.