Lue näköislehtiä
Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 2/2026
YIT:n toteuttama Prysmian Sky Project on Suomen korkein rakennus ja huikea betonikohde Kirkkonummella. Prysmian Groupin tuotantolaitoksen merikaapelien valmistukseen ja vulkanointiin eli eristykseen tarkoitettu 185 metriä korkea torni liukuvalettiin.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2026
Teräsbetonipaaluille on nyt käytettävissä uusi vähähiilisyysluokitus, jonka tavoitteena on tukea rakennushankkeiden ohjaamista vähähiilisempään suuntaan. Uusi teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokitus tarjoaa rakennushankkeille helpon ja luotettavan tavan ohjata paalutusta vähäpäästöisempään suuntaan jo suunnittelun alkuvaiheessa – ilman perehtymistä elinkaarilaskennan yksityiskohtiin. Luokituksen avulla paalujen betonin päästövaikutuksia voidaan vertailla ja asettaa päästötavoitteita jo hankkeen alkuvaiheessa selkeällä ja yhtenäisellä tavalla.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2026
Helsingin Kruunuvuorensilta palkittiin tammikuussa Vuoden 2025 Betonirakenteena. Kruunuvuorensilta on esimerkillisesti johdettu suurhanke, jonka merkitys sekä kaupunkiliikenteelle että -ympäristölle on suuri. Hankkeessa toteutuvat kestävän kehityksen periaatteet ja sen seurannaisvaikutukset johtavat yhdyskunta- ja ympäristökehitystä vahvasti positiiviseen suuntaan. Kruunuvuorensillan parantaessa Helsingin alueellista poikittaisliikennettä vähäpäästöisen ja toimivan joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan lisätä entisestään. Sillan rakentamista on esitelty myös Betoni 1–2023 lehdessä ss. 64–73.
KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan Helsingistä valittiin Vuoden Ympäristörakenne 2025 -kilpailun voittajaksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Kunniamaininnan sai Kouvolassa oleva uudistettu Käyrälammen alue.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2025
Tampereen yliopiston organisoimana toteutettiin laaja monivaiheinen tutkimushanke, jossa paalujatkoksen lukko-osiin kiinnitettyjen tartuntaterästen ja paalun pääterästen välisen limijatkoksen toimintaa tutkittiin lyöntikokeilla ja staattisilla testeillä. Projektin tuloksena kehitettiin myös kansainvälisesti ainutlaatuinen menetelmä paalun vetojännitysten tutkimiseen lyöntirasituksessa.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2025
”Sillan suunnittelu on insinöörityötä puhtaimmillaan, sillä kantava rakenne muodostaa 90 prosenttia kustannuksista.” – Atte Mikkonen
Tuulivoimalan gravitaatioperustukseen voi kulua betonia jopa 1100 m3. Puretun voimalan lavat kiertävät lopuksi sementtiin.
Kattavien pohjatutkimusten ja muiden lähtötietojen riittämättömyys, mutta myös puutteet tiedonkulussa ja jopa keskinäisessä arvostuksessa ovat usein onnistuneen paalutustyön esteenä. Betoniteollisuus ry:n, Suomen geoteknillisen yhdistyksen ja Väyläviraston aloitteesta on nyt laadittu julkaisu ”Opas sujuvaan paalutusprosessiin”, jonka kokoamisesta vastanneessa työryhmässä olivat tasapuolisesti mukana sekä tilaajien ja suunnittelijoiden että urakoitsijoiden ja paaluvalmistajien edustajat.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2025
Espoon Leppävaarassa sijaitseva Hatsinanpuisto voitti Vuoden Ympäristörakenne 2024 -kilpailun. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta.
Vuoden betonirakenne 1997 -kilpailun voitti yksimielisesti Nykytaiteenmuseo KIASMA Helsingissä. Kunniamaininnalla kyseisenä vuonna palkittiin Mustasaareen rakennettu, yli kilometrin pituinen Raippaluodon silta. Merkittäviä vuoden betonirakenteita esittelevässä sarjassamme jatkamme kohde-esittelyjä myös Betoni-verkkolehdessä osoitteessa: www.betoni.com
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2024
Skanska Infra paalutti jättimäisen logistiikkakeskuksen pohjat viime talvena kiperässä pakkasessa parissa kuukaudessa. Kattavat pohjatutkimukset ja laadukkaat pohjarakennussuunnitelmat sekä saumaton yhteistyö työmaan ja paalutehtaan välillä johtivat tavallista tarkempaan tuotantoon ja sitä kautta minimoituun hukkaan. Tämä palveli myös rakennuttajan tavoitetta mahdollisimman hiilineutraalista lopputuloksesta.
Infra ja ympäristörakentaminen Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024
Viime marraskuussa 2023 käynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (”Pikku pakkanen”) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (”Hirmu pakkanen”). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
