Vuoden Ympäristörakenne 2024 Espoon Hatsinanpuisto on vihreä keidas keskellä kaupunkia

Voittajaksi valitussa Hatsinanpuistossa nousi tuomariston mukaan esiin useita keskeisiä vahvuuksia. Puisto vakuutti upeasti toteutettuna ja vahvailmeisenä kokonaisuutena, jossa värimaailma, materiaalivalinnat sekä käytettävyys ja virkistysarvot muodostavat harmonisen ja elämyksellisen ympäristön.

–Puisto tarjoaa elinympäristöjä luonnonkirjolle, tukee elävää lähivihreää urbaanissa ympäristössä ja muotoilee alueelle vahvan, omaleimaisen identiteetin, kuvailee tuomariston puheenjohtaja Kaisa Koskelin Maisemasuunnittelijat ry:stä.

Lisää vihreää kaupunkiin

Hatsinanpuisto sijaitsee reilun 80 000 asukkaan Suur-Leppävaaran alueella Espoossa. Leppävaaran asema on pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain joukkoliikenteen solmukohta ja puisto sijaitsee sen vieressä. Puisto rajautuu Rantarataan, pikaraitiolinja 15:een, Perkkaantiehen ja Kehä I:een. Hatsinanpuisto toimiikin Leppävaaran asemalta suuntautuvan jalankulun ja pyöräliikenteen porttina Perkkaalle ja Vermoon.

Suur-Leppävaaraa rakennetaan edelleen. OOPS-kampuksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat puiston eri vaiheiden rakentamisen aikana. Ympäristön asukkaat olivat jo pitkään kaivanneet vehreää ja monipuolista ympäristöä sekä parempia pyöräily- ja kävely-yhteyksiä.

Hatsinanpuistosta haluttiin aikaa kestävä ja monimuotoinen, sekä ihmisen että luonnon huomioon ottava ympäristö. Hanke toteuttaa Espoon kaupungin tavoitetta turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Vuonna 2023 valmistunut puisto on muodostunut suosituksi oleskelu- ja tapaamispaikaksi. Se onkin saanut myönteistä palautetta käyttäjiltä.

Uusi uoma taimenille

Tasapainon löytäminen urbaanin asuin- ja toimistoympäristön sekä luonnonympäristön välillä ei uutta puistoa suunniteltaessa ole kovin helppoa. Hatsinanpuiston kohdalla vaikeusastetta nosti Monikonpuro. Uoma ei voinut jäädä entiselle paikalleen, mutta purossa kutevien meritaimenten elinolosuhteet eivät muutoksessa saaneet vaarantua.

Suunnittelu tehtiin tarkasti tukemaan meritaimenpopulaation elinympäristöä keskellä rakennettua ympäristöä.

Taimenet ovat tarkkoja uoman suhteen. Se ei saa olla liian jyrkkä ja vettä on oltava aina riittävästi. Tarvitaan varjopaikkoja ja oikeanlaista soraikkoa kutemiseen.

–Teimme suunnittelussa yhteistyötä sidosryhmien sekä virtavesiluonnon ja taimenen elinympäristön asiantuntijoiden kanssa, Pia Kuusniemi tarkentaa.

Uoman soraikkojen kunnostaminen on erityisasiantuntemusta vaativaa työtä, jota tekevät mm. virtavesien kunnostuksen aktiivit. Vaelluskala ry. ja Pro Monikonpuro toivat projektiin asiantuntemusta ja osaamista taimenpurojen kunnostukseen.

Uudessa uomassa on eritasoprofiili. Näin varmistetaan, että alivirtaamauomassa on aina vettä ja tulviessa vedellä on tilaa levittäytyä. Uoman siirto- ja rakennustyöt toteutettiin kuivatyönä vesiluvissa määriteltyinä ajankohtina. Vettä samentavien töiden tekeminen ajoitettiin kutuaikojen ulkopuolelle.

Kutusora-alueita on myöhemmin hienosäädetty ja sorastusta lisättiin vielä vuonna 2024.

Kalojen, kuten ahvenen, särjen, seipin, salakan, kolmipiikin, kymmenpiikin ja kiiskin lisäksi purossa on myös pohjaeläimistöä, kuten äyriäisiä (purokatkaa), päiväkorentoja, kotiloita ja vesiperhosia. Puroympäristö tarjoaa elinympäristön myös monille linnuille ja hyönteisille. Jopa saukot ovat viihtyneet alueella kesällä. Siirron jälkeen tyypillisen lajiston on havaittu levittäytyminen uusille alueille ja taimenkin on kutenut purossa.

Uoman reunassa tontteja tukevat suuret tukimuurit ovat osa puistoa. Muureihin liitettiin aukiopinnasta lasketut oleskeluterassit, joiden suojakaiteiden avulla myötä vältyttiin uoman aitaamiselta. Puuterassit tarjoavat paikan oleskeluun ja puron seuraamiseen jopa tulvien aikana, kun vesi nousee laitureihin asti. Laiturit on valaistu, ja niiden luoma hehku korostaa puiston vehreyttä pimeällä.

–Uoman siirron avulla luotiin tontit toimistoille, liiketiloille ja hotellille ja varmistettiin, että puro sai riittävästi tilaa tulvimiselle, puiston pääsuunnittelija Pia Kuusiniemi kertoo.

Kestäviä betonirakenteita

Kaikki korkeat tukimuurit ja sillat, portaiden sekä terassien perustukset sekä suuri hulevesiputki tonttisillan vieressä terassin alla ovat betonirakenteisia.

Tukimuurit käsiteltiin tummiksi. Pintakäsittelyä edeltävä betonipinnan puhdistus tuli tehdä kemikaaleja käyttämättä, koska viereiseen Monikonpuroon ei luonnollisestikaan saanut päästää mitään kemikaaleja.

Puistorakenteet on kytketty kampukseen julkisivujen värimaailman kautta.

Betoni saatiin halutun väriseksi sekä vettä että liikenteen tuottamaa likaa hylkivällä Faceal Color -tuotteella. Töhryjä vasten pinnat on suojattu tärkkelyksestä valmistetulla PSS20- suoja-aineella. Pintakäsittelystä vastasi Uudenmaan Pintasuojaus Ky.

Virtaava vesi aiheuttaa voimakasta eroosiota ja sitä puroympäristön suunnittelussa koitettiin ehkäistä luonnonprosesseja imitoimalla. Esimerkiksi uoman askelkivet lepäävät alustalla omalla painollaan. –Aluksi muutama kivi joutui virtaan ja ne siirrettiin kauemmas alivirtaamauoman reunasta. Nyt kivet ovat jo asettuneet, Pia Kuusniemi sanoo.

Tulvivat oleskelutasanteet asennettiin muuria vasten ja tehtiin kiinteillä saumoilla, jotta kiveys kestää tulvimisen.

Materiaaliksi haluttiin vedenkestävä materiaali, tässä tapauksessa kotimainen luonnonkivi.

Aukiomaiset kävely- ja pyöräreitit sijoitettiin niin, että ne pysyvät kuivina myös tulvatilanteissa, mutta oleskelualueet saavat ajoittain jäädä tulvaveden alle. Tulva-aikoina vesi nousee lähemmäksi reittejä ja kulkijaa.

Uudet kevyen liikenteen väylät parantavat jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä ja turvallisuutta. Hatsinankaaren kiveysaihe jatkuu toimistotalon eteen.

Puistossa on pääasiassa luonnonkiveystä, mutta myös betonikiveä. Betoni- ja luonnonkivien koko, ladonta ja väritys on yhteneväinen jatkuen puistosta tontille. Loci maisema-arkkitehdit suunnittelivat sekä puiston että tontin kiveyksen värivyöhykkeineen. Betonikiveksi on suunnitelmissa määritetty Rudus Kartanonoppa 138×138×80 mm värit Kulo, Kuru ja Autere. Puistosta löytyy myös 80 mm:n paksuista mustaa Ruduksen Louhikiveä.

Luonnonkivet on asennettu betonin varaan ja saumattu betonimärkäsaumauksella.

Vuoden Ympäristörakenne

Vuoden Ympäristörakenne -palkinto julkistettiin Viherpäivien ViherGaalassa 5.2.2025.

Kilpailu on nostanut esille esimerkillisiä ympäristökohteita jo vuodesta 1992. Kilpailun järjestävät ja palkinnon myöntävät Betoniteollisuus ry, Kivi ry ja Viherympäristöliitto ry. Järjestäjätahojen lisäksi kilpailun tuomaristoon kuuluvat edustajat Suomen Arkkitehtiliitosta, ympäristöministeriöstä, Suomen Maisema-arkkitehtiliitosta, Viher- ja ympäristörakentajat ry:stä, Maisemasuunnittelijat ry:stä sekä lehdistöstä.