ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

ReCreate-hankkeen uudelleenkäytettävien betonielementtien koestukset

Betonielementtien uudelleenkäyttöä pilotoidaan kansainvälisessä EU:n H2020 -rahoitteisessa ReCreate-hankkeessa. Suomen pilotissa on purettu vuonna 1982 valmistunut elementtirakenteinen toimistotalo Tampereelta. Elementtien uudelleenkäyttöä varten on tunnettava elementtien ominaisuudet sekä mitoitettava rakenteet uuteen kohteeseen voimassa olevien määräysten mukaan.

Betonimurskeen piilevä potentiaali

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Betonimurskeen piilevä potentiaali

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Suuri suomalainen pakkasprojekti

Infra ja ympäristörakentaminen Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Suuri suomalainen pakkasprojekti

Viime marraskuussa 2023 käynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (”Pikku pakkanen”) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (”Hirmu pakkanen”). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.

Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Carbonaide -teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.

LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -päästöt. Nopein ja tehokkain tapa vähentää betonin päästöjä on sideaineen päästöjen vähentäminen.

Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen By76

Sisustus ja lattiat Suunnittelu ja innovaatiot Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen By76

Rakentamisen kosteudenhallintaa on kehitetty pitkäjänteisesti jo yli 25 vuotta. Hyvä niin, sillä rakentamista ollaan jälleen nopeuttamassa niin tehokkuuden parantamisen kuin hiilijalanjäljen pienentämisenkin nimissä. Myös viranomaisvaatimukset asian huomioon ottamiseksi ovat tiukentuneet. Kosteudenhallintaan vaikuttavat ilmiöt tunnetaan nykyään entistä paremmin ja asiaan kiinnitetään paljon huomiota. Kehitystä on tapahtunut, mutta silti ongelmia esiintyy ajoittain edelleen. Tietoa todellakin tarvitaan ja nyt se on koottu yksiin kansiin By76:een.

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2023

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2023

Betonin testauslaitoksille järjestetään vuosittain tasotestauksia. Vuonna 2023 vuorossa oli puristuslujuus sekä huokosanalyysi ohut- tai pintahieellä. Puristuslujuuden osalta hajonta oli vähäistä, mutta huokosanalyysien tuloksissa havaittiin runsaasti hajontaa. Huokosanalyysien hajontaa tulee vähentää ja tämä edellyttää toimenpiteitä huokosanalyysien tekijöiltä.

BY-Vähähiilisyysluokitus® betonielementtien betonille

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2024

BY-Vähähiilisyysluokitus® betonielementtien betonille

BY-Vähähiilisyysluokitus® on vapaaehtoinen, kansallinen menetelmä betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle tuotemerkeistä riippumaton yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisiä betonilaatuja. BY-Vähähiilisyysluokitus ® -menetelmän avulla myös betonielementtien valmistuksen hiilidioksidipäästöt voidaan laskea luotettavasti ja arvot ovat vertailukelpoisia alan toimijoiden välillä.

Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023

Uusi tehokas rakenneratkaisu pihakansirakentamiseen

Kaupunkien tiivistymisen myötä, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tällaisten maanalaisten tilojen yläpohjana toimivat pihakansirakenteet ovat yleensä betonirakenteisia, vaativia suunnitella ja rakentaa sekä kalliita toteuttaa. Väitöskirjassaan DI Ulla Kytölä tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Työn idea on soveltaa kansainvälisesti silloissa paljon käytettyä elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa.

Tulevaisuuden vaihtoehtoiset sideaineet: alkaliaktivoidut materiaalit

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023

Tulevaisuuden vaihtoehtoiset sideaineet: alkaliaktivoidut materiaalit

Artikkelissa kuvattu URBCON-projekti oli osa Laura Stefaninin väitöskirjaprojektia. Laura Stefanini valmistui filosofian tohtoriksi materiaalitieteiden alalta Sheffieldin yliopistosta Englannista viime kesänä. Väitösprojektin rahoittajana oli Interreg NWE.

Betonin pakkasenkestävyys ja sen testausmenetelmät: Uusi kansallinen pakkasprojekti

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2023

Betonin pakkasenkestävyys ja sen testausmenetelmät: Uusi kansallinen pakkasprojekti

Aalto-yliopistossa käynnistyy uusi kansallinen betonin pakkasenkestävyyteen keskittyvä projekti. Projektin tavoitteena on päivittää pakkasenkestävyyden vaatimukset huomioiden nykyiset sementti- ja lisäainelaadut sekä arvioida eri pakkasenkestävyyden testausmenetelmin toimivuutta.

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2023

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Kuonabetoneiden kuivumisesta on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti tutkimustietoa. Hitaampi lujuudenkehitys sekä tiiviimpi huokosrakenne antavat perusteita olettaa, että kuonabetonien kuivuminen eroaa tavanomaisista betoneista. Tässä tutkimuksessa todettiin, että kuonabetoneita käytettäessä kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi.