Lue näköislehtiä
Kiertotalous | 8.9.2026
JM Suomessa vähähiiliseen betoniin siirtyminen jo ennen lain vaatimaa päästörajojen tiukentumista on strateginen valinta. Betonirakenteet ovat suurin yksittäinen päästölähde, eli ne tuottavat noin 70 prosenttia rakentamisaikaisista CO₂-päästöistä. – Vähähiilisen betonin...
Kiertotalous | 25.8.2026
Rakennusmateriaalien kierrätys saa uusia ulottuvuuksia Kuopion Kelloniemessä, missä Ruduksen entinen betonijätteen läjitysalue on muuttumassa kukoistavaksi paahderinteeksi. Perinteisen maisemoinnin sijaan toteutettu ratkaisu hyödyntää betonin karbonatisoitumista ja tukee luonnon monimuotoisuutta luomalla edellytykset paahdeympäristöille ominaisen kasviston ja lajiston menestymiselle.
Kiertotalous Suunnittelu ja innovaatiot | 24.6.2026
Vähähiilisten betonituotteiden saralla on tapahtunut paljon viimeisimpinä vuosina. Uudet, vähähiilisemmät seossementit ovat laskeneet betonituotteiden päästöjä, ja hiilidioksidin sitomisesta tuotteisiin on tullut todellisuutta.
Kiertotalous | NRO 2/2026
Rudus Oy:n tutkimuksessa Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni saatiin uutta tietoa betonin raaka-aineiden ja valmistuksen hiilidioksidikuormituksen pienentämiseksi. Samalla kehitettiin käytäntöjä, jotka tukevat näiden ratkaisujen hyödyntämistä rakennusalalla. Kokonaistavoitteena oli lisätä tietotaitoa ja edistää laajemmin vähähiilistä betonirakentamista.
Sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Kierrätykseen kelpaamattomien jätemateriaalien energiasisältö hyödynnetään valmistusprosessissa, ja palamattomat osat sitoutuvat osaksi klinkkeriä.
Finnsementillä kalkkikivelle haetaan korvaavia materiaaleja, joiden avulla voidaan pienentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Jäteperäinen betonimurske on osoittautunut siihen hyvin soveltuvaksi.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2025
Vähähiilisen betonin tiekartassa on analysoitu mahdollisuuksia betonin päästövähennyksiin. Merkittävimmäksi toimenpiteeksi nousee odotetusti hiilidioksidin talteenotto sementin valmistuksessa. Lyhyellä aikavälillä potentiaalisimpana toimenpiteenä nähdään seossementtien käytön lisääminen.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024
Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan betonielementtien uudelleenkäyttöä koepurkamisen ja -rakentamisen avulla. Betoni-lehden 3-2024 numerossa, ss. 28–32 kerrottiin uudelleenkäytettävien betonielementtien laadunvarmistusmenettelyn kehittämisestä ReCreaten Suomen purkupilotissa (ks. Lahdensivu & Räsänen, 2024). Tässä artikkelissa kerrotaan pilotissa talteen otettujen elementtien irrotustyön suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä ensimmäisestä uudelleenkäyttökohteesta.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024
Carbonaide -teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.
Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -päästöt. Nopein ja tehokkain tapa vähentää betonin päästöjä on sideaineen päästöjen vähentäminen.
Kiertotalous Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 1/2024
Helsingin rakennusalan FindBuild22-messuilla valittiin rakennusalan ykkösinnovaatioksi Hyperion Roboticsin kietotalousbetonia 3D-printtaava mikrotehdas. Liikuteltava Hyperion Roboticsin mikrotehdas sisältää teollisuusrobotin 3D-printaamista varten, siilon, pumpun sekä ohjelmiston, jolla rakenteet suunnitellaan. Materiaalia säästyy jopa 75 prosenttia perinteisiin valettuihin betonirakenteisiin verrattuna. Sen betonisekoitteissa on hyödynnetty myös teollisuuden jätevirtoja.
Kiertotalous | NRO 1/2024
Systeemiseen muutokseen tarvitaan koko rakentamisen ketjun yhteistyötä. Rakennusteollisuus RT:n biodiversiteettitiekartta näyttää suuntaa rakennusalan luontopositiiviselle siirtymälle. Tavoitteena on selvittää keinot luontovaikutusten vähentämiseen rakennetussa ympäristössä.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
