Kiertotalous | NRO 3/2026
Betonin arvo säilyy kiertotaloudessa
Betonin kiertotaloudessa tärkeintä on käyttää materiaalia viisaammin koko sen…
Kiertotalous | NRO 3/2026
ReCreate -tutkimushankkeen kokemukset uudelleenkäytettävien elementtien piloteista
Kansainvälinen tutkimushanke betonielementtien uudelleenkäytön edistämiseksi päättyi syksyllä 2026. Hanke käynnistyi keväällä 2021 ja sen aikana julkaistiin useita tuloksia niin virallisten raporttien kuin esitysten ja artikkelien muodossa. ReCreaten vahvuuksia ovat vahvan tieteellisen tutkimuksen sekä käytännönläheisen pilotoinnin yhdistäminen. Tämän lähestymistavan ansiosta hankkeella oli merkittävä vaikutus rakennusalan uudelleenkäytön edistymiseen ja etenemiseen käytännön hankkeiksi.
Artikkeli on luettavissa artikkelikokonaisuutena pdf-muodossa tästä >>
Hankkeen ydin pilotoivassa tutkimuksessa
ReCreate-hankkeen ydin oli pilotoivassa tutkimuksessa. Hanke rakentui siten, että sen sisällä toteutettiin käytännössä betonielementtien uudelleenkäyttöä aina niiden kuntotutkimuksista ja ehjänä irrottamisesta kunnostukseen, laadunvarmistamiseen ja uudelleenkäyttöön uusissa rakennuskohteissa.
Toteuttamista tutki poikkitieteellinen tutkimusryhmä, jossa oli teknisen toteutettavuuden lisäksi sekä liiketoiminnan, ympäristönäkökulmien että yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta. Arvokasta rinnakkaista ymmärrystä uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja haasteista saatiin, kun vastaavanlainen prosessi toteutettiin useassa Euroopan maassa, joissa pilotit toteutettiin erilaisen rakentamisen kulttuurissa niin historian kuin nykyrakentamisen näkökulmasta. Jokainen pilotoiva maa (Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Saksa) muodostivat omat hankeklusterit, joihin kaikkiin kuului sekä rakentamisen ammattilaisia että tutkijoita. Siten jokaisen klusterin tulosten vertailu antoi hyvää näkökulmaa siitä, millaiset tulokset ja päätelmät ovat kulttuurisidonnaisia ja mitkä puhdasta tekniikkaa.
Arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan näkökulmasta pilotit toimivat erityisen tärkeinä osoituksina siitä, miten työpöydällä tehtävä uudelleenkäytön suunnittelu voidaan toteutaa käytännössä. Pilotointi antoi mahdollisuuden perehtyä ja tutkia tarkemmin ratkaisuja, joissa nykyisiä ja aikaisempia rakentamisen tapoja yhdistetään ja sovelletaan toimiviksi kokonaisuuksiksi.
Tutkimushanke antoi myös mahdollisuuden vapaalle keskustelulle muun muassa betonielementtivalmistajan ja urakoitsijan kanssa ratkaisujen vaikutuksista. Suunnittelun näkökulmasta työ vaati ennakoidusti sekä korjausrakentamisen tuntemusta olevien rakenteiden ymmärryksessä, mutta myös uudisrakentamisen metodiikan tuntemusta uusien rakennusten suunnittelemiseksi. Tämän kautta saatiin ymmärrys, millaista osaamista tarvitaan missäkin hankkeen vaiheessa. Useamman pilotin avulla oli myös mahdollista kehittää ja parantaa ratkaisuja edellisestä ja saada kokemuksia vaihtoehdoista.
Minipilotteja, virtuaalipilotteja ja näyttelypilotti
Ennen ReCreate-hanketta purkurakennuksista talteen otettuja betonielementtejä oli käytetty uudelleen Suomessa vain Raahen Kummatin lähiöuudistuksen yhteydessä. Siellä uudelleenkäyttökohteet olivat vaatimuksiltaan vaatimattomia: kylmiä autosuojia ja grillikatoksia. ReCreatessa tavoitteet olivat merkittävästi korkeammalla: asunnoissa, toimitiloissa ja julkisissa rakennuksissa.
Työhön lähdettiin vaiheittaisesti. Projektikumppanit rakennusliike Skanska, rakennesuunnittelija Ramboll ja elementit kunnostanut Consolis Parma toteuttivat yhdessä kolme uudelleenkäytön minipilottia Skanskan urakoimissa kohteissa. Nämä olivat mittakaavaltaan rajattuja kokeiluja rakennushankkeissa, jotka oli jo kertaalleen suunniteltu ja joissa uudelleenkäytettävien elementtien ominaisuudet eivät siten toimineet suunnittelun lähtötietoina. Fyysisistä minipiloteista saatiin kuitenkin arvokasta tietoa rakennesuunnittelusta, tehdaskunnostuksesta ja vaikutuksista työmaahan. Uudelleenkäyttö osoittautui teknisesti toteutettavaksi eikä poikennut työmaalla juurikaan uusien elementtien käyttämisestä. Näiden lisäksi neljäs toteutettu pilotti oli ReCreate-tutkimushanketta esitelleiden näyttelypaviljonkien suunnittelu ja rakentaminen. Nämä paviljongit esitellään näyttelypilottina.
Minipilottien rinnalla kumppanit valmistelivat LIIKE Oy Arkkitehtistudiolla vahvistettuina kokonaisvaltaisempia pilotteja, nk. virtuaalipilotteja. Nämä olivat asiakasprojekteja, joiden arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa elementit otettiin huomioon alusta alkaen ja joissa uudelleenkäyttö olisi ollut mittavaa. Rakennusala ajautui kuitenkin lamaan vuosiksi 2023–26, eivätkä suunnitelmat edenneet toteutukseen.
Hankkeessa elementtien luovuttajarakennuksena toimi purettu toimistorakennus Tampereen keskustassa. Vuonna 1982 rakennetun rakennuksen runko muodostui betonielementtirakenteisesta pilari-palkkirungosta, jossa välipohjana toimivat pääsääntöisesti esijännitetyt ontelolaatat. Nämä rakennusosat olivat kiinnostavimmat ja käyttökelpoisimmiksi todetut betonielementit kohteessa. Rakennuksessa oli lisäksi muita betonielementtejä, joiden irrottamisesta haluttiin saada käytännön kokemusta, vaikka niiden uudelleenkäytettävyys koettiin vaikeammaksi joko niiden ominaisuuksien tai vähäisen määrän vuoksi. Näitä olivat väli- ja ulkoseinäelementit sekä rakennuksen keskellä sijainneet massiivilaatat. Rakennuksen rungosta irrotettiin ehjänä liki 300 kpl elementtejä ja ne kuljetettiin Consolis Parman tehtaalle Kangasalle välivarastointiin ja odottamaan kunnostustoimenpiteitä.
Elementtien irrotusta sekä laadunvarmistusta on esitelty aiemmin Betoni-lehdessä: Betonielementtien irrottaminen ehjänä uudelleenkäyttöä varten – Betoni-lehti 4/2024 ss. 38-43. Pdf-tiedostona >>
Luovuttajarakennuksen purkua on dokumentoitu myös YouTube-videoon: Complete deconstruction of pilot building in Finland!
Uudelleenkäyttöpilottien suunnittelua
Uudelleenkäytettyjä elementtejä hyödyntävien hankkeiden etsinnässä oli paljon erilaisia vaiheita ja vaikuttavia tekijöitä. Taustalla useassa organisaatiossa tehtiin paljon töitä sopivien hankkeiden tunnistamiseksi, tilaajien kanssa käytiin paljon keskusteluja ja soviteltiin aikatauluja ja budjetteja. Myös hankkeen ajalle osunut lama vaikutti rakennushankkeiden investointipäätöksiin. Kaikki tämä työ ei tullut näkyväksi, mutta se on yhtä kaikki kehittänyt ymmärrystämme siitä, millaiset olosuhteet vaaditaan sille, että uudelleenkäyttö mahdollistuu.
Tutkimushankkeen aikana saatiin kokemusta niin jo rakenteilla olevien hankkeiden ottamisesta mukaan pilotointiin kuin tontinluovutuskilpailuun osallistumisesta uudelleenkäyttöä sisältävällä ehdotuksella. Kaikkiin vaiheisiin liittyi mahdollisuuksia, joita oli tärkeä nähdä konkreettisesti. Kaikki vaihtoehtoiset tavat saada uudelleenkäyttöä toteutumaan ovat myös todennetusti mahdollisia, kuten tämän tutkimushankkeen pilotit osoittivat.
PILOTIT
Minipilotti 1:
Asuinkerrostalo Härmälänrannassa
Ensimmäinen minipilotti toteutettiin Skanskan A-Kruunulle rakentaman asuinkerrostalohankkeen yhteydessä. Rakennus sijaitsee Tampereella Härmälänrannan kaupunginosassa, noin 6 km lounaaseen elementtien luovuttajarakennuksen alkuperäisestä sijainnista. Asennukset tehtiin syksyllä 2024.
25 ontelolaattaa käytettiin uudelleen lattiarakenteena väestönsuojan yläpuolisessa kerroksessa, joka sopi mittasuhteiltaan parhaiten näille elementeille tässä kohteessa. Ontelolaatat tarkastettiin ja kunnostettiin Consolis Parman Kangasalan tehtaalla.
Koska kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnittelu oli tehty ennen kuin siitä tuli ReCreate-hankkeen pilotti, uudelleenkäyttö merkitsi tässä kohteessa yksinkertaisesti uusien elementtien korvaamista uudelleenkäytetyillä.
Ramboll Finland huolehti rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittamisen läpiviennistä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Tämä tarkoitti viranomaisten informoimista elementtien laadunhallintajärjestelyistä ja neuvottelemista vaadittavasta dokumentaatiosta sekä sen toimittamista viranomaiselle. Tässä yhteydessä käytiin keskustelua samalla myös ympäristöviranomaisten kanssa siitä, ovatko kunnostettavat elementit jätettä vai tuotteita. Käytyjen keskustelujen lopputuloksena elementit todettiin tuotteiksi.
Pilotista saatiin arvokasta kokemusta ympäristölainsäädännön soveltamisesta uudelleenkäytettäviin tuotteisiin sekä laadunhallinta- ja tuotehyväksyntäprosesseista elementtejä uudelleenkäytettäessä. Sen lisäksi pilotti oli arvokas todiste siitä, että uudelleenkäyttö on ylipäänsä mahdollista ja että se työmaateknisesti on toteutettavissa siinä missä uusien tuotteiden asennus. Palaute työmaalta oli positiivinen, minkä merkitys markkinassa käytävään keskusteluun on suuri.
Tämä kohde osoitti myös, että elementtien uudelleenkäyttö on mahdollista valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on tiukka.
Minipilotti 2:
Teknologiakeskus Lokomotion Lahdesjärvellä
Toinen minipilotti toteutettiin kesällä 2025 Metson Lokomotion-teknologiakeskuksen rakennushankkeessa, jota Skanska rakentaa Metsolle Tampereen Lahdesjärven teollisuusalueella. Uusi käyttöpaikka sijaitsee 7 km päässä elementtien luovuttajarakennuksen tontista Tampereen keskustassa.
Pilotissa käytettiin uudelleen 27 ontelolaattaa kahdessa rakennuksessa: teknisessä tilassa, joka on oma pieni itsenäinen rakennuksensa, sekä teknologiakeskuksen henkilökunnan sosiaalitiloissa, jotka sijaitsevat suuremman hallitilan sisällä. Ontelolaattoja käytettiin uudelleen tilojen yläpohjarakenteissa.
Elementit kunnostettiin uudelleenkäyttöä varten Consolis Parman Nummelan tehtaalla, jonne perustettiin väliaikainen linjasto kunnostustöitä varten. Ensimmäisen minipilotin käsityömäisempään lähestymistapaan verrattuna linjasto paransi kunnostuksen tehokkuutta ja vei toimintaa lähemmäksi toistettavaa tuotantoprosessia.
Kokonaisuuden rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland. Suunnittelun näkökulmasta päästiin rakenteisiin vaikuttamaan ensimmäistä pilottia aiemmin ja tekemään liittyviin rakenteisiin pieniä tarkentavia muutoksia, jotta käyttö oli mahdollista. Suunnittelutyö käsitti tavanomaisten ja uudelleenkäyttöön liittyvien tehtävien lisäksi myös uudelleenkäytettyjen tuotteiden rakennuspaikkakohtaisesta hyväksynnästä huolehtimisen rakennusvalvonnan kanssa. Hyväksyntäprosessista oli saatu kokemuksia jo ensimmäisessä minipilotissa, ja toinen kerta sujui samalla tavalla.
Pilotti osoitti, että uudelleenkäytettävät elementit soveltuvat teollisuusrakentamiseen jopa Lokomotion-teknologiakeskuksen kaltaisessa laajassa ja vaativassa teollisuusrakennushankkeessa.
Minipilotti 3:
Asuinkerrostalo Hiedanrannassa
Kolmas minipilotti oli Skanskan asuntorakennuttaja TA:lle urakoima asuinkerrostalo Hiedanrannan kaupunginosassa. Kohde toteutettiin syystalvella 2025. Ramboll Finland vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja Consolis Parma uudelleenkäytettyjen elementtien kunnostuksesta. Kohteessa käytettiin uudelleen 55 elementtiä: 35 ontelolaattaa, 13 pilaria ja 7 palkkia. Ontelolaattojen käyttökohteet olivat samankaltaisia kuin aikaisemmissa piloteissa. Niiden osalta tässä pilotissa saatiin toistoja, mikä auttaa uudelleenkäytön rutinoitumisessa.
Tässä minipilotissa käytettiin ensimmäistä kertaa luovuttajarakennuksesta talteen otettuja pilareja ja palkkeja. Koska rakennuksen pohjaratkaisu ei edellyttänyt pilarien ja palkkien mahdollistamia avoimia tiloja, kokemusta saatiin lähinnä rakenteellisista ratkaisuista sekä yhteensovituksen tarpeesta uudisrakennuksen runkoon. Sovittaminen uuden rungon dimensioihin vaatii liitoksiin korotusratkaisuja. Mikäli uudelleenkäyttöä olisi voitu tehdä laajemmilla alueilla, olisi korotuksen toteutustapoja voitu harkita laajemmin kuin yksittäisten jalustojen lisäämisellä.
Kokemus opetti, että erityisesti pilarien ja palkkien käytössä ennakointi hyvissä ajoin suunnittelussa auttaisi löytämään toimivimmat tavat uudelleenkäyttää betonielementtejä runkorakenteissa.
Kaikista kolmesta minipilotista saadut kokemukset osoittivat, että rakennustyömaan näkökulmasta ontelolaattojen uudelleenkäyttö ei poikkea uusien tuotteiden käyttämisestä. Ontelolaattoja voidaan siksi pitää helposti uudelleenkäytettävänä elementtityyppinä, jonka kautta rakennusliikkeet voivat matalalla kynnyksellä tutustua uudelleenkäyttöön. On kuitenkin huomattava, että näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ontelolaatat ovat rakenteellisesti pitkälle optimoituja insinöörituotteita, joiden turvallinen irrotus ja uudelleenkäyttö vaatii syvällistä ymmärrystä tuotetyypin rakenteellisesta toiminnasta.
Ensimmäinen ja kolmas minipilotti osoittivat yhdessä, että elementtien uudelleenkäyttö on mahdollista myös valtion tukemassa asuntotuotannossa, jossa kustannusraami on erityisen tiukka.
Asuinkerrostaloon asennetut betonipalkki ja pilarit kolmannessa pilotissa Hiedanrannassa, oikealla palkin kunnostusta tehtaalla.
Näyttelypilotti
3 kpl näyttelypaviljonkeja Kalevassa
Neljäs pilotti oli kesäksi 2026 rakennetut näyttelypaviljongit Tampereen Kalevassa. Ne rakennettiin Tampereen kaupungin tyhjälle tontille Sammonkadun varteen ja ne siirretään pois hankkeen päätyttyä syksyllä 2026.
Paviljongit ovat Tampereen yliopiston rakennuttamat ja niiden suunnittelusta vastasivat hankepartnerit LIIKE Oy Arkkitehtistudio ja Ramboll Finland. Rungossa käytettyjen palkkien, pilarien ja ontelolaattojen kunnostuksesta vastasi Consolis Parma. Pilotissa käytettiin uudelleen 6 palkkia, 12 pilaria ja 5 ontelolaattaa. Tämän lisäksi paviljonkien väliin rakennetulla tapahtuma-alueella käytettiin 18 kpl pilareita istuimina sekä massiivilaattaa yhden paviljongin edessä tapahtuma-alueen näyttämönä. Paviljongit puretaan hankkeen päätyttyä irrottamalla betonielementit jälleen ehjinä, mahdollistaen niiden uudelleenkäyttö vielä seuraavissa kohteissa.
Paviljonkien suunnittelun lähtökohtana oli hyödyntää monin tavoin jäljellä olevia elementtejä ja luoda niistä useamman rakennuksen kokonaisuus, joka voitiin toteuttaa tiukassa aikaraamissa vielä viimeisenä tutkimusvuotena.
Paviljonkien suunnittelu ja rakentaminen mahdollisti arkkitehti- ja rakennesuunnittelun yhteistyön käytännön testaamisen sekä uusien liitos- ja kunnostustekniikoiden kokeilun aiempiin pilotteihin nähden. Näyttelypaviljonkien rakentamisessa päästiin konkreettisesti näkemään virtuaalipilottien kautta saatu kokemus siitä, miten tehokas ja yhteensovitettu suunnittelu toimii arkkitehti- ja rakennesuunnittelun välillä ja voi edistää uusien rakenteellisten ja tilallisten ratkaisujen syntyä.
Tehdaskunnostetut elementit muodostavat identtisten ja selkeäpiirteisten rakennusten rungot luovuttajarakennuksen rakentamisaikakaudelle tyypillisellä pilari-palkkirakenteella. Rakenne on jäykistetty ulkoseinien avulla.
Suunnittelua ohjasi kolme pääperiaatetta: yksinkertainen ja selkeä rakenne, helppo asennus sekä liitosten suunnittelu, joka mahdollistaa rakennusten myöhemmän purkamisen (design for disassembly, DfD).
Nämä periaatteet ovat näyttelyrakennuksissa ohjanneet yhtäläisesti sekä tilallista ratkaisua että ilmettä. Tavoitteena oli luoda vahva, tunnistettava visuaalinen identiteetti ja rakenne, joka optimoi rakennusta ja rakenneosien uudelleenkäytettävyyttä myös jatkossa. Pienikokoisen näyttelyrakennuksen tilallinen ratkaisu on tietoisen yksinkertainen ja keskittyy ensi sijassa rakennuksen käyttötarkoitukseen.
Tämä pilotti antoi mahdollisuuden esitellä betonielementtien uudelleenkäyttöä niin näyttelyn kuin konkreettisen rakentamisen muodossa kaikille kiinnostuneille. Paviljongit olivat auki yleisölle heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisen ajan, ja niiden yhteydessä olevalla tapahtuma-alueella on järjestetty erilaisia tilaisuuksia, joissa on esitelty hanketuloksia ja luotu foorumi uudelleenkäytöstä keskustelemiselle.
Toteutettujen minipilottien ja virtuaalipilottien sarjaa täydentäen näyttelyrakennukset ovat käytännön osoitus kiertotaloudellisen rakentamisen toimivuudesta. Ne osoittavat konkreettisesti, että betonielementtien ehjänä irrotus, tehdaskunnostus ja kunnostettujen elementtien uudelleenkäyttö soveltuvat hyvin uudisrakentamiseen mittakaavasta riippumatta.
Näkökulmia uudelleenkäytöstä
Uusi elämä käytetyille betonielementeille
Teksti: Tia Härkönen, toimittaja
Tampereen yliopiston koordinoiman ReCreate-tutkimushankkeen kolme minipilottikohdetta osoittivat, että kokonaisina irrotetut betonielementit voidaan kunnostaa ja käyttää turvallisesti uudelleen uusiin rakennuksiin. Mikä parasta, elementtien asentaminen työmaalla ei poikennut uuden tuotteen asentamisesta.
Suomessa puretaan vuosittain tuhansia rakennuksia, jotka ovat tyypillisesti 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta. Purkamisen taustalla ei useinkaan ole rakenteiden teknisen käyttöiän päättyminen, vaan kaupunkirakenteen muutos. Liike- ja teollisuustontteja kaavoitetaan asumiseen, rakennusoikeutta lisätään ja vanhan rakennuksen tilalle halutaan aiempaa suurempi kokonaisuus.
Tavanomaisessa purkamisessa rakennuksen rakenteet hajotetaan ja materiaalit erotellaan jakeiksi. Betoni murskataan ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi teiden pohjarakenteissa, mutta kokonaisen rakennusosan sisältämä valmistustyö ja rakenteellinen arvo menetetään.
Kansainvälisen ReCreate-hankkeen suomalaisissa piloteissa lähtökohta käännettiin toisin päin. Kun rakennus on koottu tehdasvalmisteisista betonielementeistä, se voi toimia irrotettavien osiensa ”luovuttajana” uuteen kohteeseen. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lähtötilanne oli kaikkea muuta.
Luovuttajakohteena tyypillinen 1980-luvun elementtitalo
Suomen tutkimuskohteeksi valikoitui Tampereen keskustassa Kyttälässä sijainnut seitsenkerroksinen toimistotalo. Vuonna 1982 valmistunut rakennus oli ollut aktiivisessa käytössä purkamiseensa asti. Purkamispäätös liittyi tontin käyttötarkoituksen muutokseen, sillä Tampereen kaupunki kaavoitti tontin asumiseen ja lisäsi samalla rakennusoikeutta. Skanska hankki kohteen asuinrakentamista varten ja tarjosi sen ReCreate-hankkeen tutkimuskohteeksi.
”Lähdimme hankkeeseen mukaan mielenkiinnolla. Sen alkaessa meillä ei ollut vielä tiedossa, millainen rakennus luovuttajaksi löytyisi. Kyttälän kohteen runkoa tarkasteltaessa mahdollisuus havaittiin nopeasti, sillä rakennus oli täyttä elementtitaloutta”, taustoittaa pilottikohteiden rakennuttamisesta vastannut Skanskan liiketoiminnan kehityspäällikkö Tero Niemelä.
Juuri tavanomaisuus teki rakennuksesta tutkimuksellisesti kiinnostavan. Sen kantava runko koostui betonielementtipilareista ja -palkeista. Välipohjissa oli pääasiassa ontelolaattoja ja lisäksi jonkin verran massiivibetonisia laattaelementtejä. Julkisivut olivat kahdesta betonikerroksesta ja niiden välisestä lämmöneristeestä muodostuvia sandwich-elementtejä. Samantyyppisiä rakennuksia ja rakenneosia on Suomessa paljon.
Uudelleenkäyttöön valittiin pilarit, palkit ja ontelolaatat. Ne olivat sijainneet säältä suojassa rakennuksen sisätiloissa, eikä niihin ollut kohdistunut teknistä käyttöikää rajoittavia säärasituksia. Kokeiluluonteisesti rakennuksesta irrotettiin ehjinä myös muita elementtityyppejä, mutta niitä ei otettu talteen. ReCreaten Saksan ja Alankomaiden piloteissa käytettiin uudelleen myös sisä- ja julkisivuseinäelementtejä.
Ehjänä purkaminen on käänteistä rakentamista
Selkeä elementtirunko antoi työlle hyvät lähtökohdat, vaikka irrotuksen onnistumisesta ei ollut takeita. Rakennusalalla ei ole nähty, että vuosikymmeniä käytössä olleen talon elementit voitaisiin irrottaa niin ehjinä, että niillä olisi todellista uudelleenkäyttöarvoa.
Luovuttajarakennuksen elementtien irrotuksesta vastanneelle Umacon Oy:lle työ oli mittakaavaltaan uudenlainen. Yritys oli aikaisemmin irrottanut yksittäisiä elementtejä ehjinä esimerkiksi teollisuuskohteissa, mutta kokonaista rakennusta ei ollut aiemmin purettu tällä tavoin.
”Hankkeen aikana huomasimme, että monet tarvittavista työtavoista ja työkaluista olivat entuudestaan tuttuja. Sisäpurussa voitiin hyödyntää saneeraus- ja peruskorjauskohteista saatua kokemusta. Elementtien merkitsemisessä ja seurannassa puolestaan oli yhtäläisyyksiä paperikoneiden ja muiden teollisuuslaitteistojen ehjänä purkamiseen”, kuvailee Umaconin tuotantopäällikkö Antti Lantta.
Tutkimushankkeessa Suomesta mukana olivat koordinaattorin lisäksi Tampereen kaupunki sekä yritykset Consolis Parma Oy, Ramboll Finland, Skanska, LIIKE Oy Arkkitehtistudio, Umacon Oy, jotka edustivat kattavasti kuntotutkimusten, korjausrakentamisen suunnittelun, saneerauspurkamisen sekä elementtien valmistuksen, käsittelyn ja asentamisen osaamista. Tutkimuspurkutyömaata suunniteltiin monialaisesti yhteisissä keskusteluissa. Purkuprosessin myötä konkretisoitui, miten ehjänä purkaminen on pikemminkin käänteistä rakentamista. Ensin on ymmärrettävä, miten rakennus ja yksittäinen elementti on aikanaan valmistettu, liitetty ja mitoitettu. Rambollin korjausrakentamisen ja uudelleenkäytön kehityspäällikkö Inari Weijon mukaan rakennesuunnittelussa oli varmistettava rakennuksen stabiliteetti koko purkutyön ajan. Tämä edellytti niin väliaikaisten tuentojen, turvallisen purkujärjestyksen kuin elementtien nostotapojen suunnittelua. Myös liitokset oli avattava siten, että uudelleenkäyttöön tarkoitetut osat säilyivät vahingoittumattomina.
Irrotustyöt toteutettiin syyskuun ja marraskuun 2023 välisenä aikana.
”Sisäpurku tehtiin silkkihansikkain, jotta uudelleenkäytettävät elementit eivät vaurioituisi. Samalla oli noudatettava tarkasti purkusuunnitelmaa, tuentoja ja suunniteltua purkujärjestystä, jotta työ voitiin tehdä turvallisesti ja laadukkaasti”, Lantta kertoo.
Hän kuvailee, miten ylimmissä kerroksissa työ eteni vielä verrattain hitaasti käytännössä toimivimpia menetelmiä haettaessa. Kokemuksen karttuessa irrotus nopeutui ja työn tehokkuus parani selvästi alemmissa kerroksissa. Lanttan mukaan lopputulos osoitti, ettei kokonaisina irrotettavien elementtien talteen ottaminen ole vain teknisesti mahdollista, vaan toiminnan kehittyessä siitä voi muodostua myös kaupallisesti kiinnostavaa liiketoimintaa.
Täyden mittakaavan koe osoitti ontelolaatan toiminnan
Consolis Parman kehitysjohtaja Juha Rämölle kohde oli poikkeuksellisen kiinnostava yrityksen oman historian vuoksi. Osa luovuttajarakennuksen elementeistä oli valmistettu Parman Ylöjärven tehtaalla runsaat 40 vuotta aikaisemmin.
”Elementtien lujuuksia tutkittiin jo purkutyömaalla. Betonin lujuus oli kehittynyt korkeaksi, mutta pelkkä materiaalilujuuden mittaaminen ei kuitenkaan riittänyt, joten teimme ontelolaatalle myös täysmittakaavakokeen. Sillä tarkasteltiin koko laatan rakenteellista toimintaa. Koneellisesti valmistetun ontelolaatan täytyy toimia tavalla, jota sen mitoitusmalli edellyttää”, Rämö sanoo.
Kokeessa katsottiin siten takaperin, miten vuosikymmeniä sitten valmistettu tuote oli onnistunut. Vaikka mitatut lujuudet olivat korkeita, olennaista oli, että laatan kestävyys vastasi sitä, mitä nykyiset mitoitusmenetelmät osoittivat. Rämön mukaan tulos antaa mahdollisuuden mitoittaa vanhoja, irrotettuja elementtejä nykyisillä eurokoodeilla. Parma tekee elementtitoimituksiinsa rakenteellisen mitoituksen myös silloin, kun kyse on irrotetuista ja kunnostetuista elementeistä.
Kunnostuksessa paljon tuttua ja tavallista tarkempi laadunvalvonta
Purkutyömaalla jo huolellisesti tarkistetut ja irrotetut elementit eivät siirtyneet sellaisinaan uuteen kohteeseen. Tehtaalla niiden kunto tarkastettiin uudelleen, tehtiin tarvittavat työstöt ja valmisteltiin elementit uutta käyttötarkoitusta varten. Rämön mukaan monet työvaiheet ovat samoja kuin tavanomaisessa betonielementtituotannossa.
Uutta tavalliseen tuotantoon verrattuna oli vanhojen maalien ja pinnoitteiden poistaminen, joita pestiin tai hiottiin tarpeen mukaan. Osa työstä tehtiin tehtaalla ja osa työmaalla. Kunnostuksen sisältö määräytyi elementin kunnon ja uuden käyttökohteen perusteella, ei yhden kaikille tuotteille samanlaisen käsittelyreseptin mukaan.
Uudelleenkäytössä korostuu laadunvalvonta prosessin alusta lähtien. Elementtejä tarkastetaan silmämääräisesti eri työvaiheissa, jotta työmaalle voidaan toimittaa turvallisesti nostettavia ja huoletta asennettavia tuotteita. Nostojen turvallisuus on varmistettava myös silloin, kun alkuperäisiä nostoratkaisuja ei voida sellaisenaan käyttää.
Työmaalla lopputulos ”business as usual”
Pilottien näkyvin hetki oli elementtien nostaminen paikalleen, vaikka Tero Niemelän mukaan juuri asennusvaihe osoittautui prosessin tavallisimmaksi osaksi. Kun elementti oli ensin irrotettu, testattu, tarkastettu, mitoitettu ja kunnostettu, työmaalla tehtävä työ ei käytännössä poikennut uuden asentamisesta.
Niemelä kuvaa, ettei asentaja olisi välttämättä tunnistanut vanhaa elementtiä, ellei hänelle olisi kerrottu sen taustasta.
”Kun Tampereella joukko vierailijoita saapui seuraamaan uudelleenkäytettyjen elementtien asennusta, näky oli jopa yllättävän arkinen. Nosturi nosti tavanomaisen näköisen elementin paikalleen tavanomaisin työmenetelmin. Suurin asia on siis kaikki se, mitä tapahtuu ennen työmaata”, Niemelä tiivistää.
Ensimmäisiin nostoihin liittyi luonnollisesti epävarmuutta myös pitkään alalla toimineella ammattilaisella. Kokemuksen karttuessa tekeminen muuttui Niemelän sanoin ”business as usual” -rakentamiseksi. Pilottien kautta opittiin koko prosessi: millä edellytyksillä elementti voidaan ottaa talteen, miten sen ominaisuudet osoitetaan ja millaiseen uuteen kohteeseen se soveltuu.
”Meille pilottien tarkoituksena oli testata teknisiä ratkaisuja ja kasvattaa uudelleenkäytön osaamista vaiheittain. Erilaisten kohteiden kautta pystyimme lisäksi kehittämään toimintatapojamme, ja pilotit auttavat myös siirtämään kokemusta seuraaviin hankkeisiin. Selvisi, että uudelleenkäytölle on käytännössä hyvät edellytykset ja saatuja oppeja voidaan hyödyntää myös tulevissa kaupallisissa rakennushankkeissa”, Tero Niemelä toteaa.
Kolme pilottia veivät betonielementtien uudelleenkäyttöä käytäntöön
Purkutuomion saaneet rakennukset ovat materiaalipankkeja, joiden arvoa ei vielä toistaiseksi täysin lunasteta. ReCreate-hankkeen pilottikohteet antoivat tärkeää tietoa betonielementtien uudelleenkäyttömahdollisuuksista. Ne osoittivat, että yksittäinen ontelolaatta, pilari tai palkki voidaan käyttää uudelleen. Lisäksi ne näyttivät, millainen tekninen ja hallinnollinen ketju uudelleenkäyttöön tarvitaan.
”Luovuttajarakennuksen on sovelluttava osien talteenottoon, elementtien käyttöolosuhteet ja kunto on selvitettävä, purkaminen on suunniteltava ehjänä irrottamiseksi ja nosto sekä kuljetusketjun on säilytettävä tuote vaurioitumattomana. Elementit on tutkittava, niiden rakenteellinen toiminta varmistettava, ne on mitoitettava uuteen kohteeseen ja kunnostettava suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi tuotestatus, laadunhallinta, dokumentaatio ja rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on ratkaistava yhdessä viranomaisten kanssa”, summaa Recreate-hankkeen koordinaattori, professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.
Kolmen pilotin välillä näkyi selvä kehityskaari. Härmälänrannassa ratkaistiin ensimmäistä kertaa muun muassa tuotestatukseen ja hyväksyntään liittyviä kysymyksiä. Lokomotionissa hyväksyntäprosessi toistettiin ja kunnostusta tehostettiin väliaikaisella linjastolla. Hiedanrannassa elementtimäärä kasvoi, ontelolaattojen käyttö sai lisää toistoja ja mukaan tulivat pilarit sekä palkit. Samalla käyttökohteiden kirjo laajeni valtion tukemasta asuntotuotannosta vaativaan teollisuusrakentamiseen ja takaisin asuinkerrostalon kantaviin rakenteisiin. Kaikki minipilotit olivat alle 7 km säteellä luovuttajarakennuksesta, mikä teki elementtien paikallisesta kierrosta hyvin konkreettisen.
Kiertotalouden kannalta ReCreate-hanke ja sen pilotit tuovat muutoksen ajattelutapaan. Purettavan rakennuksen betonielementti ei ole automaattisesti jätettä, eikä pelkkää murskeen raaka-ainetta. Kun sen ominaisuudet selvitetään ja kelpoisuus osoitetaan, se voi olla rakennustuote, jonka ensimmäinen käyttökerta on päättynyt, mutta tekninen elämä jatkuu. ReCreate-hankkeen suomalaiset pilotit veivät tämän ajatuksen laboratoriosta, suunnittelupöydältä ja viranomaiskeskusteluista oikeille rakennustyömaille.
Uudelleenkäytettyjen elementtien kustannus- ja liiketoimintavaikutusta seuraamme myös jatkossa. Uudelleenkäytetyille ontelolaatoille on käynnissä standardointityö ja se valmistunee vielä kuluvan vuoden lopulla.
Keväällä 2021 käynnistyneessä Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-tutkimushankkeessa tutkittiin ja kehitettiin purettavien rakennusten betonielementeille uusia käyttötapoja uusien talojen rakentamisessa. Kyseessä oli kokonaisten elementtien käyttäminen uudelleen sellaisenaan, ei esimerkiksi uusien tuotteiden raaka-aineena.
Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty uraauurtavaa talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo yli kymmenen vuoden ajan. Kuusivuotinen ReCreate-hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa oli mukana 16 osallistujaa, joista Suomesta oli seitsemän. Hanketta johtavan Tampereen yliopiston lisäksi Suomesta mukana ovat olleet Skanska, Consolis Parma Oy, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, LIIKE Oy Arkkitehtistudio sekä Ramboll Finland Oy. Hankkeen johtajana on toiminut professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.
Rakennesuunnittelijan loppusanat:
Kommunikaation merkitys pilottien mausteena
Hankkeen alussa käsitys saavutettavista kokemuksista ja oivalluksista oli vähintäänkin aliarvoitu. Odotetusti kokemusta on kertynyt niin laadunvarmistuksesta, teknisestä toimivuudesta kuin liitosratkaisuista sekä toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta, oli rakennushanke sitten suuri tai pieni.
Kokemustasoja on kertynyt kuitenkin monia, jotka yllättävät paatuneimmankin insinööritieteen harjoittajan. Keskustelut poikkitieteellisen sekä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa on antanut arvokasta perspektiiviä siitä, miten rakennusalaa ympäröivä maailma näkee kiertotalouden ja uudelleenkäytön, millaisia ajatusmalleja ja ennakko-odotuksia kohtaamme, kun edistämme uudelleenkäyttöä ja miten rakennusalan rajatkin ylittävät toimintamallit niin edistävät kuin rajoittavat uudelleenkäyttöä. On pitänyt ravistella myös omia ennakkoluulojaan ja -odotuksiaan siitä, miten asiat ovat.
Pitkässä hankkeessa olisi myös helppo jäädä kuplaan muiden aihepiiriin perehtyneiden asiantuntijoiden kanssa ”kehittelemään”. Pienessä kuplassa systeeminen muutos ei kuitenkaan tapahdu. EU-hankkeen selkeä velvoite kommunikoida hankkeesta ja sen tuloksista ulospäin on toiminut tarpeellisena reflektiona sille, miten ala on näiden vuosien aikana kehittynyt ja missä mennään valmiuden kanssa ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Kommunikaatio hankkeen ulkopuolelle on kehittänyt paljon omaa ymmärrystä asioista, joihin pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa, vaikka ne eivät aina oman suunnittelualan mukaisia tehtäviä olisikaan.
Hankkeen myötä on vahvistunut käsitys siitä, mihin meitä asiantuntijoita rakennushankkeen eri vaiheissa tarvitaan. On oltava osa hanketta aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen. Selvityksiä ja linjauksia on tehtävä ennen kuin uudishanketta edes harkitaan suunniteltavaksi. Käytännön tekemisen myötä on täsmentynyt, millaista tukea rakennushankkeet meiltä tarvitsevat eri vaiheissa ja mihin suuntaan palveluja tulee viedä sekä mitä ala tarvitsee, jotta kaikki ylimääräinen saadaan karsittua prosessista. Uudelleenkäytön tavoitteita voi kuvailla yleviksi, mutta siihenkin pätevät samat tarpeet kuin liiketoimintaan yleensä: kustannustehokkuutta on jatkuvasti pyrittävä parantamaan.
Uudelleenkäytön yleistyminen vaatii siis sekä uusia projekteja että uusien ihmisten perehdyttämistä uudelleenkäytön kokemuksiin. Vanhan sanonnan voisi uudelleenmuotoilla: enemmän puhetta, enemmän toimintaa
Arkkitehdin loppusanat:
Kolme syytä, miksi elementtien uudelleenkäyttö on parempi vaihtoehto
ReCreate-hanke osoittaa, että uudelleenkäyttö toimii teknisesti ja kerryttää uudenlaista suunnittelun asiantuntemusta. Samalla se rakentaa edellytyksiä elementtien uudelleenkäytön skaalaamiselle uudenlaiseksi eurooppalaiseksi rakennusalan toimintamalliksi.
1. Uudelleenkäyttö säilyttää jo rakennettua arvoa
Aihe on ajankohtainen, sillä rakentamisen elinkaaripäästöt, materiaalien kulutus ja purkujätteen määrä nousevat sääntelyn ja talouden keskiöön. Samalla uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden jäljitettävyys, laadunvarmistus ja uudelleenkäyttöä tukevat käytännöt kehittyvät. Tämä luo edellytyksiä kokonaan uuden markkinan syntymiselle, jonka ensimmäiset toimintamallit ovat jo hahmottumassa.
Kyse ei ole vain jätteen vähentämisestä, vaan olemassa oleviin rakennuksiin sitoutuneen materiaalisen, taloudellisen ja suunnittelullisen pääoman tunnistamisesta. Kun rakennusosat nähdään uuden rakentamisen lähtökohtina, uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten materiaalien tarvetta, synnyttää uutta liiketoimintaa ja avaa suunnittelulle ratkaisuja, joihin tavanomainen lineaarinen
rakentaminen ei johtaisi.
2. Uudelleenkäyttö uudistaa rakentamista ja suunnittelua
ReCreate-hankkeen kumppanit Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa ovat mukana määrittelemässä uudenlaisen rakentamisen tulevia käytäntöjä.
Purku-urakoitsijalle ja rakentajalle uudelleenkäyttö avaa uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä valmiuden vastata tiukkenevaan sääntelyyn ja neitseellisten materiaalien hinnan ja saatavuuden heilahteluihin. Uudelleenkäyttö on enemmän kuin uusi tekninen tehtävä, joka tiivistää arkkitehti- ja rakennesuunnittelun yhteistyötä. Se muuttaa itse suunnitteluprosessia ja näiden suunnittelualojen ajattelua.
Samalla kun rakennesuunnittelija tarkastelee rakenteiden tilallista ja arkkitehtonista potentiaalia, arkkitehti työskentelee aiempaa suoremmin rakennejärjestelmän, mitoituksen ja liitosten ehdoilla. Hedelmällisimmillään syntyy ratkaisuja, joita kumpikaan suunnitteluala ei tuottaisi yksin.
3. Uudelleenkäyttö vahvistaa rakennuksen pitkäaikaista arvoa
Sijoittajalle uudelleenkäyttö tarjoaa uusia välineitä kohteen elinkaariarvon ja hiilijalanjäljen hallintaan ja uuden keinon taksonomianmukaisuuden ja vihreän rahoituksen kriteerien täyttymiseen sekä vuokralaisten ja asukkaiden kasvaviin vastuullisuusodotuksiin.
Käyttäjälle uudelleenkäyttö merkitsee ajallista kerrostunutta, tunnistettavaa ja laadukasta ympäristöä, jonka erityisluonne luo viihtymistä ja paikkaan kiinnittymistä tukevaa vetovoimaa.
Virtuaalipilotit
Virtuaalipilotteina esitellään kolme hanketta, joiden suunnittelua tehdessä oli todellinen aie rakentaa rakennukset joko osana olemassa olevaa hanketta tai täysin uutena hankkeena. Rakentamispäätöstä ei kuitenkaan saatu tehtyä tutkimushankkeen aikataulun puitteissa.
Toimisto ja henkilöstöravintola
Yhdistetty toimisto- ja ravintolarakennus oli tila- ja rakenneselvitys, joka keskittyy rakenteen optimointiin suhteellisen tiukan annetun tilaohjelman puitteissa. Rakennuksen runko suunniteltiin koostumaan ReCreate-betonielementeistä: kunnostetuista vakiomittaisista pilareista, palkeista ja ontelolaatoista sekä vähähiilisestä uudistuotannosta. Suunnitelma on tässä mielessä hybridi: talteen otettuja elementtejä hyödynnetään mahdollisimman laajasti, ja niitä täydentävät uudet vähähiiliset elementit lisätään vain siinä tapauksessa, ettei uudelleenkäytettäviä elementtejä ole riittävästi.
Toinen tarkastelun aihe oli purettavuuteen tähtäävä suunnittelu (DfD, design for disassembly). Pilotissa tarkasteltiin vaihtoehtoisia, keveitä mutta elementoitavissa olevia ulkoseinäratkaisuja sitä silmällä pitäen, miten yläpohjan ja julkisivun liitoksia olisi mahdollista suunnitella irrotettaviksi tulevaa uudelleenkäyttöä varten. Suunnittelun aikana olemassa olevien ReCreate-elementtien mittajärjestelmä osoittautui hyvin soveltuvaksi käsillä olevaan tilaohjelmaan, huolimatta luovuttajarakennuksen eri aikakauteen ja tarkoitukseen tehdystä rakenne- ja mittajärjestelmästä.
Suhteellisen suoraviivaisen pohjaratkaisun myötä arkkitehtoninen ratkaisu keskittyi toimivuuden ja optimoidun rakenteen yhteensovittamiseen. Rationaalinen rakenne mahdollisti selkeän julkisivujaottelun, jota rytmittävät kevyesti moduloitava julkisivun rakenne ja siihen alistuva aukotus.
Sisäinen tilajärjestely noudattaa toiminnallista jaottelua luontevasti: toimistot sijoittuvat kapeampaan lohkoon; sisääntulovyöhyke wc-, vaatesäilytys- ja pesutiloineen asettuu rakennuksen keskelle, josta on liittymä naapurirakennukseen. Keittiö ja henkilöstöravintola täydentävät kokonaisuuden rakennuksen leveämmässä päässä, jossa on hyödynnetty luovuttajarakennuksen pidempiä palkkeja. Talotekniikka on mahdutettu rakennukseen tilaohjelman tarjoaman hajauttamismahdollisuuden myötä ja sijoittuu kahteen erilliseen, kompaktiin tekniseen tilaan palveltavien tilaryhmien mukaan.
Pilotissa korostuu talteen otettujen elementtien rakenteen istuvuus uuteen rakennukseen. Sama standardoitu, talteen otettujen elementtien järjestelmä osoittautui hyvin soveltuvaksi täysin erilaiseen rakennukseen kuin alkuperäinen luovuttajarakennus. Yhdestä rakennuksesta irrotetut elementit muuntuvat toimistoksi ja henkilöstöravintolaksi yhtä vaivatta kuin miksi tahansa muuksi, mikä viime kädessä on betonielementtien uudelleenkäytön tavoite.
Vierailukeskus
Toinen virtuaalipilotti havainnollistaa julkisen jätehuoltotoimijan tilaamaa hankesuunnitelmaa. Suunnittelun on tehnyt LIIKE Oy Arkkitehtistudio yhteistyössä Rambollin rakennesuunnittelijoiden kanssa.
Rakennus suunniteltiin näyttely-, vierailija- ja infokeskukseksi keskitetylle jätehuoltolaitokselle. Keskuksen lattiapinta-ala on noin 900 m2. Suunnitelmassa käytetään uudelleen 36 kunnostettua pilaria, 24 palkkia ja 25 ontelolaattaa, yhteensä 85 kpl. Näiden lisäksi suunnittelussa etsittiin myös muita luovuttajarakennuksia sekä hyväksikäytettiin elementtivalmistajan ylijäämäelementtejä rungon täydentämiseksi. Rakennuksen runko voidaan koostaa betonirakenteista 60 % ja betonielementeistä jopa 90 % olivat uudelleenkäytettyjä betonielementtejä. Suunnitelmassa ReCreate-pilareja korotettaisiin, jolloin vaatimusten sisäkorkeus on toteutettavissa.
Vierailukeskuksessa olisi esitelty materiaalien talteenottoa: mitä materiaaleja toimitetaan jätehuoltolaitoksiin, miten materiaalierät käsitellään ja miten ne palautuvat raaka-aineiksi ja resursseiksi. Keskus olisi valistanut yleisöä sekä jätehuolto-operaattorin asiakkaita, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita jätteen- ja resurssienhallinnan nykytilasta ja hyvistä käytännöistä – uudelleenkäytöstä kierrätyksen ja loppusijoituksen sijaan EU:n jätesäädösten mukaisesti.
Uudelleenkäytetyt esivalmistetut betonielementit ja teollisuuden sivuvirtatuotteet ovat ensisijainen suunnittelun ja rakentamisen lähtökohta. Keskuksella on kolme toisiinsa kiinteästi liittyvää tehtävää: toimia näyttelytilana, olla itse näyttelyn ilmentymä ja tarjota näköalapaikka vieressä olevalle jätteenkäsittelylaitoksen toiminnalle.
ReCreaten uudelleenkäytettyjen elementtien mitoitus määrittää rakennuksen perusmuodon: peruskerros sisältää pääsisäänkäynnin, aulan, seminaaritilat, kahvila ja tukitilat ja näyttelyhallin. Uudelleenkäytettäviä, kooltaan identtisiä pilareita käytetään rakennuksen korkeuden määrääjinä, jolloin näyttelyhalli ja sisäänkäynti muodostavat päätilan. Tämä osa voidaan rakentaa pidemmillä elementtivalmistajan ylijäämäpalkeilla ja korkeammilla uusilla vähähiilisestä betonista valmistetuilla pilareilla. Keskuksen toinen kerros on varattu teknisille tiloille. Sen kautta on järjestetty myös kulku yleisölle näyttelyhallin katolle, jossa on ulkoilmanäyttely ja näköalatasanne.
Kahvilapaviljonki
LIIKE Oy Arkkitehtistudion ja Rambollin rakennesuunnittelijoiden laatima kolmas virtuaalipilotti on noin 100 m2 kahvilapaviljonki, joka on suunniteltu osaksi puistoa. Rakenteelliseen runkoon on suunniteltu käytettäväksi 8 pilaria, 4 palkkia ja 18 ontelolaattaa, yhteensä 30 uudelleenkäytettyä elementtiä.
Kaupallisena rakennuksena pilotti vastaa rakentamisen arkisempaan kysymykseen: kuinka hyvin kiertotaloudellinen rakentaminen istuu pienen mittakaavan kaupalliseen rakentamiseen, jossa jokainen neliömetri on tarpeen hyödyntää ja elementtien uudelleenkäyttö on rakentamisen reunaehto ennemmin kuin tavoite sinänsä.
Kahvilarakennuksen runko suunniteltiin koostuvaksi ReCreate-betonielementeistä: vakiomittaisista ja kunnostetuista pilareista, palkeista ja ontelolaatoista. Palkkien ja pilarien mitat määräävät rakennuksen leveyden, ja ontelolaattojen pituus jää ainoaksi pinta-alaa sääteleväksi muuttujaksi. Asemakaavan sallima enimmäisrakennusoikeus määrittää tavoitepinta-alan, ja laatat katkaistaan sen mukaan.
Asemakaavan vaatima viherkatto ja kaupallisten reunaehtojen edellyttämä mahdollisimman suuri katettu ulkoalue on ratkaistu siten, että rakennuksen viherkatto jatkuu seinälinjojen yli kolmelle sivulle ulottuvaksi lipaksi, joka kattaa ulkona sijaitsevan tarjoiluja sisäänkäyntialueen ja avaa kahvilan ympäröivään puistoon. Lippaa kannattelevat sen reunoilla ristiprofiiliset teräspilarit.
Rakennuksen tunnistettava arkkitehtoninen piirre syntyy suoraan rakennejärjestelmästä: jättämällä kaksi ontelolaattaa pois rakennuksen asiakaspäädystä syntyy yläpohjaan paikka kattoikkunalle.
Teknisten asennusten rajautuessa keittiön ja tarjoilutiskin yläpuolelle rakennus jakautuu kahteen vyöhykkeeseen: matalampaan, puuverhoiltuun palvelupäätyyn ja korkeampaan, väljempään asiakastilaan.
Pilottina kahvilarakennus korostaa sitä, ettei pieni mittakaava ole rajoite. Alustavalle toteutussuunnitelmatasolle viety suunnitelma ja sen pohjalta laadittu kustannustarkastelu osoittavat, että tilaohjelman ja rakentamisen perustaminen kunnostettuihin betonielementteihin ei aseta kaupallista kannattavuutta heikentäviä rajoitteita kustannusten tai rakennettavuuden osalta, ja että lopputulos on vertailukelpoinen lineaarisen suunnittelun ja rakentamisen kanssa.
Artikkeliin liittyviä aiheita