Kiertotalous | 25.8.2026

Ruduksen tehdasalueelle maisemoitiin hiiltä sitova paahderinne Kuopiossa

Ruduksen tehdasalueelle maisemoitiin hiiltä sitova paahderinne Kuopiossa
Päivänkakkara on ötököiden suosikki. Kuva: Rudus Oy

Rakennusmateriaalien kierrätys saa uusia ulottuvuuksia Kuopion Kelloniemessä, missä Ruduksen entinen betonijätteen läjitysalue on muuttumassa kukoistavaksi paahderinteeksi. Perinteisen maisemoinnin sijaan toteutettu ratkaisu hyödyntää betonin karbonatisoitumista ja tukee luonnon monimuotoisuutta luomalla edellytykset paahdeympäristöille ominaisen kasviston ja lajiston menestymiselle.

Kun Ruduksen Kuopion valmisbetoniaseman entinen betonijätteen läjitysalue vaati maisemointia kesällä 2022, yritys tarjosi perinteisen ratkaisun sijaan innovatiivisen vaihtoehdon: betonimursketta kasvualustana hyödyntävän paahderinteen, joka samalla mahdollistaa betonin luontaisen karbonatisoitumisprosessin – lopputuloksena hiiltä sitova paahderinne.

Perinteinen maisemointi olisi vaatinut 30 senttimetrin maakerrosta ja istutuksia. Sen sijaan vajaan puolen hehtaarin alue muotoiltiin betonimursketta kasvualustana hyödyntäväksi terassimaiseksi rinteeksi, jonne toteutettiin siemenkylvöt.

”Esittelimme suunnitelmaa Kuopion kaupungin ympäristö- ja kaavoitusasiantuntijoille sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijoille. Sen jälkeen vaihtoehdollemme näytettiin vihreää valoa”, kertoo Ruduksen laatupäällikkö Vesa Heikkinen.

Paahderinne sijaitsee Ruduksen betonitehtaan alueella Kuopiossa. Kuva: Rudus Oy

Betonimurskeen karbonatisoituminen

Betonimurske karbonatisoituu luontaisesti ilman kanssa. Prosessissa ilman hiilidioksidi reagoi betonin sementtikivien kanssa muodostaen kalkkikiveä, jolloin hiili sitoutuu pysyvästi betoniin.

”Betonimurske pystyy karbonatisoitumaan, kun sitä ei ole peitetty paksun maakerroksen alle. Tämä luontainen prosessi tapahtuu ajan myötä, kun betoni on alttiina ilmalle”, toteaa ympäristöpäällikkö Heli Kanto.

Kylvösiemenet toisesta LUMO-kohteesta

Rinteeseen kylvettiin paahdeympäristöön sopivia kasveja – kuten mäkitervakkoa, neidonkieltä ja päivänkakkaraa – toiselta Ruduksen LUMO-kohteelta Maaningalta. ”Pikkuhiljaa” – kolmen vuoden jälkeen alueen kasvusto jo versoo ja ajan myötä muuttuu entistä vehreämmäksi. Terassimaiseen rinteeseen on tehty myös isommista betonilohkareista kasoja pesäkoloiksi hyönteisille ja pikkunisäkkäille.

Avoin maisema on suosinut alueella pesivää meriharakkaa, joka olisi todennäköisesti muuttanut pois perinteisen puuistutuksen myötä.

Paahderinteen rakennusvaihe. Kuva: Rudus Oy

Kustannustehokas ja helppohoitoinen

Projekti toteutettiin pitkälti Ruduksen oman henkilöstön ja kesätyöntekijöiden voimin. Rinne on pärjännyt lähes ilman hoitotoimia.

”Tämä on ollut perinteiseen maanvaihtoon verrattuna huomattavasti kevyempi, kustannustehokkaampi ja helppohoitoisempi vaihtoehto. Jyrkässä rinteessä uusi maa-aines olisi voinut valua alas kovilla sateilla, ja istutukset olisivat vaatineet jatkuvaa huolenpitoa”, Heikkinen sanoo.

Kuopion paahderinne on osa Ruduksen LUMO-ohjelmaa, joka edistää luonnon monimuotoisuutta yrityksen toiminta-alueilla. Ohjelma keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten entisten toiminta-alueiden maisemointiin luonnon monimuotoisuutta tukeviksi ympäristöiksi.

Ruduksen laatupäällikkö Vesa Heikkinen. Kuva: Rudus Oy

Lue koko uutinen Ruduksen verkkosivuilta >

Lisätietoja:
Heli Kanto, ympäristöpäällikkö
Puh. 020 447 4121
[email protected]

Artikkeliin liittyviä aiheita