Kiertotalous | NRO 2/2026

Betonimurskeesta sementin raaka-aine

Minna Saano, toimittaja | Ursula Kääntee, kestävän kehityksen päällikkö, Finnsementti Oy | Ulla Leveelahti, vastuullisuusjohtaja, Finnsementti Oy

Betonimurskeesta sementin raaka-aine
Betonimursketta. Koeluonteisesti testataan sementin valmistuksessa käytettävää kalkkikiveä korvaamalla se jäteperäisellä betonimurskeella. Kuva: Finnsementti Oy

Finnsementillä kalkkikivelle haetaan korvaavia materiaaleja, joiden avulla voidaan pienentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Jäteperäinen betonimurske on osoittautunut siihen hyvin soveltuvaksi.

Finnsementti on saanut betonimurskeelle kolmevuotisen koekäyttöluvan Paraisten ja Lappeenrannan tehtailla. Koeluonteisen toiminnan tarkoitus on osittain korvata sementin valmistuksessa käytettävää kalkkikiveä hyötykäyttämällä jäteperäistä betonimursketta.

Betoniraaka-ainetta on kokeiltu jo jonkin aikaa, ja tulokset kertovat sen soveltuvan erittäin hyvin sementin valmistusprosessiin. Betonimurske on samankaltaista raaka-ainetta kuin sementin pääraaka-aine kalkkikivi. Sitä ei jauheta sementin joukkoon, kuten usein virheellisesti oletetaan, vaan se menee sementtiuunissa polton kautta osaksi klinkkeriä.

Finnsementin näkemyksen mukaan betoniraaka-aineen käyttö sementin valmistuksessa on aitoa kierrättämistä; materiaali menee uudelleen juuri siihen käyttöön, jossa se on alun perinkin ollut.

Pienetkin jäte-erät hyötykäyttöön

Paraisten tehtaalla on parhaillaan käynnissä ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa pyritään saamaan betonimurskeen käytölle pysyvä lupa sekä lupa hyötykäyttää muitakin mineraalisia jätejakeita, kuten esimerkiksi kaivosjätettä, sementin valmistuksen raaka-aineina.

Sementtiuunin korkea lämpötila mahdollistaa monien erilaisten jätejakeiden hyödyntämisen raaka-aineina, kunhan ne sisältävät sementin valmistuksen kannalta oikeita alkuaineita: kalkkia, rautaa, piitä ja alumiinia. Alkuperäisellä jätelaadulla ei ole ratkaisevaa merkitystä, sillä uunin korkeassa lämpötilassa jätemateriaalit hajoavat alkuainetasolle, löytävät uudet kumppanit ja muodostavat yhdessä sementtiklinkkeriä.

Kun lupa myös muille jätelaaduille kuin betonimurskeelle saadaan, Finnsementti voi vastaanottaa mittakaavaansa nähden myös pieniä eriä erilaisia jätteitä. Esimerkiksi erään kerran tarjottu kananmunankuorierä olisi kalkkipitoisuutensa vuoksi soveltunut sementin raaka-aineeksi, mutta käytölle ei ollut ympäristölupaa eikä erillistä lupaa haettu byrokraattisen menettelyn vuoksi.

Kun Finnsementillä on käytössään selkeä lista kriteerit täyttävistä, sementin raaka-aineiksi soveltuvista jätelaaduista, menettely selkeytyy ja erilaisten, myös pienten jäteerien vastaanottaminen on mahdollista. Polttoaineiksi soveltuvien jätemateriaalien lista on ollut osa Finnsementin ympäristölupia jo vuodesta 2018.

Finnsementiltä korostetaan, että sementtitehdas ei ole jätteenkäsittelylaitos. Finnsementti on sementin valmistaja. Jätejakeet toimitetaan tehtaille valmiiksi murskattuna, käyttövalmiina raaka-aineina. Tehtailla vastaanotetaan vain sellaisia materiaaleja, jotka soveltuvat korvaamaan jotakin neitseellistä raaka-ainetta. Vastaanotettava jäte arvioidaan aina huolellisesti, eikä siinä saa olla haitta-aineita, jotka häiritsevät prosessia, vaikuttavat valmistettavaan sementtiin tai aiheuttavat päästöjä.

Kuva valmiista Kolmossementistä. Kuva: Finnsementti Oy

Käytännön ratkaisuja

Paraisten tehtaalla betonimurskeen käyttö on jo osa normaalia sementin valmistusprosessia. Tällä hetkellä selvitetään betonimurskeen optimaalista osuutta raaka-aineesta – esimerkiksi viiden tai kymmenen prosentin tasoa – sekä käytännön kysymyksiä, kuten tarvittavaa varastointitilaa, murskeen syöttöön käytettäviä laitteita ja materiaalin saatavuutta. Tavoitteena on tasainen käyttö koko ajan, viikot läpeensä ja 330 päivää vuodessa.

Koelupa on voimassa vuoteen 2028 asti ja kattaa vuosittain 30 000 tonnia betonimursketta.

Lue lisää aiheesta: Vaihtoehtoiset polttoaineet vähentävät sementin valmistuksen päästöjä