Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 4/2022

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tärkeys on selvää jokaiselle vastuulliselle betonialan ammattilaiselle. Keinot tähän ovat olleet aktiivisessa haussa niin teollisuudessa kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Jotta CO2-päästöt saadaan putoamaan, koko rakentamisen ketjun on osallistuttava saman tavoitteen ajamiseen. Tärkeä tämän mahdollistava askel on uusi BY-vähähiilisyyslaskuria hyödyntävä vähähiilisyysluokitus.

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lisäksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Väylävirasto. Hanke kestää 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.€.

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanjälki jakautuu eri rakennusosille, mitkä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus vähähiilisellä betonilla on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Maailman eniten käytetty rakennusmateriaali betoni on uuden edessä, kun haasteena on ilmastonmuutos ja tavoitteena betonirakentamisen päästöjen vähentäminen. Betoniteollisuuden ja Aalto-yliopiston LOIKKA-hankkeessa etsitään uusia keinoja kotimaisen betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Hankkeessa on vahvasti mukana toimialan yrityksiä omilla projekteillaan.

Betonioptimismi

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön "Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella". Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.

BY-Vähähiilisyysluokitus käyttöön

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2022

BY-Vähähiilisyysluokitus käyttöön

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä on ensisijaisen tärkeää. Toisaalta päästövähennysten osalta rakennusalalla on merkittävästi säästöpotentiaalia. Lähitulevaisuudessa rakennusalan päästöjen vähentämistä kirittävät erityisesti uudisrakennusten päästörajoitukset sekä myös päästökaupan aiheuttamat kustannukset. Ei voida myöskään vähätellä tulevia EU:n taksonomian vaikutuksia rakentamisen hiilidioksidipäästöihin.

Betonin sideaineet tulevaisuudessa

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Betonin sideaineet tulevaisuudessa

Portlandsementillä on pitkä historia, mutta parhaillaan olemme selkeässä taitepisteessä. Jatkossa portlandsementin ohelle tulee yhä enemmän vaihtoehtoja. Toisaalta portlandsementti tuskin tulee häviämään käytöstä tulevaisuudessakaan. Tässä artikkelissa arvioidaan millaisia muutoksia betonin sideaineissa tulee tapahtumaan ja myös millaisella aikataululla muutokset todennäköisesti tapahtuvat.

Vähähiilinen betoni tulee vauhdilla

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Vähähiilinen betoni tulee vauhdilla

Vähähiiliset materiaalit ja ympäristöystävällinen toiminta ovat kuuma aihe rakennusalalla. Betoniteollisuuden toimijoilla ja sen sidosryhmillä on selkeä tahtotila löytää uusia ratkaisuja ja kehittää koko alan toimintaa ympäristövastuullisuudessa. Asiakkaita tuotteiden vähähiilisyys kiinnostaa myös entistä enemmän.

Geoprime®-ratkaisu vähentää betonin raaka-aineiden CO2-päästöjä jopa 80 %

Suunnittelu ja innovaatiot | nro 4/2021

Geoprime®-ratkaisu vähentää betonin raaka-aineiden CO2-päästöjä jopa 80 %

Betolar Oy:n tekoälyä hyödyntävä innovaatio voi vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä perinteiseen, sementin käyttöön perustuvaan betonin valmistukseen verrattuna optimoimalla jo olemassa olevia valmistusprosesseja.

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on selvitetty

Kiertotalous | NRO 2/2021

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on selvitetty

Pyrittäessä hillitsemään ilmastomuutosta rakentamisen ja rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Materiaalien ja menetelmien vertaileminen ei ole osoittautunut mutkattomaksi ja keskustelua käydään joskus voimakkaasti mielikuvien tasolla. Betoni on maailman käytetyimpänä rakennusmateriaalina ympäristökeskustelun keskiössä ja nyt tehdystä betonituotteiden ympäristövaikutusten selvityksestä onkin suuri hyöty koko rakennusalalle. Aiheesta on kerrottu laajalti myös Betoni 1-21 lehdessä sivuilla 86–91.