AFRY-Corner

Viime lehden palstalla nostin esiin betonin kiertotalouden, joten pyysin kestävän kehityksen johtajamme Arto Toorikan kirjoittamaan tarkemmin aiheesta. Arto on pitkällä työurallaan perehtynyt erityisesti kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Hän on osallistunut lukuisiin kehityshankkeisiin ja käytännön projekteihin.

Kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä on puhuttu jo pitkään, mutta viime aikojen vallitseva taloustilanne on monissa hankkeissa karsinut innostusta tositoimiin. Uudenlainen tekeminen ei heti euroja säästä. Mutta onneksi vaikeinakin aikoina löytyy rahoitusta kehittämistoimiin, vaikka muuten alalla on hiljaisempaa. Niinpä esimerkiksi betonielementtien ehjänä irrottamista ja uudelleenkäyttöä on sitkeästi harjoiteltu ja ensimmäisiä hankkeita aloitettu.

Euroyhtälöt on saatu vähitellen toimimaan ja elementtejä on irrotettu ja käytetty uudelleen ensimmäisissä rakennushankkeissa. Tässä toiminnassa on potentiaalia ja se kehittyy sekä yleistyy, kunhan uusista toimintamalleista saadaan lisää kokemuksia. Elementtivalmistajien ei pitäisi olla huolissaan, että vanhojen uudelleenkäyttö olisi valmistajien tuotannosta suoraan pois, koska elementtien uudelleenkäyttö on murto-osa koko markkinasta ja uusia elementtejä tarvitaan myös tulevaisuudessa. Toimijoiden toimenkuvat vain muuttuvat.

Hereilläoloa on vaadittu meiltä konsultti- ja suunnittelutoimistoiltakin, kun moni aiempi toiminta on vähentynyt ja jopa loppunut kokonaan. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden ympäriltä on löydettävissä tilalle uutta tekemistä, kunhan saamme tekijät ja asiakkaamme ajattelemaan uudella tavalla. Uudenlaisia toimeksiantoja onkin jo käynnistynyt.

Meillä AFRYllä asia on nostettu toimintamme keskiöön, ja teimme vuosi sitten ympäristöministeriölle Green Deal-sitoumuksen, jonka esitellyistä periaatteista Arto kertoo artikkelissaan tarkemmin. Teemme konsultointia laajasti, eikä kaikki tekeminen liity rakennettuun ympäristöön. Suomen AFRYssä sitoumuksemme keskiössä on silti betoni, koska betoni liittyy tavalla tai toisella niin moniin toimintoihimme. Voimme siten vaikuttaa betonin kiertotalouteen koko henkilöstömme voimin.

Otan esiin lopuksi rakennusten purkubuumin. On valitettavaa, että purkamisen perusteeksi voi riittää rakenteissa olevat muutamat mikrobit tai se, että tilat ovat jääneet epätoimiviksi käyttötarkoitukseensa. Toki purku- urakoitsijan näkökulmasta lähes kaiken voi purkaa ja kiinteistön omistaja saattaa taloudellisen paineen alla laskea, että vanha kannattaa purkaa ja tilalle rakentaa uusi. Holtittomalla purkamisella menetetään luonnonvaroja ja aiheutetaan turhaa ympäristökuormitusta.

Laitetaan jäitä hattuun ja mietitään jatkossa tarkemmin mitä ja miten puretaan. Jos on pakko purkaa, niin mietitään, miten materiaalit saadaan tehokkaasti kiertämään. Painavaa betonia on paljon, joten betonialan tulee olla kehityksen kärjessä kestävän kehityksen ja kiertotalouden saralla!