Lue näköislehtiä
Materiaalit Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2025
Rakennustuoteteollisuus RTT ja Suomen Tiiliteollisuus käynnistivät keväällä 2024 yhdessä Tampereen yliopiston kanssa tutkimushankkeen kerrostalorakentamisessa käytettävän tiilikuorimuurin ohentamisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista seinärakenteeseen. Tämä artikkeli on tiivistelmä kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Heidi Sormusen diplomityössä.
Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2025
Toukokuussa 2025 väitelleen Teemu Ojalan väitöskirjassa todetaan, että automaattiset mittaustekniikat parantavat betonin laatua. Automaattinen mittaus edellyttää reaaliaikaisia menetelmiä ja myös standardoinnin ja vaatimusten päivittämistä. Automaattisen mittauksen mahdollistamalla paremmalla työstettävyyden hallinnalla parannettaisiin betonin tasalaatuisuutta ja vähennettäisiin betonihukkaa. Samalla voitaisiin optimoida tehokkaammin betonin koostumusta ja siten parantaa betonin kustannustehokkuutta ja vähentää betonirakentamisen ympäristökuormituksia.
Sisustus ja lattiat Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2025
Suomen Betoniyhdistys ry BY toteutti vuosina 2023–2024 laajan tutkimushankkeen "Vähähiiliset toimivat betonilattiat, VHTBL". Hankkeessa saatiin uutta tietoa betonien kosteudensiirto-ominaisuuksista.
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2025
Vähähiilisen betonin tiekartassa on analysoitu mahdollisuuksia betonin päästövähennyksiin. Merkittävimmäksi toimenpiteeksi nousee odotetusti hiilidioksidin talteenotto sementin valmistuksessa. Lyhyellä aikavälillä potentiaalisimpana toimenpiteenä nähdään seossementtien käytön lisääminen.
Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2025
Kunniamaininta Vuoden 2024 Betonirakenne -kilpailussa myönnettiin BY-Vähähiilisyysluokitus ja -laskurille. Vaatimukset rakennuskohteiden kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ovat tiukentuneet voimakkaasti ja tulevat entisestään tiukentumaan erilaisten sitoumusten ja lainsäädännön kautta. Ympäristöasiat ja tuotteiden hiilijalanjälki ovat nousseet myös merkittäviksi hankintakriteereiksi rakennushankkeissa.
Betonilaboratorioiden tasokokeet järjestetään vuositttain. Vuoden 2024 tasokokeessa tutkittiin betonin puristuslujuutta sekä pakkassuolakestävyyden laattakoetta (CEN/TS 12390-9).
Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024
Tampereen yliopiston johtamassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan betonielementtien uudelleenkäyttöä koepurkamisen ja -rakentamisen avulla. Betoni-lehden 3-2024 numerossa, ss. 28–32 kerrottiin uudelleenkäytettävien betonielementtien laadunvarmistusmenettelyn kehittämisestä ReCreaten Suomen purkupilotissa (ks. Lahdensivu & Räsänen, 2024). Tässä artikkelissa kerrotaan pilotissa talteen otettujen elementtien irrotustyön suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä ensimmäisestä uudelleenkäyttökohteesta.
Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2024
Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan. Betonirakennuksesta betonimurskeena kiertoon saatu aines saa yleisesti uuden elämän maanrakennusmateriaalina, mutta ehkä enenevässä määrin myös osana maanparannukseen.
Diplomityön tuloksena on esitetty viimeisimmän teoriatiedon mukaiset rakenteen analysointimenetelmät. Menetelmät on tiivistetty käytännössä sovellettavaan muotoon. Työn tulokset tulevat vaikuttamaan lähes kaikkien esijännitettyjen rakenteiden suunnitteluun lähitulevaisuudessa. Työ vaikuttaa merkittävästi suunnittelutyön ja rakenteiden laatuun.
Artikkelissa käsitellään betonin tiivistystä ja tiivistyksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tässä artikkelissa esitetään väitöskirjan pääkohdat lyhyesti. Tarkemmat tiedot löytyvät väitöskirjasta https://aaltodoc.aalto.fi/items/44d99e5e-1238-4392-892d-243aecea4427
Artikkelissa esitellyssä diplomityössä on käsitelty betonin jäähdytystä kovettumisen aikana. Mikäli massiivibetonin lämpötila kovettumisen aikana nousee liian korkeaksi (> +60°C), voi betonin lujuus- sekä myös säilyvyysominaisuudet heikentyä merkittävästi. Työssä simuloidaan nesteputkistolla jäähdytetyn massiivibetonin lämpötilajakaumaa, lämpöjännityksiä sekä halkeilua. Työ tulee olemaan merkittävässä roolissa kehitettäessä kansallisia ohjeita massiivisten betonirakenteiden jäähdytyksen suunnitteluun.
Esijännitettyjä ontelolaattoja käytetään Suomessa keskimäärin yli 2 miljoonaa neliötä vuosittain. Käyttökohteita löytyy lähes kaikkien rakennustyyppien ala-, väli- ja yläpohjista. Ontelolaatta on tehokas, tuttu ja turvallinen tuote – ja siksi erittäin paljon käytetty.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
