Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Betonin testauslaitoksille on järjestetty vuosittain tasotestauksia. Kokeissa on ollut mukana betonin puristuslujuus ja lisäksi jokin muu testaus kiertävästi. Testauslaitosten toimintaa valvova Finas pitää tasotestauksia erittäin tärkeinä koko alan kannalta.

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

Vähähiilisen betonin mahdollisuudet asuinkerrostalon hiilijalanjäljen pienentämisessä

Artikkelissa tarkastellaan, miten tavanomaisessa asuinkerrostalossa hiilijalanjälki jakautuu eri rakennusosille, mitkä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat rakennusosat ja millainen vaikutus vähähiilisellä betonilla on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2022

LOIKKA-hanke: – Yritykset yhdistävät voimansa betonirakentamisen päästöjen puolittamiseksi

Maailman eniten käytetty rakennusmateriaali betoni on uuden edessä, kun haasteena on ilmastonmuutos ja tavoitteena betonirakentamisen päästöjen vähentäminen. Betoniteollisuuden ja Aalto-yliopiston LOIKKA-hankkeessa etsitään uusia keinoja kotimaisen betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Hankkeessa on vahvasti mukana toimialan yrityksiä omilla projekteillaan.

Betonioptimismi

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön "Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella". Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Pinnoite lattiatasoitteen päälle – riskit ja mahdollisuudet

Sisustus ja lattiat Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2022

Pinnoite lattiatasoitteen päälle – riskit ja mahdollisuudet

Lattiatasoitteen päälle asennettu pinnoite sopii ulkonäkönsä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta hyvin myös julkisiin tiloihin, mutta vääränlainen tasoite tai huonosti hoidettu tasoitustyö voi kuitenkin pilata lattian.

Ontelolaataston täyttövalun vaikutus tilojen väliseen ääneneristävyyteen

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2022

Ontelolaataston täyttövalun vaikutus tilojen väliseen ääneneristävyyteen

Ontelolaataston täyttövalua käytetään tilojen välisen ilmaääneneristävyyden parantamiseksi, kun ontelolaattavälipohja on tilojen välillä jatkuva. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin täyttövalun vaikutusta liitoksen toimintaan ja tilojen väliseen ääneneristävyyteen hyödyntäen sekä kenttämittauksia, että numeerisia laskentamenetelmiä.

BY-Vähähiilisyysluokitus käyttöön

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2022

BY-Vähähiilisyysluokitus käyttöön

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä on ensisijaisen tärkeää. Toisaalta päästövähennysten osalta rakennusalalla on merkittävästi säästöpotentiaalia. Lähitulevaisuudessa rakennusalan päästöjen vähentämistä kirittävät erityisesti uudisrakennusten päästörajoitukset sekä myös päästökaupan aiheuttamat kustannukset. Ei voida myöskään vähätellä tulevia EU:n taksonomian vaikutuksia rakentamisen hiilidioksidipäästöihin.

Uusien rakenteiden betonitutkimukset edellyttävät laaja-alaista osaamista

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Uusien rakenteiden betonitutkimukset edellyttävät laaja-alaista osaamista

Uusien betonirakenteiden laadunvarmistuksessa ja myös ongelmanratkaisussa asiantunteva betonitutkimus on korvaamaton apuväline. Oikein kohdistettu ja toteutettu näytteenotto, harkitut laboratoriotutkimukset ja muut selvitykset sekä laaja-alaisesti pohditut johtopäätökset auttavat välttämään riitatilanteita rakentamisen eri osapuolten välillä silloin, kun rakenteen laatua epäillään.

Yhteiset pelisäännöt betonisten hormielementtien käyttöön ja uusia ratkaisuja

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Yhteiset pelisäännöt betonisten hormielementtien käyttöön ja uusia ratkaisuja

Betoniset hormielementit ovat olleet markkinoilla jo vuosikymmeniä, mutta nyt ne ovat yleistyneet asuinrakentamisessa vasta 2000-luvun aikana.

Betonin sideaineet tulevaisuudessa

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Betonin sideaineet tulevaisuudessa

Portlandsementillä on pitkä historia, mutta parhaillaan olemme selkeässä taitepisteessä. Jatkossa portlandsementin ohelle tulee yhä enemmän vaihtoehtoja. Toisaalta portlandsementti tuskin tulee häviämään käytöstä tulevaisuudessakaan. Tässä artikkelissa arvioidaan millaisia muutoksia betonin sideaineissa tulee tapahtumaan ja myös millaisella aikataululla muutokset todennäköisesti tapahtuvat.

Vähähiilinen betoni tulee vauhdilla

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Vähähiilinen betoni tulee vauhdilla

Vähähiiliset materiaalit ja ympäristöystävällinen toiminta ovat kuuma aihe rakennusalalla. Betoniteollisuuden toimijoilla ja sen sidosryhmillä on selkeä tahtotila löytää uusia ratkaisuja ja kehittää koko alan toimintaa ympäristövastuullisuudessa. Asiakkaita tuotteiden vähähiilisyys kiinnostaa myös entistä enemmän.