Torni kurottaa taivaaseen

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 2/2026

Torni kurottaa taivaaseen

YIT:n toteuttama Prysmian Sky Project on Suomen korkein rakennus ja huikea betonikohde Kirkkonummella. Prysmian Groupin tuotantolaitoksen merikaapelien valmistukseen ja vulkanointiin eli eristykseen tarkoitettu 185 metriä korkea torni liukuvalettiin.

Pakkasprojekti25 – Edistystä betonin pakkasenkestävyyden tutkimisessa

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2026

Pakkasprojekti25 – Edistystä betonin pakkasenkestävyyden tutkimisessa

Vaikka Suomessa ei varsinaisesti ole ongelmia betonin pakkasenkestävyyden kanssa, pakkasenkestävyyden testaamisen kanssa on haasteita. Siten nähtiin tarpeelliseksi käynnistää projekti betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Vuosina 2023–2024 toteutettiin esiselvitys, jossa kartoitettiin pakkasenkestävyyden potentiaalisia testimenetelmiä sekä vertailtiin pakkasenkestävyyden vaatimustasoja eri maissa. Pakkasprojektin esiselvitys on esitelty Betoni-lehdessä 3–2024, sivuilla 42–47. Vuonna 2025 käynnistettiin Pakkasprojekti25, jossa keskityttiin betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseen. Projektissa selvitettiin olemassa olevien rakenteiden rapautumista laattakokeessa, tehtiin toimenpiteitä laattakokeen hajonnan pienentämiseksi ja esitettiin ehdotuksia pakkasenkestävyyden laadunvarmistuskäytäntöjen päivittämiseksi. Hankkeen merkittävin saavutus oli laattakokeen uusittavuuden selkeä parantuminen: laboratorioiden välinen variaatiokerroin laski vuoden 2024 tasokokeen 82 %:sta 34 %:iin. Tulokset antavat nykyistä paremman perustan betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistukselle.

Vuoden Betonirakenne 2025 – Kruunuvuorensilta on näyttävä maamerkki merellisessä kaupunkiympäristössä

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2026

Vuoden Betonirakenne 2025 – Kruunuvuorensilta on näyttävä maamerkki merellisessä kaupunkiympäristössä

Helsingin Kruunuvuorensilta palkittiin tammikuussa Vuoden 2025 Betonirakenteena. Kruunuvuorensilta on esimerkillisesti johdettu suurhanke, jonka merkitys sekä kaupunkiliikenteelle että -ympäristölle on suuri. Hankkeessa toteutuvat kestävän kehityksen periaatteet ja sen seurannaisvaikutukset johtavat yhdyskunta- ja ympäristökehitystä vahvasti positiiviseen suuntaan. Kruunuvuorensillan parantaessa Helsingin alueellista poikittaisliikennettä vähäpäästöisen ja toimivan joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan lisätä entisestään. Sillan rakentamista on esitelty myös Betoni 1–2023 lehdessä ss. 64–73.

Vuoden Ympäristörakenne 2025 KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2026

Vuoden Ympäristörakenne 2025 KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan

KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan Helsingistä valittiin Vuoden Ympäristörakenne 2025 -kilpailun voittajaksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Kunniamaininnan sai Kouvolassa oleva uudistettu Käyrälammen alue.

Hessundinsalmen näyttävä vinojalkainen kehäpalkkisilta Paraisilla

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2025

Hessundinsalmen näyttävä vinojalkainen kehäpalkkisilta Paraisilla

”Sillan suunnittelu on insinöörityötä puhtaimmillaan, sillä kantava rakenne muodostaa 90 prosenttia kustannuksista.” – Atte Mikkonen

Mitä kuuluu – Vuoden Betonirakenne 1997 -kilpailun kunniamaininta? Raippaluodon silta

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2025

Mitä kuuluu – Vuoden Betonirakenne 1997 -kilpailun kunniamaininta? Raippaluodon silta

Vuoden betonirakenne 1997 -kilpailun voitti yksimielisesti Nykytaiteenmuseo KIASMA Helsingissä. Kunniamaininnalla kyseisenä vuonna palkittiin Mustasaareen rakennettu, yli kilometrin pituinen Raippaluodon silta. Merkittäviä vuoden betonirakenteita esittelevässä sarjassamme jatkamme kohde-esittelyjä myös Betoni-verkkolehdessä osoitteessa: www.betoni.com

Suuri suomalainen pakkasprojekti

Infra ja ympäristörakentaminen Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Suuri suomalainen pakkasprojekti

Viime marraskuussa 2023 käynnistynyt Suuri suomalainen pakkasprojekti jakautuu kahteen vaiheeseen: esiselvitykseen (”Pikku pakkanen”) ja varsinaiseen pakkasprojektiin (”Hirmu pakkanen”). Varsinaisen pakkasprojektin on tarkoitus alkaa vuonna 2025.

Raide-Jokeri palkittiin Vuoden 2023 Betonirakenteena

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2024

Raide-Jokeri palkittiin Vuoden 2023 Betonirakenteena

Lokakuussa käyttöön otettu Raide-Jokeri on poikkeuksellisen monipuolinen betoni-infrakohde. Raide-Jokeri palkittiin Vuoden 2023 Betonirakenteena Betonipäivillä Espoon Dipolissa 25. tammikuuta 2024.

Helsingin kaupungin toimenpiteet betonin päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurirakentamisessa

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 3/2023

Helsingin kaupungin toimenpiteet betonin päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurirakentamisessa

Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään betonin päästöjä infrastruktuurirakentamisessa, mutta myös rakennushankkeissa ja osana laajempaa rakentamisen kestävyyden edistämistä.

Taivutustelan halkaisijan määrittäminen

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 2/2022

Taivutustelan halkaisijan määrittäminen

Taivutustelan halkaisijan yhteys valmiin raudoitteen taivutussäteeseen ei ole määritettävissä pelkästään geometrian säännöillä. Seuraavassa tekstissä kerrotaan millä perusteella taivutussäde tulisi määritellä ja mitä asioita suunnittelussa ja tuotannossa tulisi huomioida.

Atlantinsilta yhdistää liikenteen Länsisatamaan

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2022

Atlantinsilta yhdistää liikenteen Länsisatamaan

Jätkänsaaren liikenneverkko täydentyi Atlantinsillan myötä. Jätkäsaaren merelliseen kaupunginosaan on valmistunut uusi silta rantarakenteineen, joka yhdistää eri liikennereitit ja luo alueelle näyttävän maamerkin.

Vt 12:n tunnelit ideoitiin työmaan ja maiseman ehdoilla

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2021

Vt 12:n tunnelit ideoitiin työmaan ja maiseman ehdoilla

Lahden eteläisen kehätien Vt 12:n maantietunnelien suunnittelussa ja toteutuksessa löivät kättä tekniset innovaatiot, maisemalliset arvot ja lähiympäristön asukkaiden edut. Kahdesta tunnelista Patomäen tunneli rakennettiin kokonaan betonista ja Liipolan tunneli betoni- ja kalliotunnelin yhdistelmänä.