Raide-Jokeri palkittiin Vuoden 2023 Betonirakenteena

Monipuolinen betonikohde

–Betonikohteenahan Raide-Jokeri on harvinaisen mielenkiintoinen monipuolisuudessaan, kohteen tekniikkapäällikkö Kyösti Ratia sanoo. Raide-Jokeriin sisältyi hyvin erilaisia betonirakenteita uusista ja korjatuista silloista tukimuureihin ja portaisiin, kalliotunneleiden ruiskubetonoinneista ratapölkkyihin, betonikaiteista -kiveyksiin ja pintoihin.

Maailman yleisimmin käytetty materiaali onkin kohteessa erittäin monella tavoin käytössä.

Ratia huomauttaa, ettei Raide-Jokerin ollut tarkoitus olla erityisesti betonikohde. –Kun kuhunkin tarkoitukseen valittiin työstettävyydeltään ja kustannuksiltaan tarkoituksenmukaisinta materiaalia, se oli yleensä betoni.

Betonilaatuja Raide-Jokerin työmaalla oli käytössä kymmeniä. Koko hankkeen ajan noudatettiin samoja, vuoden 2018 marraskuun ohjeita. – Nykyisten normien mukaan pärjätään vähemmällä, Ratia huomauttaa.

Laadunvalvontaurakka oli melkoinen. Betonointipöytäkirjoja tehtiin 865 ja koekuutioita valettiin noin 6000.

Valmisbetonin, pylväsperustukset ja ratapölkyt Raide-Jokeri-hankkeeseen toimitti Lujabetoni.

Valmisbetonia Lujabetoni toimitti noin 68 000 kuutiometriä, mikä on enemmän kuin yhden suurikapasiteettisen valmisbetonitehtaan normaali vuosituotantomäärä. Kaikkiaan Raide-Jokeriin käytettiin valmisbetonia noin 75 000 kuutiota. Muita valmisbetonitoimittajia olivat Ruskon Betoni, Rudus ja Lahden Kestobetoni.

Betonivaluja tehtiin siltoihin ja muihin taitorakenteisiin. Vuoden 2021 loppuun mennessä betonia oli valettu yhteensä noin 30 000 kuutiometriä eli noin 3 750 betoniautokuormaa. Jos kyseinen betonimäärä valettaisiin yhdeksi kuutioksi, sen koko olisi 31 metriä × 31 metriä × 31 metriä. Suurimmat valukohteet Raide-Jokerin linjalla ovat olleet Turunväylän ylittävä Impilahdensilta Espoossa, Vantaanjoen ylittävät sillat sekä Lahdenväylän silta Helsingissä. Massaltaan suurimmat valut on tehty Pajamäessä Patterimäen tunnelin suuaukkoihin, ja valut on toteutettu useassa eri osassa.

Paalulaattoja käytettiin pohjanvahvistusmenetelmänä pehmeillä alueilla esimerkiksi pehmeiköissä, siltojen tulopenkereissä ja kohteissa, joiden läheisyydessä on tärinälle alttiita rakenteita. Paalulaatan yhtenä tehtävänä on eristää raitiotieliikenteestä syntyvää tärinää.

Linjan varrelle Helsingin puolelle rakennetut paalulaatat sijaitsevat Takkatiellä, Pirkkolantiellä, Maaherrantiellä, Viikinkaarella ja Varikkotiellä. Esimerkiksi Viikinkaaren paalulaattaan on isketty 11,7 kilometriä teräsputkipaalua, mikä vastaa etäisyytenä matkaa Viikinkaarelta Helsingin päärautatieasemalle. Espoossa paalulaattoja tehtiin muun muassa Otaniemeen ja Vermon Ravitielle.

Tukimuureja linjan varrelle on rakennettu 17 kohtaan. Itäkeskuksen väliaikaisella päätepysäkillä sijaitseva tukimuuri on niistä suurin.

Ratapölkkytoimitus piti sisällään kahdenlaisia erikoispölkkyjä; sepeliradalle asennettavia linjapölkkyjä sekä betonisen kiintoraiteen sisään valettavia Twin Block-erikoispölkkyjä, yhteensä lähes 66 000 kappaletta.

Ratapölkky on yksi tärkeimmistä komponenteista radan toimintaa ajatellen. Pölkkyjen tärkeimpiä tehtäviä ovat kestää junan synnyttämät voimat ja jakaa ne tasaisesti tukikerrokselle, antaa kestävä tuki ja kiinnitysmahdollisuus kiskolle sekä säilyttää oikea raideleveys ja vaadittu kiskon kallistus. Tuotteiden valmistus vaatii erityisosaamista ja Raide-Jokerin ratapölkyt valmistuivat Lujabetonin Siilinjärven ratapölkkytehtaalla, jossa on valmistettu yhteensä jo lähes neljä miljoonaa ratapölkkyä.

Lujabetoni toimitti perustuselementtejä ajojohdinjärjestelmäkannatukseen tarkoitettuihin sähköratapylväisiin yhteensä 829 kappaletta. Sähköratapylväitä kutsutaan yhteiskäyttöpylväiksi, sillä osaan on liitetty myös valaistusta ja liikennevaloja.

Vastuullisesti rakentaen

Tuomaristo nosti palkitsemisperusteissaan esiin Raide-Jokeri -hankkeen ympäristötyön. Ratia näkee sen tuomariston haluna rohkaista muitakin hankkeita jatkossa entistä voimakkaammin panostamaan ympäristön laatuun.

Raide-Jokeria rakennettaessa kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövastuu otettiin huomioon monella tapaa. Esimerkiksi liito-oravien ja muiden uhanalaisten eläinten sekä niiden kulkureittien ja pesimismahdollisuuksien parantaminen varmistettiin koko reitin laajuudella.

Rakentamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia vähennettiin muun muassa kiertotaloutta hyödyntämällä. Materiaalitehokas rakentaminen pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia, jätteen määrää, kustannuksia ja kuljetusmatkoja.

Maakerroksia ei työmaalla sekoitettu kaivuvaiheessa, millä taattiin maa-ainesten helpompi hyödynnettävyys. Kaikki mahdolliset uudelleenkäytettävät pintamaat varastoitiin hyödyntämispaikan läheisyydessä. Osa pintamaista hyödynnettiin viherrakentamisessa kierrätyskasvualustana.

Murskaamalla kiviainesta hankealueella kuljetusmatkoja ja neitseellisen kivimateriaalin hankintaa saatiin vähennettyä merkittävästi. Uusiomateriaaleista hyödynnettiin erityisesti betonimursketta. Esimerkiksi Roihupellossa purettiin vanha bussivarikkorakennus, jonka purkubetonia hyödynnettiin vieressä kulkevan Raide-Jokerin radan ratakerroksiin 6 500 tonnia. Espoossa Turunväylän ylittävän Impilahdensillan tulopenkereissä käytettiin puolestaan 5 000–6 000 tonnia betonimursketta.

Jätteiden lajitteluaste oli Raide-Jokerissa noin 94 prosenttia. Suurimmat jätteet aiheuttivat asfalttijäte sekä betoni ja metalli. Työmaalla lajittelun jälkeen jätteet menivät joko kierrätykseen tai loppusijoitukseen riippuen jätejakeesta sekä loppusijoituspaikasta. Suurin osa jätteistä päätyi takaisin kiertoon.

Lisätietoja:

www.betoni.com/wp-content/uploads/2024/01/Vuoden-Betonirakenne-2023-voittajakohteen-esittely.pdf