Rakennukset | NRO 2/2022

Vuoden 2021 Betonirakenne: Taideyliopiston Mylly – tehtiin kestäväksi

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni

Vuoden 2021 Betonirakenne: Taideyliopiston Mylly – tehtiin kestäväksi
Uudisrakennuksen betonirakenteisen julkisivun ulkopinta on Sörnäisten rantatien puolella paikalla muurattu Raikkonen Oy:n toimittamalla punaisella RT 60 Kasarmitiilellä. Kuva: Hannu Rytky

”Palkittu rakennus edustaa uudenlaista rohkeata tarkoituksenmukaisuuden arkkitehtuuria. Uusi estetiikka lähtee kestävyydestä ja siitä, että yhdellä materiaalilla, tässä tapauksessa betonilla, luodaan tilat, tekstuurit ja rakennetaan samalla runko tulevaisuuden sallivilla jänneväleillä. Kun muotit on purettu – se on siinä – kerralla tehty tuleviksi ajoiksi – rouhea kasvualusta taiteen iduille – ja samalla itsessään väkevä”, kiteytti Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA, tuomariston perustelut. Kohde on esitelty laajasti myös Betoni 3-2021 lehdessä, ss. 10–29.

Taideyliopiston uusi rakennus Mylly palkittiin Vuoden 2021 Betonirakenteena yksilöllisestä ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on näkyvä rooli yksityiskohtia myöten.

”Sekä peruskorjatut vanhat että uudet betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuksessa laajalti esillä. Valmistunut kokonaisuus on kiinnostava esimerkki kestävän, arkisen betonisen tuotantorakennuksen muuntojoustavuudesta taideopetuksen ja kulttuurin käyttöön ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi, jossa uusi toiminta on nähtävissä ja koettavissa. Rakennus on helposti lähestyttävä avara julkitila näyttelytiloineen ketään pois sulkematta, mutta se tarjoaa myös yksityiset tilat taiteen tekemiselle”, kiitti tuomaristo.

Taideyliopisto Myllyn rakennuttajat, suunnittelijat ja toteuttajat vastaanottivat
Vuoden Betonirakenne 2021 palkinnon vasta maaliskuun 2022 lopussa järjestetyssä tilaisuudessa.
Kuva: Tommi Ahlberg

Myllyssä yhdistyy uudisrakentaminen ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaaminen. Kuvataideakatemian päärakennuksena toimiva Mylly muodostaa saman korttelin vanhojen maamerkkirakennusten ja viereisen Teatterikorkeakoulun rakennuksen kanssa Taideyliopiston uuden Sörnäisten kampuksen, joka tuo kuvataiteen, teatterin ja tanssin yhteen kortteliin.

Tontilla ennen sijainneen Helsingin Myllyn mukaan nimensä saanut uusi veistoksellinen rakennus on arkkitehtuuriltaan rouhea ja ammentaa aiheita sekä käyttää materiaalipaletin entisen teollisuusalueen historiasta.

”Sijoittuminen vilkkaan Sörnäisten rantatien tien varteen ja eleettömyys vanhassa tehdasmiljöössä ovat vain kätkettyä mahtipontisuutta. Tilava opetusrakennus on onnistunut kokonaisuus työ- ja näyttelytiloja”, totesi tuomaristo.

Vuonna 2017 arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen JKMM Arkkitehtien suunnittelemaan rakennukseen on räätälöity tiiviissä yhteistyössä käyttäjän, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa avoimet ja muunneltavat tilat kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opetusta ja tapahtumia varten. Rakennuksen runko mahdollistaa tarvittaessa monia muunneltavia tilakombinaatioita.

Katutason sisäänkäyntiaula sekä näyttelytila avautuvat laajoin ikkunoin ympäröivään katumaisemaan. Betoninen pääportaikko johdattaa ylöspäin kohti yksityisempiä opetus- ja työtiloja. Rakennuksen sydän on viisi kerrosta yhdistävä valoisa ja avara keskustila, joka liittää toisiinsa eri opetusalueet ja tarjoaa paikan tapahtumille sekä kohtaamisille. Laaja kattoterassi mahdollistaa toiminnan myös ulkotilassa. Mittavan kunnostuksen läpikäyneessä siilorakennuksessa on muun muassa oppilaskunnan tilat sekä opetus- ja projektityötiloja.

Betoninen sisäänkäyntiaulasta lähtevä pääportaikko johdattaa ylöspäin kohti yksityisempiä opetus- ja työtiloja.
Kuva: Asmo Jaaksi

Haastavat rakennustyöt

Rakentamisen haasteita ovat olleet vaativat louhinta- ja maanrakennustyöt sekä purkutöissä säilytettävien rakennusten rajapinnat, joissa osassa on tarvittu vahvaa tuentaa. Vanhoja maanvaraisia perustuksia on tuettu muun muassa suihkupaalutuksella. Uudisrakennuksen perustukset on tehty kallionvaraisena.

Osia vanhasta viljasiilosta on säilytetty ja siilojen rakenteita on vahvistettu teräsbetonimantteloinneilla ja lämpöeristetty levyrappaamalla.

Betonin kestävät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Uudisrakennuksen runko on paikallavalettu betonipilarilaatta ja jäykistävinä rakenteina toimivat aukotetut ulkoseinärakenteet sekä sisällä olevat hissikuilut. Tiukkojen ääneneristävyysvaatimusten vuoksi välipohjarakenteet ovat poikkeuksellisen paksuja. Näiden kestävyys on varmistettu lävistysraudoituksella, jonka suuren kapasiteetin ansiosta erillisiä sienivahvistuksia ei tarvittu.

Keskusaulassa kerroksien välillä kulkevat ristikkäin pintakäsittelemättömät, konepajalla hitsatut teräsportaat, jotka on asennettu betonisiin välipohjatasoihin.

Rakennuksen perustukset ja betonirunko on mitoitettu 100 vuoden käyttöiälle.

”Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”

Vaativia betonirakenteita

Betonirungon valun haasteita ovat olleet seinien ja näkyviin jäävien pintojen puhdasvalupinnat, korkeat holvituennat sekä isot ikkunaja oviaukot. Lisähaastetta ovat asettaneet itsetiivistyvällä IT-betonilla valetut korkeat seinät ja kuilut. Näissä vaativissa betonirakenteiden toteutuksissa runkourakoitsijana toiminut Keski-Suomen Betonirakenne Oy on onnistunut erinomaisesti.

Paikallavalettu betonirunko ja -pinnat on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja muokkausta. Pinnoittamattomat betonipinnat, käsittelemättömät teräspinnat ja sisustuksen karhea yleisote sopivat hyvin yhteen rakennuksen teollisen perinteen kanssa. Paikallavalupinnoissa näkyvät muottilaudoituksen ja muottilukituksen kuviot. Rouheissa betonipinnoissa on sallittu työn jäljen näkyminen. Käytössä olevat betonipinnat on myös suojakäsitelty pölynsidonta-aineella.

Katutason tilojen, sisäänkäyntiaulan, näyttelytilojen ja pääportaikon betoniset lattiapinnat on hierretty. Muissa kerroksissa on pääosin kovaa kulutusta kestävät kovabetonilattiat. Betonirakenteinen saumaton lattia on kestävä ja helposti huollettava.

”Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uusien ja vanhojen rakenteiden että uuden tekniikan yhteensovittamista. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korosti tuomaristo.

”Valmistunut rakennuskokonaisuus on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, jossa pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus ovat olleet jo suunnittelun lähtökohtina. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas ja osoitus kestävästä betonirakentamisesta. Tilat ovat valmiit, kun taideyliopistolaiset muokkaavat niistä ajan ja tarpeiden mukaan itsensä näköisen”, kiitti tuomaristo.

Taideyliopiston Myllyssä on uutta rakentamista 10 923 m2 ja vanhaa säilytettyä 1776 m2, yhteensä 12 699 m2.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2021 se järjestettiin 52. kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 9 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Taideyliopiston Mylly, Helsinki

Taideyliopiston Mylly, Helsinki
Taideyliopiston uudessa rakennuksessa toimivat kuvataiteen, teatterin ja tanssin opetustiloja. Kuva: Hannu Rytky

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:

Rakennuttaja: Veritas Eläkevakuutus
Käyttäjä: Taideyliopisto
Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Vahanen Suunnittelupalvelut Oy
KVR Pääurakoitsija: Lujatalo Oy

Vuoden betonirakenne 2021 tuomaristo:

Toimitusjohtaja, Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, tuomariston puheenjohtaja
Arkkitehti SAFA, Kimmo Lintula, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Rakennusarkkitehti RIA, Mika Suihko, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
Dipl.ins., Pekka Talaskivi, RIL ry
Dipl.ins., Mirva Vuori, Suomen Betoniyhdistys ry
Päätoimittaja, Tapio Kivistö, Rakennuslehti
Päätoimittaja, arkkitehti SAFA, Maritta Koivisto, Betoniteollisuus ry, Betoni-lehti, tuomariston avustaja

Lisätietoja:

www.betoni.com

Vuoden 2021 Betonirakenne-ehdokkaat:

Tikkurilan kirkko – Arkkitehtitoimisto OOPEAA
Portus, Helsinki – Arkkitehtiryhmä A6
Scandic Grand Central-hotellin laajennus ja korjausosa, Helsinki – Arkkitehtitoimisto
Futudesign Oy (laajennusosa) ja Soini & Horto Oy (korjausosa)
Taideyliopiston Mylly, Helsinki – JKMM Arkkitehdit Oy
Matinkylän jäähalli, Espoo – arkMILL
KOy Infracity, Turku – Sigge Arkkitehdit Oy
Monikon koulu, Espoo – Arkkitehtitoimisto Perko
Atlantinsilta, Helsinki – WSP Finland Oy
Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus – Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy

Artikkeliin liittyviä aiheita