Helsingin kaupungin toimenpiteet betonin päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurirakentamisessa

Kaupungin kasvun myötä rakennusalalla on entistä suurempi tarve löytää ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Betonin päästöjen vähentäminen on yksi keskeinen toimenpide tällä saralla. Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön vaatimuksen käyttää GWP-luokiteltuja betonimassoja infrastruktuurirakentamisessa, ja tätä vaatimusta tiukennetaan vuosittain.

Kestävien rakentamisratkaisujen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien kesken. Tämä yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään löytämään tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tapoja käyttää betonia infrastruktuurirakentamisessa ja samalla vähentää sen aiheuttamia päästöjä.

Helsingin kaupunki on tunnistanut, että betonin valmistusprosessi on merkittävä päästöjen lähde. Siksi kaupunki on asettanut GWP-vaatimuksen betonimassoille, mikä kannustaa materiaalitoimittajia kehittämään vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa yhteistyö suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa on erittäin tärkeää, jotta uusia innovaatioita ja teknologioita voidaan hyödyntää rakentamisprojekteissa.

Yhteistyössä kaikkien hankkeen osapuolten kanssa

Tilaajilla on merkittävä rooli kestävien materiaalivalintojen tekemisessä. Heidän tulee asettaa selkeitä kestävyyteen liittyviä tavoitteita ja vaatimuksia rakennusprojekteilleen. Tämä auttaa suunnittelijoita ja urakoitsijoita valitsemaan parhaiten sopivat betonimateriaalit, jotka täyttävät sekä laatuvaatimukset että ympäristötavoitteet. Tilaajien on myös kannustettava materiaalitoimittajia kehittämään ja tarjoamaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja ja mahdollistettava näiden käyttö.

Suunnittelijoiden tehtävänä on tarkastella ja suunnitella rakenteita ja materiaalivalintoja sekä ekologisen kestävyyden että pitkäaikaiskestävyyden näkökulmasta. Heidän on otettava huomioon betonin valmistusprosessin vaikutukset ja varmistettava, että betonin käyttö, rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat optimoidaan kestävyyden kannalta.

Urakoitsijoiden vastuulla on betonin oikea käyttö rakennuskohteissa. Heidän on oltava tietoisia GWP-vaatimuksesta ja varmistettava, että käytetyt betonimassat täyttävät nämä vaatimukset. Urakoitsijoiden on myös tärkeää noudattaa suunnittelijoiden antamia ohjeita ja varmistaa, että betonia käytetään tehokkaasti ja kestävästi. Lisäksi urakoitsijat voivat edistää kestävää kehitystä omalla toiminnallaan ja etsiä jatkuvasti innovatiivisia tapoja parantaa toimintatapojaan.

Yhteistyö kaikkien osapuolten välillä on välttämätöntä betonin päästöjen vähentämiseksi niin infrastruktuuri- kuin muussakin rakentamisessa. Tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja materiaalitoimittajien on toimittava yhteistyössä kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tämä edellyttää innovatiivisten ratkaisujen löytämistä, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja jatkuvaa kehitystyötä betonin päästöjen vähentämiseksi.

Helsingin kaupunki on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja odottaa, että yhteistyön tuloksena saavutetaan myönteisiä muutoksia betonin kestävyydessä ja ympäristövaikutuksissa.

Kirjoittaja on kirjoittanut artikkelin alkukesällä ollessaan aiemmin Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön maankäytön, liikenne-ja katusuunnittelun tiimipäällikkö.

Uusi varikko vauhdittaa päästötöntä paikallisliikennettä

Teksti: Betoni-lehden toimitus
Lähdeaineisto: Skanska ja Trimble-Tekla

Ruskeasuon uusi raitiotie- ja bussivarikko vauhdittaa Helsingin siirtymistä päästöttömään bussi- ja raitioliikenteeseen. Varikon rakentamisessa ympäristöasiat otetaan tarkasti huomioon pölyttäjiä ja lepakoita myöten.

Helsingin Ruskeasuolle rakennettava uusi raitiovaunu- ja bussivarikko on isossa roolissa, kun pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen päästöjä painetaan kohti nollaa.

Keväällä 2024 valmistuvan uudisrakennuksen sisään mahtuu sata päästöttömällä sähköllä kulkevaa raitiovaunua. Katolle tulee 220 bussin varikkoalue, jonka jokaiseen pysäköintipaikkaan asennetaan latauspiste sähköbusseille.

Uusi varikko on tarkoitettu muun muassa Länsi-Helsingin raitioteiden ja tulevien pikaraitioteiden kaluston säilyttämiseen ja huoltoon, kertoo rakennushankkeen pääurakoitsijana toimivan Skanskan projektipäällikkö Teemu Saarinen.

Hänen mukaansa Helsingin kaupungin tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2030 näkyy monella tapaa rakentamisessa.

Kunnianhimoisia ympäristötavoitteita kirittää se, että hankkeelle haetaan kansainvälisen BREEAM-laatustandardin toiseksi korkeinta excellent-tasoa. Se asettaa esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuudelle tiukat kriteerit.

Hankkeella kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

Uuden varikon lämmitys hoidetaan uusiutuvalla maalämmöllä. Energiatehokkuutta parantaa myös energiankierrätys, jossa maalämpöjärjestelmän jäähdytysverkostojen hukkalämpö hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä.

Materiaalitehokkuudessa tavoitteena on, että rakennusjätteestä 90 prosenttia saadaan hyötykäyttöön, Skanskan ympäristöasiatuntija Lotta Kamunen sanoo.

Iso asia päästöjen vähentämisessä on, että rakentamisessa käytetään vähähiilistä betonia. Sen päästöt ovat tavanomaista betonia alemmat, kun osa sementistä korvataan muun teollisuuden sivuvirroista saatavilla sideaineilla.

Päästöjä vähentää myös rakennusten purkamisesta saatavan betonimurskan käyttö. Sillä voidaan korvata neitseellisiä luonnon sora- ja kalliomurskeita rakenteiden kantavissa kerroksissa ja erilaisissa täyttötöissä.

Betonin karbonatisoitumiseksi kutsutun kemiallisen reaktion vuoksi betonimurske sitoo itseensä hiilidioksidia ilmasta.

Vähähiilisyyteen voidaan vaikuttaa myös valitsemalla uuteen varikkoon pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja.

Ympäristön kannalta on huomattavasti kestävämpää, jos materiaali kestää 50 vuotta kuin että se jouduttaisiin vaihtamaan 20 vuoden välein, Kamunen huomauttaa.

Rakentamisessa käytetään vähähiilistä betonia. Sen päästöt ovat tavanomaista betonia alemmat muun muassa siksi, että osa sementistä on korvattu muun teollisuuden sivuvirroista saatavilla sideaineilla.

Viheralueet edistävät luonnon monimuotoisuutta

Työntekijöitä kannustetaan kestäviin liikkumismuotoihin rakentamalla varikolle katetut pyöräparkit. Tontille on tulossa myös parkki kaupunkipyörille.

Varikkoalueella varaudutaan myös ilmastonmuutokseen ja sen myötä todennäköisesti yleistyviin rankkasateisiin. Niitä silmällä pitäen tontille rakennetaan sadevettä viivyttäviä hulevesikasetteja. Ne hidastavat sadeveden kulkeutumista yleiseen verkkoon ja ehkäisevät näin rankkasateiden aiheuttamia tulvia.

Uudisrakennus nousee varikkoalueen itäosaan, jossa sijaitsi aiemmin asfaltoitu bussikenttä. Pinta-alaltaan runsaan kolmen jalkapallokentän kokoinen rakennus peittää lähes koko tontin, mutta sen sivuille jää kaistat viheralueille.

Ennen hankkeen aloittamista Skanskan palkkaama ekologi teki alueella ympäristökartoituksen ja laati suunnitelman, joka auttaa rikastamaan lähiluonnon monimuotoisuutta. Istutettavat kasvilajit valitaan niin, että pölyttäjille löytyy kukkivia kasveja keväästä syksyyn. Alueelle tulee myös hyönteishotelleja. Lisäksi varikon lämpimälle eteläseinustalle tulee pönttöjä lepakoille, Kamunen luettelee.

Hankkeelle myönnettiin Tekla BIM Awards Suomi 2023 kunniamaininta

Ruskeasuon hankkeessa on käytetty laajasti tietomalleja ja testattu ketterästi uusia teknologiota tarkoituksena saada niistä parhaimmat jokapäiväiseen käyttöön. Geosuunnittelu hyödynsi tietomallinnusta erityisen laajasti, ja malleja hyödynnettiin myös kustannuslaskennassa ja koneohjauksessa sekä tilavarauksissa.

Suunnittelu- ym. ratkaisuja on havainnollistettu cave-työpajoissa ja käytetty monipuolisesti eri kohderyhmille, muun muassa käyttäjäkatselmuksiin, suunnittelukokouksissa ja toiminnallisuuden arviointiin. Hankkeen toteutus on visualisoitu 4D-aikataulun avulla. Työmaalla on tehty dronelentoja sekä käytetty 360 kuvausta työmaan tilannekuvan luomiseen. Hankkeessa on hyödynnetty myös parametrista suunnittelua.

Hankkeen lopuksi sen tietomalliaineisto luovutetaan tilaajalle käyttö- ja ylläpitotehtäviä varten.