Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2022

Atlantinsilta yhdistää liikenteen Länsisatamaan

WSP Finland Oy | YIT Suomi Oy | Lähdeaineistosta toimittanut: Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

Atlantinsilta yhdistää liikenteen Länsisatamaan
Aallot, valööri ja veden liike näkyvät myös kaltevien rantamuurien muotoilussa. Betonielementeistä rakentuvan muurin pintaan on valuun muotoiltu kolmiulotteinen aaltokuvio, jota pääsee ihailemaan lähietäisyydeltä sillan alittavalla raitilla. Kuva: YIT Suomi Oy

Jätkänsaaren liikenneverkko täydentyi Atlantinsillan myötä. Jätkäsaaren merelliseen kaupunginosaan on valmistunut uusi silta rantarakenteineen, joka yhdistää eri liikennereitit ja luo alueelle näyttävän maamerkin.

Helsingin Jätkänsaareen keväällä 2021 valmistunut Atlantinsilta palvelee sekä kasvavan alueen asukkaita että Länsiterminaaliin saapuvia matkailijoita. Suomenlahdelle avautuva silta sulkee toiselle puolelle Ahdinaltaan alueen, jonka ympäristöön kehittyy lähivuosina korkeatasoinen merellinen kaupunkiympäristö.

Aiemmin pirstaloitunut raitiotieverkko täydentyi myös uuden sillan myötä. Kolmen eri ratikkalinjan lisäksi siltaa pitkin kulkee nyt vilkas autoliikenne. Tämän lisäksi sillan molemmilla reunoilla kulkee leveät kävely- ja pyöräilykaistat.

Alue kutsuu ihmisiä ihailemaan merellistä maisemaa. Esteettömät näkymät avautuvat näköalatasanteelta merelle – paikalta pääsee bongaamaan kaukoputkella esimerkiksi valtamerilaivoja ja huvipursia.

WSP Finland vastasi sillan ja siihen liittyvien rantamuurien sekä näköalatasanteen suunnittelusta. Kokonaisuudessa yhdistyy asiantuntijoiden osaaminen silta-, pohjarakennus- ja valaistussuunnittelusta sekä maisema-arkkitehtuurin saralta.

Inspiraationa veden monimuotoisuus

Silta ja sen rantarakenteet ilmentävät veden monimuotoisuutta. Merellinen teema näkyy sekä muotoilussa, materiaaleissa että värivalinnoissa. Sillan betoninen kansirakenne on pelkistetty mahdollisimman yksinkertaiseksi, ikäänkuin isoksi aalloksi. Sitä kannattelevat veistokselliset tukipilarit. Sävymaailma on Silta ja sen rantarakenteet ilmentävät veden monimuotoisuutta. Merellinen teema näkyy sekä muotoilussa, materiaaleissa että värivalinnoissa. Sillan betoninen kansirakenne on pelkistetty mahdollisimman yksinkertaiseksi, ikäänkuin isoksi aalloksi. Sitä kannattelevat veistokselliset tukipilarit. Sävymaailma on selkeä, materiaaleina on käytetty betonia sekä kuulapuhallettua ruostumatonta terästä.

Sillan sekä rantamuurien kaiteisiin on integroitu läpi kaiteiden jatkuva valaisinjono. Kaikki valaisimet ovat liitetty ohjausjärjestelmään, joka mahdollistaa erilaisten valomaailmojen luomisen ympäristöön. Merellistä tunnelmaa lisää rantamuurin reliefikuviointia korostava iltavalaistus, joka tuo esille aallon huiput myös pimeän aikaan.

Eri toteutusvaihtoehdoista päädyttiin lopulta teräsbetoniseen kehälaattasiltaan, jonka avulla sillan kannesta saatiin tehtyä mahdollisimman ohut. Näin saatiin myös sillan maisemaa katkaiseva vaikutus mahdollisimman vähäiseksi – Niklas Gordin

Kestäväksi suunniteltu

Pääsuunnittelija Niklas Gordinin tehtävänä oli huolehtia suunnittelun organisoinnista ja varmistaa rakenteiden kestävyys. Tässä auttoivat paitsi laskentaohjelmistot myös visuaalinen silmä.

– Eri toteutusvaihtoehdoista päädyttiin lopulta teräsbetoniseen kehälaattasiltaan, jonka avulla sillan kannesta saatiin tehtyä mahdollisimman ohut. Näin saatiin myös sillan maisemaa katkaiseva vaikutus mahdollisimman vähäiseksi, kertoo Niklas Gordin.

Linjakas muotoilu toistuu sillan pilareissa, joiden Y-muoto aiheutti rakennesuunnittelulle omat haasteensa. Pilareiden kaltevuus aiheutti kannen sisäisiä vaakavoimia. Näistä selvittiin kannen esijännitystä lisäämällä.

Sillan pilarien muotoa ja toteutusta pohdittiin pitkään ja suunnittelijoiden pöydällä oli useita versioita mahdollisesta toteutuksesta. Tarkkojen laskelmien lisäksi vaadittiin konsultointia eri betonitehtaiden kanssa, jotta mitoitus ja materiaalit saatiin vastamaan vaatimuksia.

Atlantinsilta on suunniteltu kolmiulotteisen tietomallin avulla. Yhteisen BIM-mallin ympärillä työskentely sujuvoitti paitsi suunnittelua myös monimuotoisen hankkeen toteutusta.

Atlantinsilta työmaavaiheen aikana. Kuva: YIT Suomi Oy

Perusteellista pohjatyötä

Kun työmaana on vanha satama-alue, täytyy perustusten suunnitteluun kiinnittää erityistä huomiota.

– Atlantinsilta on rakennettu täyttömaan päälle. Meren pohjasta on vuosien saatossa ruopattu savi pois, jonka jälkeen tilalle on pudotettu proomusta murskattua maa-ainesta. Mereen tehtyä täyttöä on mahdotonta tiivistää, joten sillan paalutukset on tehty täytön läpi kallioon, geosuunnittelija Juha Auvinen kuvaa.

Perustukset ovat järeät, eikä suotta. Paalutusten tyypit ja maatäytöt sillan jokaisella tuella vaikuttavat merkittävästi sillan rakenteelliseen toimintaan. Rakentamisen yhteydessä on porapaalutettu maata 2 600 metrin edestä ja käytetty lyöntipaaluja 3 500 metrin edestä.

Suunnittelua haastoi myös Melkinlaiturin rannan vanha laiturirakenne, jonka taakse on rakennettaessa tuotu sekalaista täyttöä. Erityisesti sillan pituussuuntaista liikettä tuli kyetä rajoittamaan, ettei se rasittaisi vanhaa laiturirakennetta. Ratkaisuksi kehitettiin järeä betonista valettu laatta, joka jarruttaa painollaan paalujen liikettä, kun ne lähtevät siirtymään.

Valmis silta yhdistää Länsisataman terminaalin. Kuva: YIT Suomi Oy

Atlantisillan betonirakenteet

Atlantinsillan erikoisuutena olivat erityisesti Y-malliset pilarit, jotka valettiin IT-betonilla rst-kuorien sisään, laadun varmistamiseksi, kertoo YIT:n projektipäällikkö Jarno Ylönen. Lisäksi sillan betoninen kansi, joka kaareutui näyttävästi sivuilla, valettiin C55/67-P50 korkealujuusbetonilla, betonia sillan kansi rakenteeseen kului 2500 m3. Tukimuurit toteutettiin myös IT-betonilla, jolla mahdollistettiin betonipintojen laadukas lopputulos.

Betonilaatujen poikkeuksellisen kovasta vaatimustasosta johtuen betonista tehtiin runsaasti ennakkokokeita betonintoimittaja Ruduksen kanssa yhteistyössä. Lisäksi poikkeukselliset betonilaadut vaativat ennakkoon tehtäviä testivaluja, joissa testattiin myös työstöominaisuuksia, lujuuden kehityksen ohella. Sillan betonirakenteet toteutettiin poikkeuksellisilla betonilaaduilla, johtuen merenrantaympäristön kovista vaatimuksista.

Atlantinkadun sillan tukimuurielementit

Atlantinkadun sillan kupeeseen asennetut tukimuurielementit ovat erittäin näyttävät ja niiden valmistus, suunnittelu ja asennus ovat vaatineet erityistä ammattiosaamista ja useamman alan ammattilaisen yhteistyötä.

Keskiössä oli arkkitehdin suunnittelema aaltomainen reliefi, joka soljuu tukimuurielementeissä molemmin puolin siltaa. Elementtitoimittaja Ansion Sementtivalimo Oy laati yhdessä Insinööritoimisto Laaturakenne Oy:n kanssa projektin elementtisuunnitelmat tuotantoa varten.

Tietomallin avulla valmistettiin varsinaista muottia varten paikallisella toimijalla Paimion Puupojat Oy:llä mdf-levystä lestit, jotka jyrsittiin CNC-koneella kolmesta eri palasta. Jyrsityt lestit toimitettiin myöhemmin Hollolaan Finn-Form Oy:lle, joka kasasi lestit yhteen ja valoi kumimassasta pinnoitetun lestin päälle varsinaisen tuotannossa tarvittavan muottimatriisin. Matriiseja valmistettiin yhteensä 7 kappaletta, joista 5 oli toistuvaa kuviota.

Lisähaastetta antoi valkobetonille asetetut rasitusluokat XC3, XC4, XD2, XF2 + P30-vaatimus ja erittäin raskas raudoitus, joka täytyi valun ajan pitää ilmassa, sillä valmiiseen pintaan ei saanut jäädä jälkiä raudoitusvälikkeistä.

Lisähaasteita tuotantoon toi myös vaativa mitoitus, sekä elementtien kuljetus ja kääntäminen ja asennus työmaalla.

Siltahankkeen urakoitsijana toimi YIT Suomi Oy, sillan suunnitteli WSP ja siltaa ympäröivien alueiden ja rakenteiden suunnittelusta vastasi Ramboll. Steelhouse Oy toimitti siltaurakkaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja, viimeisteltyjä teräsrakenteita.

Atlantinsilta, Helsinki

Atlantinsilta, Helsinki
Kuva: YIT Suomi Oy

Atlantinsillan suunnittelu aloitettiin 2016 ja rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2019. Silta avautui liikenteelle toukokuussa 2021.

Hyötyleveys: 26,6 m
Käyttöikä: 100 vuotta
Kokonaispituus: 106 m
Tilaaja: Helsingin kaupunki
Projektin vaihe: valmis 2021
Pääsuunnittelu: WSP Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Oy
Urakoitsija: YIT Suomi Oy
Betonin toimittajat: Ansion sementtivalimo
Muut materiaalitoimittajat: Steelhouse oy

Artikkeliin liittyviä aiheita