Hyötyä ja haittaa
Betonin karbonatisoitumista on pidetty haitallisena ilmiönä, koska karbonatisoitumisen aiheuttaman neutraloitumisen päästyä etenemään betoniteräksiin saakka terästen ruostuminen käynnistyy, jos kosteutta on riittävästi. Ruostumisen ehkäisemiseksi terästen päällä tulee aina olla ns. suojabetonikerros, eli terästen tulee aina sijaita riittävän syvällä betonissa.
Myös betonin karbonatisoitumisen nopeutta on pyritty rajoittamaan valmistamalla betoni niin tiiviiksi, että hiilidioksidi ei pysty tunkeutumaan nopeasti betoniin.
Jos betonirakenne on valmistettu määräysten mukaan, rakenteen pintakerroksessa on aina karbonatisoitumiselle altista, hiilidioksidia sitovaa materiaalia ilman, että rakenteen käyttöikä vaarantuu raudoitteiden ruostumisen takia. Tietyissä rakenteissa kuten betonijulkisivuissa käytetään yleisesti ruostumatonta raudoitusta, jolloin syvällekään edennyt karbonatisoituminen ei aiheuta ruostumisongelmaa, ja karbonatisoitumista voidaan hyödyntää hiilen sidontaan vapaasti ilman vaaraa ongelmista.
Sisätiloissa betoni voi karbonatisoitua ilman ongelmia, koska kosteutta ei ole riittävästi käynnistämään terästen ruostumista.
Kierrätys hiilidioksidin sitojana
Betonin kierrätysvaiheessa, kun rakenteen käyttöikä on päättynyt, betoni yleensä murskataan uutta käyttöä varten. Murskaamisen seurauksena betonin karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa useita kertaluokkia, minkä johdosta hiilidioksidin sitoutuminen betonin nopeutuu merkittävästi. Murskeen raekoosta ja varastointiolosuhteista ja -tavasta riippuu, kuinka nopeasti hiilidioksidia alkaa sitoutumaan betoniin. Suotuisissa olosuhteissa betonin pinnasta karbonatisoituu vuodessa useita millimetrejä, mikä tarkoittaa hienorakeisessa murskeessa merkittävää osaa koko materiaalista.
Määrät suuria
Kierrätysbetonia liikkuu paljon. Suomessa syntyy vuosittain noin miljoona tonnia kierrätysbetonia, josta noin puolet on peräisin purkutyömailta. Toinen puoli on tehtaiden ja työmaiden ylijäämäbetonia. Tämän materiaalin käsitteleminen kierrätysvaiheessa viisaasti mahdollistaa Suomen mittakaavassa merkittävän hiilidioksidimäärän sitomisen pois ilmakehästä.
