Uusiin betonipintoihin voi kertyä rakenteiden kuivuessa ns. kalkkihärmettä. Säälle alttiista pinnoista tämä peseytyy yleensä itsekseen pois. Muilta pinnoilta härmettä voi poistaa kuivana harjaamalla ja sen jälkeen pesemällä pelkällä vedellä.
Suuri osa betonipinnoista toteutetaan ilman erillistä maalauskäsittelyä, esimerkiksi hienopesu- tai laattapintaisina. Tällöin pintojen kunnossapidoksi riittää yleensä likaantuneiden pintojen puhdistus pesemällä joko pelkällä vedellä (painepesulla) tai käyttäen emäksistä pesuainetta. Mahdollisten töhryjen poistamisessa voidaan tarvita erikoisaineita ja -käsittelyjä, erityisesti ellei pintoihin ole levitetty töhrynsuoja-ainetta. Lue betonilattioiden kunnossapidosta täältä (linkki ao kohtaan)
Ulkobetonirakenteissa betonipintojen maalauskäsittelyt tulevat yleensä uusittavaksi noin 25….30 vuoden välein.
Betonirakenteet pärjäävät yleensä vähällä kunnossapidolla
Jos betonirakenteisiin on tullut käytöstä johtuvia vaurioita kuten kolhuja, nämä voidaan yleensä korjata yksinkertaisella laastipaikalla. Tosin esimerkiksi puhdasvalupintojen ja karkeiden pestyjen pintojen korjaaminen huomaamattomaksi on useimmiten vaikeaa.
Betonijulkisivujen ja parvekkeiden säännölliseen kunnossapitoon kuuluvat saumojen, pellitysten ja muiden kosteuden kulkuun vaikuttavien yksityiskohtien tarkastus ja tarvittaessa kunnostaminen. Elementtien elastiset saumamassat on yleensä uusittava noin 15…25 vuoden välein riippuen käytetyistä materiaaleista ja pinnan säärasituksesta.
Vanhoissa betonirakenteissa saattaa esiintyä säilyvyysvaurioita johtuen valmistusajan laatupuutteista, jonka seurauksena rakenteisiin on voinut syntyä esimerkiksi betonin pakkasrapautumista, liian lähelle betonipintaa jääneiden raudoitteiden ruostumista tai pintatarvikkeiden irtoamista. Vastaavia vaurioita voi alkaa ilmetä rakenteiden elinkaaren loppupuolella.
Etenkin vanhojen betonirakenteiden kunnossapidossa kannattaa pyrkiä siihen, että pintojen kosteusrasitustaso pysyy niin matalana kuin mahdollista. Näin rakenteiden vaurioituminen pysyy mahdollisimman hitaana, ja korjaustarpeiden syntymistä voidaan viivästyttää, joskus jopa vuosikymmenillä.
Betonirakenteiden kunnossapidossa tulee kiinnittää huomiota vaurioista mahdollisesti kertoviin merkkeihin, ja käynnistää korjaustarpeen selvittäminen kuntotutkimuksella viimeistään, jos vaurioihin viittaavia merkkejä alkaa ilmaantua.
Betonirakenteita ei kannata yleensä lähteä korjaamaan ilman asiantuntijalla teetettyä kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksen avulla voidaan varmistua siitä, että tehtävät korjaustoimet vastaavat korjaustarvetta, eivätkä korjaukseen käytetyt resurssit mene hukkaan.