Kiviainesteollisuus
Kiviaineksen ottoalueiden ja louhosten tuotanto ja sen päätyttyä alueen ennallistaminen ja maisemointi luonnon monimuotoisuutta edistävällä tavalla on osa vastuullista ja säädöstenmukaista toimintaa. Se parantaa alueiden lajikirjoa ja edistää mahdollisuuksia ilmakehän hiilen sitomiseen.
Kiviainesalueilla kasvillisuus häviää ottoalueelta toiminnan ajaksi, mutta sen palautuminen alkaa alusta kiviainesten ottamisen päätyttyä. Kiviainestoimialalla on tavoitteena, että luonto on toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.
Vastuulliseen ottotoimintaan kuuluu, että alueen erityispiirteet huomioidaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja reunametsät, vesiolosuhteet sekä näkymät säilytetään. Maisemoinnilla voidaan aluetta ennallistaa, mutta myös luoda uusia elinympäristöjä ja virkistysalueita, kuten ketoja, kosteikkoja, jyrkänteitä ja paahderinteitä. Monimuotoisuus on aina luonnossa muuttuvaa, myös kiviainesalueilla, tällöin lajisto muuttuu luonnostaan vähitellen määrältään ja tyypiltään, sillä lajisto itse muuttaa kehittyessään omia elinolosuhteitaan. Monimuotoisuuden kannalta jokainen kehitysvaihe on arvokas.
Avointen luontoalueiden häviäminen esimerkiksi laiduntamisen ja metsäpalojen vähenemisen myötä uhkaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Oikealla maisemoinnin suunnittelulla kiviainesten ottoalueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle. Tällaisilla maisemoiduilla alueilla on Suomessakin havaittu elävän muun muassa uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja.
Kotimaisen tutkimuksen mukaan avoimilla luontoalueilla on myös potentiaalia sitoa hiiltä, koska niillä elävät paahdekasvilajit kuljettavat syvälle ulottuvilla juurillaan maaperään orgaanista ainesta ja sen mukana hiiltä, synnyttäen entisille soranottoalueille pitkäaikaisia hiilivarastoja.
Oikein suunniteltu ja toteutettu maisemointi on ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä lajiston monimuotoisuus auttaa ekosysteemiä selviämään muutoksissa. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan kannalta soranottoalueiden jatkokehittämisessä tuleekin tarkastella mahdollisuuksia jakaa soranottoalueen maisemointi kasvuolosuhteiden mukaisesti. Paahdealueiden lisäksi suositellaan myös puuttomia tai vähäpuustoisia niittyjä tai ketoja sekä lisäksi metsitettyjä alueita.
Käytännön esimerkki Hyvinkäällä toteutetusta entisen soranottoalueen maisemoinnista ja kehittämisestä luontonähtävyydeksi on luettavissa täällä.
Kiviainesteollisuuden toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi löytyy lisätietoa Euroopan kiviainestoimialan järjestön UEPG:n sekä toimialan yritysten kotisivuilta.
