Kiertotalous

Markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut tuotteita, joissa uusiomateriaalia käytetään betonituotteiden runkoaineena. Kierrätetyllä uusiomateriaalilla (kierrätysbetonimurske tai lämmöntuotannon sivutuotteena syntyvä keinokiviaines) voidaan korvata valmisbetonin ja betonituotteiden valmistuksessa käytettäviä luonnonkiviaineksia noin 5– 15 %. Samalla vähennetään jätteen ja raaka-aineiden kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Betonista murskattua kierrätysbetonia sisältävän tuotteiden ominaisuudet ovat vastaavat kuin neitseellisistä kiviaineksista valmistetun tuotteiden ominaisuudet, joten niitä käytetään vastaavalla tavalla. Käyttö ei vaadi lupa- eikä ilmoitusmenettelyä.

Betonimurske on purkubetonista murskattu CE-merkitty tuote.

Betonimursketta hyödynnetään luonnonkivimateriaalien kuten kalliomurskeen ja soran sijasta. Vuodesta 1994 lähtien betonimursketta on käytetty Suomessa teiden, katujen ja kenttien jakavassa ja kantavassa kerroksessa.

Betonimurskeita voidaan käyttää ilmoitusmenettelyllä Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) mukaisissa käyttökohteissa, kuten esimerkiksi

• yleisissä teissä, kaduissa, pyöräteissä ja jalkakäytävissä
• pysäköintialueissa
• urheilukentissä sekä virkistys- ja urheilualueiden reiteissä
• ratapihaoissa sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentissä ja teissä
• teollisuus- ja varastorakennusten alapuolisissa rakenteissa.

Teknisiltä ominaisuuksiltaan betonimurske on verrattavissa sillä korvattaviin luonnonmateriaaleihin ja soveltuu käytettäväksi kaikissa päällys- ja alusrakenteen kerroksissa aina kantavasta kerroksesta suodatinkerrokseen ja pengertäytteeseen. Se on uudelleen lujittuva materiaali, koska se sisältää pieniä määriä reagoimatonta sementtiä. Paremman kantavuuden ansiosta rakennekerrokset voivat olla luonnonkiviaineksesta rakennettuja rakennekerroksia ohuempia, mikä vähentää materiaalien kuljetustarvetta ja lisää materiaalitehokkuutta. Ympäristöhyödyn lisäksi kierrätysbetonin käytöllä on mahdollisuus saavuttaa jopa kolmanneksen kustannushyöty perinteiseen kiviainekseen verrattuna.

Betonimurskeen laatuluokkia ovat BeM I, BeM II, BeM III, BeM IV sekä Sr. Murskeet jaetaan eri laatuluokkiin niiden teknisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi BeM I -luokan murske on tehty pelkästään kierrätettävästä betonista, eli tiilijätteen osuus on nolla painoprosenttia ja muiden materiaalien osuus vain korkeintaan 0,5 painoprosenttia. BeM II -luokassa tiiltä voi olla enintään 10 painoprosenttia. Betonimurskeen laatu valitaan kohteen käyttötarkoituksen ja vaatimusten mukaan.

Betonimurskerakenteita on käytetty jo pitkään, eikä tutkituissa kohteissa ole havaittu vaurioitumista. Betonirakenteet ovat tyypillisesti toimineet jopa paremmin kuin vertailurakenteet. Aukikaivukokeilujen perusteella betonimurskaa voidaan kaivaa helposti. Palauttaminen kuoppaan ja tiivistäminen onnistuu.

Lisätietoa:
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. L 2009/409

SFS-EN 13424: Maa- ja vesirakentamisessa ja tierakentamisessa käytettävät sitomattomat ja hydraulisesti sidotut kiviainekset

SFS 5884: Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä

SFS 7005: Sitomattomiin ja hydraulisesti sidottuihin materiaaleihin käytettäviltä kiviaineksilta maa- ja vesirakenteissa sekä tierakenteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimukset

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunki. Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla. 2015

MTT raportti 161. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa. Eeva-Maria Tuhkanen, Sirkka Juhanoja ja Tapio Salo. 2014

Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö: Vaihtoehtoisia maarakennusmateriaaleja sisältävien tie- ja katurakenteiden vaurioituminen. Sanna Matinlauri. 2016

Betonimurskeelle olisi mahdollisia käyttökohteita, mutta toistaiseksi Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) rajoittaa käyttömahdollisuuksia. Tämän vuoksi betonimurskeen käyttäminen missä tahansa muualla kuin edellä mainituissa käyttökohteissa vaatisi ympäristöluvan, jonka hakeminen tavanomaisissa hankkeissa muodostuu betonimurskeen laajemman käytön esteeksi tällä hetkellä.

Betonin end-of-waste (EoW)-asetus, eli jätteeksi luokittelun päättyminen, on vuoden 2022 alussa parhaillaan ympäristöministeriössä valmistelussa. Sen astuttua voimaan kierrätysmahdollisuudet lisääntyvät ja uusiokäyttö helpottunee.

On pohdittu, että betonimursketta voitaisiin mahdollisesti hyödyntää seuraavissa kohteissa, mutta näistä ei ole vielä tarkempaa tietoa eikä pitkäaikaisia käyttökokemuksia:

• Betonimurskeen tai betonilietteen korkeata pH:ta voitaisiin hyödyntää kohteissa, joissa halutaan nostaa kasvualustan, maan tai valumaveden pH:ta.
• Mielenkiintoinen käyttökohde voisi löytyä valumavesien käsittelystä, joissa betonimursketta on jonkin verran tutkittukin maailmalla. Happamilla sulfaattimailla, joita Suomessa esiintyy länsirannikolla, on kokeiltu kalkkisuodinojia alentamaan valumaveden happamuutta (MMM 2011). Kalkkisuodinojia on tutkittu myös valumaveden fosforin sitomisessa, eli betonimurske saattaisi soveltua hyvin tähän käyttötarkoitukseen Suomessakin.

Aidat, tukimuurit sekä meluaidat on mahdollista toteuttaa myös kierrätysbetonimurskeella täytettynä kivikorirakenteena, näin saadaan aikaiseksi ekologinen rakenne, jolla on pieni hiilijalanjälki ja joka itse asiassa myös sitoo ilmasta hiilidioksidia itseensä.

Rakenne kootaan täyttämällä kierrätysbetonimurske käsin tai kaivinkoneella teräsverkkokehikkoon. Kivikoreilla voidaan tehdä myös muotoja, joten sen ei tarvitse olla aina pelkkä laatikko. Myös meluaidoissa betonimurske on erittäin toimiva vaihtoehto, koska normaali kiviaines vuotaa ääntä kivien välistä.

Viherrakentamisessa betonimursketta on koeluontoisesti testattu kantavissa kasvualustoissa ja viherkatoilla muun muassa Helsingin yliopiston laajassa Viides ulottuvuus -tutkimusohjelmassa. Viherkattotutkimuksissa betonimurskeen on havaittu sitovan fosforia ja typpeä maaperään.

Betonin valmistuksessa syntyvä tuore ylijäämäbetoni erotetaan pesemällä kiviaineeksi ja sementtilietteeksi. Liete voidaan kierrättää uudelleen seosvetenä betonin valmistusprosessiin. Vaihtoehtoisesti liete voidaan kuivata suotopuristimella ja saatu kuiva-aines käyttää esimerkiksi maanparannusaineena.

Betonilietettä voidaan siis käyttää kalkkia korvaavana maanparannusaineena, mikäli sen neutraloiva kyky ylittää 10 % (Ca). Happamuuden vähentämiseen soveltuu erityisen hyvin betonin sahaus- ja hiontaliete, jota syntyy esimerkiksi ontelolaattojen ja betonin hionnan yhteydessä. Suomen maaperä on yleisesti puutarhakasveille liian hapanta, sillä sen pH on alle 5, joten pH:n nostaminen kalkituksella on useimmille kasveille välttämätöntä.