Kiertotalous

Betonin kierrätys ja uudelleenkäyttö

Suomessa syntyy betonijätettä vuosittain arviolta noin 2,5 miljoonaa tonnia. Betonin kierrätysaste on ollut jatkuvassa kasvussa, ja nykyään se ylittää jo 80 %. Betonin kierrätyskäyttöä edesauttaa kierrätyskiviaineksen korkea laatu, edullinen hinta ja lyhyet kuljetusmatkat.

Betonijäte syntyy suurimmalta osin rakennuksien purkamisesta, mutta myös betonituotteita valmistettaessa syntyy tuoretta tai kovettunutta ylijäämäbetonia, joka voidaan kierrättää. Betonin kierrätyksellä pyritään ensisijaisesti kiertotalousajattelun mukaiseen toimintaan, jossa jätteitä muutetaan materiaalivirroiksi ja säästytään näin loppusijoitukselta kaatopaikoille. Ensisijaisena tarkoituksena on edistää luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä.

Elinkaarensa päässä betonirakenteet yleensä puretaan murskaamalla. Betoniteräs erotellaan ja toimitetaan metalliromuksi uudelleen sulatukseen.

Betonin purkujäte on helposti ja turvallisesti kierrätettävää. Betonissa, kuten muissakaan kivipohjaisissa materiaaleissa, ei ole ympäristölle haitallisia aineita, mikäli niitä ei ole imeytynyt käytön aikana. Käytön aikana saastuneet materiaalit poistetaan kierrosta ja loppusijoitetaan niille määrätyllä tavalla.

Kierrätysbetonimurskeen käsittelyprosessissa jätteen seassa ollut materiaali, joka on lähinnä puuta, muovia ja eristeitä, menee pääsääntöisesti rakennusjätteenä edelleen käsittelyyn kullekin materiaalille sopivalla tavalla.

Betonia voidaan kierrättää

  • murskeeksi
  • uusiorunkoaineeksi
  • muuttamalla rakennusosien käyttötarkoitusta tai uusiokäyttämällä ne samaan käyttötarkoitukseen
  • eri kokoisina murrettuina tai leikattuina paloina
  • kierrättämällä muita tuotteet betoniin (esim. ulkonäköä tuovat lasi- ja tiilimurska tai neitseellistä
  • kiviainesta ja sementtiä korvaavat masuunikuona, lentotuhka ja jätteenpolton pohjatuhkat).

Suurin osa kierrätysbetonista käytetään murskeena maanrakentamisessa korvaamaan luonnon kiviainesta, mutta markkinoilla on myös betonituotteita, joissa kiviainesta on korvattu uusiobetonimurskeella.

Valmiisiin betonirakenteisiin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia. Tätä reaktiota kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa betonin sementtikivi palautuu takaisin stabiiliksi kalkkikiveksi. Karbonatisoituminen kiihtyy, kun betoni murskataan, koska murskeessa on enemmän reagoivaa pinta-alaa. Jatkossa tulisikin miettiä, miten kierrätysvaiheessa saataisiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä betonin hiilinieluominaisuus.