CO2ncrete Solution -projektin pilottitutkimuksessa saatuja arvoja murskekasan sisäisistä karbonatisoitumista olosuhteista sovellettiin mallintamaan toimien vaikutusta hiilensidonnan parantamiseen ja verrattiin tätä tavanomaisesti varastoidun murskeen hiilensidontaan. CE45-betonimurskeen partikkelijakauma saatiin todellisesta mitatusta kaupallisesta tuotteesta.
Kunkin partikkelikoon sisältämän sementtipastan, ja sitä kautta kovettuneen klinkkerin, määrät saatiin kirjallisuudesta (M.V.A. Florea, H.J.H. Brouwers: ”Properties of various size fractions of crushed concrete related to process conditions and re-use”) laskemalla kahdella eri leukamurskaimella tehdyn kokeen keskiarvo. Partikkelijakaumaan nähden puuttuvat arvot arvioitiin korreloimaan muuta mittausta.
Laskennassa käytetyt parametrit vastaavat EN16757 standardia. Mallinnetun purkubetonin sementtipitoisuus on 15 % alkuperäisestä massasta ja sen tiheys on 2400 kg/m3. Topinojalla mitatuista hiilidioksidipitoisuuksista murskemassassa johdettiin tavanomaisesti varastoidulle, hyvin laajalle murskepatjalle sen sisäiseksi keskimääräiseksi karbonatisaation diffuusiokertoimeksi k=0,4. Seulotulle ja jaotellulle murskemassoille (fraktioiden jako d=8 mm), jotka ovat suojattuna suoralta sateelta johdettiin kertoimiksi k=2 sekä k=5.
Kuvaajassa alla pystyakselilla on esitetty sitoutuneen hiilidioksidin suhde maksimista ja vaaka-akselilla on esitetty aika vuosina. Ensimmäisen kuukauden kohdalla on kehitetyn metodin hiilensidonta n. 3,4-kertainen ja vuoden kohdalla n. 2,8-kertainen. 1 m3 betonimursketta voi sitoa n. 60 kg hiilidioksidia, joten 1 kk kohdalla kehitetyllä metodilla varastoitu betonimurske on sitonut n. 36 kg CO2 betonia ja 1 vuoden kohdalla n. 50 kg CO2 betonia.
