Hiilitaseen optimointi – esimerkki korvaavasta rakentamisesta

Hiilidioksidiin liittyviä laskelmia ja mallinnuksia on usein hankala hahmottaa skaalan puolesta, joten on mallinnettu käytännön esimerkkiprojekti. Esimerkissä 70-luvulla rakennettu, CEM I-tyypin betonilla rakennettu, kerrostalo puretaan ja betoni murskataan 0-45 mm betonimurskeeksi. Kierrätysbetoni varastoidaan projektissa kehitetyllä metodilla. Puretun rakennuksen tilalle rakennetaan vastaava rakennus, käyttäen CEM III/B-tyypin betonia. Projektin alussa vanha rakennus puretaan ja betonimurske varastoidaan. Tästä vuoden päästä aloitetaan uuden rakentaminen, mikä kestää kaksi vuotta. Kuluvan kolmen vuoden aikaista projektin hiilitasetta tarkastellaan.

Stereotyyppinen kerrostalo on mallinnettu Foreconin tekemään betonikanta-analyysiin perustuen, josta on johdettu betonin määrät sekä muut osat eri rakennusosissa. Eri rakenteiden päästöt on johdettu Betoniteollisuus ry:n teettämän betonituotteiden ympäristöselosteiden perusteella. Murskeen käsittely ja laskenta perustuu projektissa saatuihin tietoihin ja standardiin EN16757 (tätä on kuvattu tarkemmin ”Betonimurskeen olosuhdemanipulaation vaikutus hiilensidontaan”). Uuden rakennuksen aiheuttama hiilipiikki muodostuu betoni ja teräsrakenteiden päästöistä, rakentamisen aiheuttamista päästöistä, betonin murskauksesta ja kuljettamisesta; sen suuruus on tässä esimerkissä 188 t CO2:a.

Vieressä kuvaajassa on kuvattu vihreillä pylväillä puretun rakennuksen kierrätysbetonin kumulatiivinen hiilensidonta, joka on laskettu saavutettavaksi 75 % potentiaalista. Oransseilla pylväillä kuvataan uuden rakennuksen kumulatiivisia päästöjä ja sininen käyrä puolestaan kuvaa koko rakennusprojektin hiilitasetta.

Tulevaisuudessa, kun sementtitehtaat ottavat talteen päästönsä ja mm. hiilidioksidi hyödynnetään muissa sovelluksissa, korostuu kierrätysbetonin projektikohtainen hiilensidonta. Tällöin betonin päästöt voidaan laskea lähestyvän nollaa, jolloin projektin hiilipiikiksi jää 77 t CO2. Tässä skenaariossa muita rakentamisen päästöjä ei ole mallinnettu alemmas, vaikka esim. teräs voidaan olettaa tässä vaiheessa olevan jo päästötöntä. Päästöttömällä sementillä tehdyllä betonilla projekti on valmistuttuaan sitonut lähes 60 % enemmän hiiltä ilmakehästä, kun mitä rakentamisen päästöt ovat.