Seulottujen kasojen kuvaajista etenkin, on huomattavissa mittauksen alun ”tiheän imun vaihe”, jossa tuore betonimurske reagoi todella herkästi sitoen ilmakehän hiilidioksidia, jolloin pitoisuus putoaa väliaikaisesti lähelle nollaa. Kun uusi ilmamassa taas tuulen mukana pääsee kiertämään kasaan, nousee CO2-pitoisuus taas hetkeksi, kunnes betoni sitoo sen itseensä. Tämä vaihe kesti n. kuukauden, jonka jälkeen pitoisuudet stabiloituvat vakiotasolle.
Mittausantureiden kosteutta mittaava toiminto näytti käytännössä koko tutkimuksen ajan 100 %:n suhteellista kosteutta, mikä olisi viitannut partikkeleiden välitilan täydelliseen saturoitumiseen. Tämä ei ollut oletettava olosuhde ja purussa saatiinkin visuaalinen todiste, että seulotut murskekasat olivat sisältä kuivia, kuten olettaa saattaakin. Hienoaineksen sisältävän massan kosteusolosuhteet kaipaavat kuitenkin lisätutkimusta, koska karbonatisaatiolle tämä on hyvin oleellinen parametri.
Kaikkiin mittapisteisiin oli asetettu tunnettu betoninäyte, josta mitattiin karbonatisoituneen kalsium karbonaatin pitoisuus. Altistumisaika näille näytteille oli varsin lyhyt ja näytteitä oli vähän mutta saatu data tukee olosuhdemittausten tulosta. Seulottujen kasojen referenssinäytteet olivat sitoneet enemmän hiilidioksidia kuin hienoaineksen sisältävien kasojen. Sadesuojauksella näytti olevan vähemmän vaikutusta tähän mittaukseen, mikä osaltaan viittaa myös kasan sisäisen kosteuden olevan suoraa sadekontaktia pienempi (sekä mitatun 100 %:n kosteuden olevan virhemittaus).
Manipuloimalla betonimurskeen partikkelijakaumaa suuressa massassa pystytään vaikuttamaan kasan sisäisiin olosuhteisiin ja näin edistämään karbonatisaatiota. Myös tavanomaisessa murskeessa, jossa koko partikkelijakauma on läsnä, hiilidioksidia on massan syvemmissäkin kerroksissa selkeästi, joskin karbonatisoituminen on hitaampaa. Seulottu massa kuivuu nopeasti, joten suoralta sateelta suojaaminen voi olla suhteessa kustannuksiin kannattamatonta. Tavallisen murskeen kosteusolosuhteet jäivät vielä kysymykseksi. Saatujen tulosten perusteella on hyvä lähteä laskemaan, miten mursketta voisi käyttää ja varastoida ja miten se vaikuttaisi kierrätysbetonin hiilensidontaan.
