Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: As Oy Säästökontu onnistui vaativassa julkisivuremontissa

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: As Oy Säästökontu onnistui vaativassa julkisivuremontissa

Espoolainen Asunto-osakeyhtiö Säästökontu palkittiin Julkisivuremontti 2021 -voittajana onnistuneen julkisivuremontin ansiosta. Arkkitehti Viljo Revellin Tapiolaan suunnitteleman 60-luvun ”Taskumattitalon” julkisivu suorastaan loistaa kätkien korjatun ulkovaipan taakse paljon ammattitaitoisesti suunniteltua ja toteutettua vaativaa detaljiikkaa. Ainutlaatuisen kerrostalon julkisivuremontti toimii hyvänä suunnannäyttäjänä samalla mäellä sijaitseville kolmelle muulle ”Taskumattitalolle”.

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 2. palkinto As Oy Tammelan Keskus, Tampere

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 2. palkinto As Oy Tammelan Keskus, Tampere

As Oy Tammelan Keskuksen julkisivuremontin toteuttaminen on hyvä esimerkki osallistuvasta ja aktiivisesta hallitustyöskentelystä. Korjaushankkeen eri vaihteet on kilpailutettu, taloyhtiö valvonut tarkasti hankkeen etenemistä ja neuvotellut tarvittaessa teknisistä ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Näiden ansiosta esimerkiksi lisä- ja muutostöiden osuus kustannuksista on poikkeuksellisen pieni.

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 3. palkinto Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45, Helsinki

Rakennukset | NRO 2/2022

Julkisivuremontti 2021 -kilpailu: 3. palkinto Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45, Helsinki

Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 45:n julkisivuremontissa on korjattu onnistuneesti 1890-luvun arkkitehtuuria ja värimaailmaa edustavan talon julkisivu. Materiaalivalinnoissa on pyritty pitkäaikaiskestävyyteen ja urakoitsija on toteuttanut työsuunnitelmat poikkeuksellisen tarkasti. Taloyhtiö on voinut tukeutua julkisivujen korjaamisen ammattilaisiin ja yhteistyö on sujunut hyvin.

Betonioptimismi

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön ”Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella”. Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.

Jatkuvan sortuman estämisen ohjekortti

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 2/2022

Jatkuvan sortuman estämisen ohjekortti

Betonielementtiteollisuus ry:n elementtijaos on laatinut ohjekortin jatkuvan sortuman estämisestä yhteistyössä Swecon kanssa. Ohjekortin tarkoituksena on toimia ohjeistuksena suunnittelijoille ja se löytyy elementtisuunnittelu.fi -sivustolta (https://www.elementtisuunnittelu.fi/rakennejarjestelmat/rakennuksen-jaykistys/ laskentaperiaatteet). Sivustolle tullaan lähiaikoina julkaisemaan myös päivitetty Betoninormikortti 23EC, Betonirakenteiden suunnittelu ennalta määräämättömässä onnettomuustilanteessa.

Taivutustelan halkaisijan määrittäminen

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 2/2022

Taivutustelan halkaisijan määrittäminen

Taivutustelan halkaisijan yhteys valmiin raudoitteen taivutussäteeseen ei ole määritettävissä pelkästään geometrian säännöillä. Seuraavassa tekstissä kerrotaan millä perusteella taivutussäde tulisi määritellä ja mitä asioita suunnittelussa ja tuotannossa tulisi huomioida.

Arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu 2021: Miten lähiötaloja voi korjata, uudistaa ja kehittää?

Rakennukset | NRO 2/2022

Arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu 2021: Miten lähiötaloja voi korjata, uudistaa ja kehittää?

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arkkitehtuurin opiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu (6.9.–10.12.2021) julkistettiin vasta toukokuussa. Suunnittelukohteena oli seitsemän 1970-luvun lopulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista ja tiilijulkisivuista asuinkerrostaloa; Saniaistie 3 (HEKA) Helsingin Tapanilassa.

Paaluinfo 1 2022: Betonipaalutus kehittyy yhteistyön voimalla

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2022

Paaluinfo 1 2022: Betonipaalutus kehittyy yhteistyön voimalla

Betonisten lyöntipaalujen asema tärkeimpänä paalutusratkaisuna juontaa alan toimijoiden perinteiltään pitkästä yhteistyöstä. Yhteisiä näkemyksiä tarvitaan jatkossakin esimerkiksi työturvallisuuden edelleen parantamiseksi ja koulutuksen lisäämiseksi. Myös ”vihreä siirtymä” kiertotalouden keinoin sekä betonilaatuja kehittämällä haastaa etsimään uusia ratkaisuja.

Talo J, Helsinki

Rakennukset | NRO 1/2022

Talo J, Helsinki

Tulevien asukkaiden toiveena oli ajaton arkkitehtuuri ja toimivat tilat. Talo J suunniteltiin ja toteutettiin saumattomassa yhteistyössä arkkitehtien ja asukkaiden kanssa. Vanhan männyn ja avokallion ympärille kiertyvän talon näkymät avautuvat aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle pihalle sekä puistomaisemaan.

The Loft House, Espoo

Rakennukset | NRO 1/2022

The Loft House, Espoo

The Loft House on uusi toimistotalo Espoon Piispanportissa Länsiväylän varrella. Se toimii myös rakennusyhtiö EKE:n pääkonttorina. Puhtaat betoni-, tiili- ja teräspinnat sekä sisätiloissa käytetty tammi luovat rakennukselle selkeän materiaalipaletin ja ilmeen.

Vuoden Ympäristörakenne 2021 Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2022

Vuoden Ympäristörakenne 2021 Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat

Vuoden 2021 Ympäristörakenteeksi valittu Ranta-Tampellan julkiset ulkotilat koostuvat useista erilaisista, sulavaksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi yhdistyvästä sarjasta. Alueen suunnittelun ja jäsentelyn periaatteena on rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen. Betoni, kierrätysmateriaali ja luonnonmateriaali antavat uuden asuinalueen julkisille ulkotiloille omaleimaisen ilmeen.