Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2026
Ettringiitti ja ohuthietutkimus
Ettringiitti on sementin varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota…
Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2026
Sami Niemi, Kehityspäällikkö, AFRY Finland Oy, Rakennusfysiikka ja erikoisasiantuntijapalvelut
AFRY-Corner lanseerattiin Betoni-lehden 1-26 numerossa. Palaute on ollut positiivista, eli palsta jatkukoon. Lupailin 1. numerossa palata yhteen lempiaiheistani, eli kuntotutkimuksiin. Betoni-lehdessä fokus on tietenkin betonirakenteiden kuntotutkimuksissa, joita on perinteisesti tehty eniten ulkobetonirakenteisiin. Tutkimuskausi on päässyt jälleen lumien sulettua vauhtiin, joten ajankohtaisessa aiheessa ollaan jälleen tulipalopakkasten ja tulipalovahinkojen jälkeen.
Suomen sääolosuhteissa maassa, vedessä ja ilmassa olevat betonirakenteet ovat monitahoisesti kovilla ja ilmastonmuutoksen myötä tilanteen oletetaan vain pahentuvan.
Kylmiä rakenteita löytyy mm. silloista ja muista Väyläviraston rakenteista sekä vesihuollon rakenteista, kuten vesitorneista ja muista säiliöistä. Väyläviraston toiminta on monella tapaa järjestelmällisyyden perikuva, mutta vesihuollon puolella tilanne saattaa olla lähes päinvastainen. Paljon on 1960-luvulta originaalikunnossa olevia rakenteita, joita ei ole koskaan tutkittu. Ei liene yllätys, että huonokuntoisia rakenteita löytyy usein.
Osaavilla kuntotutkimuksilla voidaan ohjata toimintaa paljon, koska toimijoita on äärellinen määrä. Vesirakenteiden tutkimuksen sisällä tieto kulkee kiitettävästi, eikä tutkimuksiin kelpuuteta ketä tahansa toimijaa.
Talopuolella tilanne on heikompi, vaikka Betoniyhdistyksellä on pitkään ollut selkeät tutkijan ja tilaajan ohjeet mm. julkisivujen kuntotutkimuksista. Lisäksi FISE on pitkään pitänyt rekisteriä kuntotutkijoista.
Esimerkiksi taloyhtiöt eivät välttämättä tunnu tietävän tai välittävän kuntotutkimusohjeista ja -pätevyyksistä. Tosin niistä tutkimuskilpailutusten hintavertailujen perusteella laistaa osa tutkimusyrityksistäkin. Julkisivuremonteissa puhutaan usein sadoista tuhansista euroista, ja vaarana on, että puutteellisin tiedoin tehty remontti epäonnistuu ja rahaa palaa lisää korjausten korjaamiseen ja pahimmassa tapauksessa vielä riitelyynkin.
Tällaisten tilanteiden taustalla on usein puutteelliset ja jopa virheelliset kuntotutkimukset. Ensin säästetään tutkimusten teettämisessä, jolloin moni vaurioasia saattaa jäädä huomaamatta. Puutteellinen tutkimusraportti voi johtaa ylikorjaamiseen, jos suunnittelija ylivarovaisuuksissaan suunnittelee kaikki uusiksi, vaikka ei olisi tarpeen. Liikakustannusten lisäksi turhia ja vääriä korjauksia tulisi välttää jo luonnonvarojen säästämiseksi. Turha materiaalin käyttö tai uusiminen ei täytä kestävän kiertotalouden kriteereitä.
Edellä kirjoittamallani yritän kannustaa järkevään toimintaan. Osaamista niin kuntotutkimus- kuin laboratoriopuolelta Suomesta löytyy, kunhan ei säästetä väärässä paikassa. Perinteisten kuntotutkimusten lisäksi tutkimista tarvitaan entistä enemmän, kun kiertotaloustoimet lisääntyvät. Eikä tule myöskään unohtaa haastavia sisätilarakenteita, kuten uimahalleja tai teollisuuskohteita, joiden sisätilarakenteiden kuntotutkiminen ei ole samoin säärajoitteista kuin ulkobetonirakenteiden. Laadukasta ja osaavaa tutkimista tarvitaan laajalti!
Tässä lehdessä laatimamme ammatillisen artikkelin kirjoittajana on betonitutkimusten kehittäjä ja konkari Hannu Pyy. Hän on pitkään tutkinut betonia lukuisissa vaativissa hankkeissa niin paikan päällä kuin mikroskoopin objektiivin läpi laboratoriossa. Hannu aloitti ohuthietutkimukset Suomessa jo 1980-luvulla.
Oheisessa artikkelissa Hannu kirjoittaa kuntotukimuksissa tehdyistä ettringiittihavannoista ja miten kyseisiä löydöksiä tulisi tulkita. Pelkkä havainto ei ole lopputulema, vaan osaamista ja ilmiöiden ymmärtämistä tarvitaan, jotta tiedetään miten tulee toimia, jos on tarvetta. Vaurioitumisen ja sen merkityksen arvioimiseksi täytyy vauriomekanismien lisäksi tuntea rakenteiden toiminta, rakennusajankohdan valmistusmenetelmät ja käytetyt materiaalit sekä vuosikymmenten aikana mahdollisesti tehdyt ja käytetyt korjaustavat. Laboratoriotutkimusten tulkinta ja yhdistäminen kokonaisuuteen on tärkeä osa tutkimisessa, koska kuntotutkimuksissa ei voida soveltaa yksiselitteisesti raja-arvona jotain tuloksena saatua lukua tai lukemaa, kuten esimerkiksi asbestitutkimuksessa (on/ei).
Kesää odotellen – uutta tietoa betonista ja lukuelämyksiä toivottaen.