Sisustus ja lattiat | nro 4/2021

Betonilattioiden elinkaari ja ylläpito

Martti Matsinen, dipl.ins., toimitusjohtaja, PiiMat Oy

Betonilattioiden elinkaari ja ylläpito
Helsingin uuden Taideyliopisto Myllyn lattiat toteutti Bermanto Oy. Kuva: Marc Goodwin

Kiinteistöjen elinkaariasiat ovat entistä enemmän otsikoissa ja myös ns. elinkaarikohteet ovat lisääntyneet. Valitettavan harvoin keskustellaan lattioiden elinkaaresta, vaikka lattia on kiinteistön tärkein rakenneosa, jonka päällä kaikki toiminta tapahtuu. Käyn tässä artikkelissa läpi tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa betonilattioiden elinkaareen sekä pitkäaikaiskestävyyden että terveyden ja puhtaanapidon kannalta.

Suunnitteluvaiheen määritelmät

Jo suunnitteluvaiheessa, on sitten kyse betonipintaisista teollisuuslattioista tai arkkitehtonisista Designlattioista, tehdään betonilattioiden osalta tärkeitä päätöksiä, joilla vaikutetaan lattioiden elinkaareen. Tällaisia päätöksiä ovat lattian oikea mitoitus, oikean tyyppiset ja oikein sijoitetut saumaratkaisut, pintamateriaalivalinnat sekä viime vaiheessa pinnan suojakäsittelyratkaisut.

Betonilattian mitoituksessa tulee huomioida suunnitteluvaiheen kuormitukset sekä muut lattiaan kohdistuvat rasitukset. Pitkäikäisyyden kannalta on syytä varautua myös muutoksiin em. asioissa. Esimerkiksi tilan käyttäjän vaihtuessa saattavat hyllyjärjestelmä ja kuormat muuttua. Toisaalta tilassa harjoitettava toiminta tai tilassa käsiteltävä materiaali voivat vaihtua, mikä tulee huomioida pintamateriaali- ja pintakäsittelypäätöksissä. Mitä enemmän näitä asioita ennakoidaan, sitä paremmin varmistetaan pitkä käyttöikä. Lisäksi toiminnan muuttuessa on varmistettava, että myös lattian osalta tehdään ratkaisuja, joiden ansiosta se pysyy pitkää käyttökelpoisena.

Saumaratkaisujen osalta on nykyään siirrytty pääsääntöisesti valmiisiin saumaraudoitteisiin ja ns. sahasaumalattiat ovat jääneet vähemmistöön. Saumajako vaikuttaa lattian suunnitteluun ja yleisohjeena voisi sanoa, että mitä vähemmän saumoja, sitä vähemmän ongelmia. Saumatyypin valintaan vaikuttaa tilan käyttötarkoitus. Raskaassa teollisuudessa sauman tulee kestää iskuja ja laahausta tai toisaalta jatkuvan trukkiliikenteen alla sauman tulee olla muotoiltu siten, että sekä kuljetuskalusto että kuljetettavat tuotteet eivät kärsi tärinästä. Elintarviketiloissa ja muissa hygieniaa vaativissa kohteissa sauman ruostumaton teräslista parantaa tilan hygieenisyyttä. Sauman vaihtaminen tai korjaaminen rakennuksen käyttöiän aikana vaikuttaa väistämättä tilassa tapahtuvaan toimintaan – eli jälleen ennakkosuunnittelu on tärkeää.

Myös pintamateriaalin ja suojakäsittelyn valintaan vaikuttaa tilan käyttötarkoitus. Erittäin kovaan kulutukseen tulee valita tehokas, esim. kovabetoniratkaisu, kun taas kevyemmän kulutuksen kohteessa riittää tehokas suojakäsittely. Joka tapauksessa pintaan kannattaa laittaa suojakäsittely – joko kevyt silikaattikäsittely tai käsittely, joka sisältää myös suoja-aineita. Näin vähennetään lattian pölyämisriskiä ja parannetaan tilan terveellisyyttä. Samalla vähennetään nesteiden, öljyjen, rasvojen ja lian imeytymistä lattiaan sekä helpotetaan lattian puhtaanapitoa. Kulutuksen kannalta on huomattava, että vilkas jalankulkuliikenne kuluttaa myös betonilattioita. Saksalaisten ohjeiden mukaan jo 100–1000 ihmisen päivittäinen kävelyliikenne vastaa II-luokan teollisuuslattiakulutusta ja yli 1000 ihmistä I-luokan kulutusta. Tämä on syytä huomioida isoissa julkisissa kohteissa (koulut, museot, asemarakennukset, marketit) ja myös pienemmissä kohteissa kuten erilaiset aulatilat.

Helsingin Kaivopihan lattiat uudistettiin TRU-pintauksella ja suojakäsiteltiin Obtego R-50-tuotteilla.
Kuva: Piimat Oy / Martti Matsinen

Betonilattian käyttöönotto

Puhuttaessa betonilattioiden puhtaanapidosta tarkoitetaan yleensä siivouspalveluja. Elinkaaren ja puhtauden kannalta erittäin tärkeä vaihe on jo betonilattian käyttöönottovaihe. Ensinnäkin lattian valmistuttua tulee se suojata huolella rakentamisen loppuvaiheiden ajaksi. Hyväkin lattia on helppo pilata kasaamalle sille rakennustarvikkeita, vaurioittamalla sitä muiden työvaiheiden kalustolla tai päästämälle siihen imeytymään likaa tai öljyjä ja rasvoja.

Lattia tulee suojata levyillä, jotka kestävät sille tulevan kuormituksen. Lisäksi varsinkin arkkitehtonisissa lattioissa tulee pitää huolta, etteivät suojalevyt vaikuta pinnan ulkonäköön. Kun kaikki työvaiheet on tehty ja kohde on valmis luovutettavaksi, tehdään lattialle viimeistelypesu, joissakin tapauksissa myös viimeiset kiiltohionnat, sekä suojakäsittely. Suojakäsittelymateriaali ja -menetelmät valitaan lattian tulevan käyttötarkoituksen mukaan.

Elinkaaritavoitteen kannalta tärkeä vaihe lattian käyttöönotossa on lattian hoito- ja kunnossapitosuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esittää tarvittavat puhtaanapitotoimet (päivittäispesu, huoltopesu, suojauskäsittelyn uusiminen) ja niiden arvioitu aikataulutus. Lisäksi tulee antaa ohjeet lattian kunnon seurannasta ja mahdollisten vauriokorjausten menetelmistä.

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan uuden K-Kampuksen lattiat ovat hiottua valkobetonipintausta.
Kuva: Piimat Oy / Martti Matsinen

Päivittäinen puhtaanapito

Päivittäiset siivoustoimet riippuvat lattian käytöstä ja likaantumisasteesta. Arkkitehtoniset Designlattiat tulee lakaista tai imuroida huolellisesti puhtaaksi kaikesta terävästä materiaalista, esim. kenkien mukana kulkeutuvista kivistä. Designlattia on valittu kohteeseen esteettisen ulkonäön pohjalta ja silloin kaikki lattiaan tulevat naarmut pilaavat tätä tavoitetta. Vaikka Design-lattiat ovat hyvin kulutusta kestäviä, niin terävä kivi saattaa naarmuttaa pintaa mikä myöhemmin vaikuttaa lattiaan likaantumiseen.

Teollisuus- ja logistiikkarakentamisessa lattiaa usein hiotaan ja kiillotetaan käyttäen samalla betonin pintalujuutta ja tiiveyttä lisääviä aineita sekä viimeisten käsittelyjen yhteydessä suoja-aineita, jotka vähentävät nesteiden ja lian imeytymistä betoniin. Joissakin kohteissa käytettävät suoja-aineet ovat niin tehokkaita, että ne vähentävät myös öljyjen ja rasvojen imeytymistä. Vaikka suoja-aineet eivät muodosta varsinaista pinnoitusta, on myös näissä kohteissa tärkeää pitää lattia puhtaana naarmuttavasta irtoliasta. Teollisuuskohteissa näitä naarmuttavia materiaaleja voi tulla myös tuotannosta, esim. lattialle ajautuu metallilastuja tai putoaa teräviä esineitä.

Siivoustoimien lisäksi betonilattia tulee yleensä pestä päivittäin. Pesuaineita ja -menetelmiä valittaessa tulee huomioida lujitus- ja suojauskäsittelyssä käytetyt materiaalit ja pyrkiä tehostamaan niiden toimintaa myös pesujen yhteydessä. Happamat materiaalit ovat ”myrkkyä” betonille. Happamien materiaalien kaatuminen lattialle tai jopa roiskeet tulisi puhdistaa mahdollisimman pian. Kahvi, viini, maito ja esim. jotkin marjamehut normaaleina päivittäistuotteinakin pitkään vaikuttaessaan heikentävät betonia ja erityisesti Designlattiakohteissa vaikuttavat merkittävästi lattian ulkonäköön – niiden peseminen tai poistaminen pitkän vaikutusajan jälkeen on hankalaa.

Teollisuuslattiakohteissa päivittäinen siivous ja pesu on tärkeää paitsi puhtauden myös turvallisuuden kannalta. Pölyinen lattia, jolla saattaa olla tuotannosta tulleita roiskeita tai teräviä materiaaleja, aiheuttaa riskejä liukastumisille ja loukkaantumisille. Turvallisuus on toki tärkeää myös Design-lattiakohteissa mutta niissä valoisuus sekä normaali kävelyliikkuminen pienentävät riskejä verrattuna teollisuuteen, jossa on jatkuva tavaraliikenne ja usein hieman hämärämpi valaistus ja tummemmat materiaalit.

Kuopion museossa käytettiin uusilla alueilla DesignTop sirotepintausta ja vanhoilla alueilla TRU-pintausta.
Betonilattiavalut sekä Design-lattiat kohteessa toteutti Bermanto Oy yhdessä Korodurin kanssa.
Kuva: Marko Huttunen

Betonilattioiden huoltopesu

Betonilattioiden pitkäniän sekä terveyden ja turvallisuuden kannalta säännöllinen huoltopesu on avainasemassa. Päivittäinen siivous ja pesu pitävät lattiat puhtaina ja turvallisina, mutta huoltopesulla tehostetaan lattioiden pitkää ikää.

Huoltopesu on tehokkaampi kuin päivittäispesu ja sen tarkoituksena on myös tehostaa lattian suoja-aineiden toimintaa. Huoltopesuaineena tuleekin käyttää vastaavan raaka-ainetyypin tuotetta kuin alkuperäisessä suoja-ainekäsittelyssä.

Huoltopesujen väli on riippuvainen sekä käytetyistä materiaaleista että lattian kulutuksesta ja likaantumisesta. Teollisuuskohteissa ja kovan kulutuksen Designlattiakohteissa (koulut, marketit, näyttelytilat, aulat yms.) huoltopesujen väli voi olla esim. 2–3 viikkoa. Kevyemmän kulutuksen Designlattiakohteissa (toimistot, kirjastot, pienet putiikit yms.) väli voi olla esim. 4–6 viikkoa. Sopiva väli selviää kohteittain ajan mittaan lattian kulutusta ja likaantumista seuraamalla.

Peruspuhdistus

Peruspuhdistus on päivittäisestä pesusta ja huoltopesusta erillinen toimenpide. Ensimmäinen peruspuhdistus tehdään yleensä rakennustyömaan valmistuessa – ennen tilan käyttöönottoa. Tällöin lattiaa puhdistetaan tehokkaalla pesuaineella poistaen kaikki rakennusaikaiset jäljet ja sen jälkeen tehdään lattian suojauskäsittely.

Seuraavat peruspuhdistukset tehdään usean vuoden käytön jälkeen. Peruspuhdistusten väli riippuu, kuten huoltopuhdistus, lattian kulumisesta ja likaantumisesta. Peruspuhdistusten väli voi olla esim. 2–5 vuotta.

Peruspuhdistus suoritetaan tehokkaammalla pesuaineella, jonka annetaan jonkin aikaa vaikuttaa lattian pinnalla, mutta sitä ei kuitenkaan saa päästää kuivumaan. Muutaman minuutin vaikutusajan jälkeen lattia pestään hoitokoneella ja likainen vesi imuroidaan pois. Tämän jälkeen lattia huuhdellaan muutamaan kertaan puhtaalla vedellä.

Peruspuhdistus täydennetään uusimalla lattian suojakäsittely samalla tai vastaavalla aineella ja menetelmällä kuin alkuperäinen käsittely. Tarvittaessa voidaan lattian aiempi kuluminen ja likaantuminen huomioiden myös vaihtaa suojakäsittelyainetta sopivammaksi kohteen kannalta.

Aalto-yliopiston uuden rakennuksen Väreen betonilattiat toimivat myös taideteosten kuvauksissa.
Betonilattiat toteutettiin yhdessä Korodurin kanssa DesignTop-menetelmällä.

Lattian kunnossapito

Betonilattian käyttöikää lisää huolellinen ja oikea-aikainen kunnossapito. Lattia on suositeltavaa tarkistaa säännöllisesti. Tarkistuksessa käydään läpi pinnan ja erityisesti saumojen vauriot. Lisäksi on hyvä seurata, onko lattian kuluminen suurempaa kuin alun perin suunnitteluvaiheessa oletettiin. Tällöin lattiaa tulee vahvistaa kovimmin kulutetuilla alueilla esim. kovabetonikorjauksella.

Tehokkainta tällainen valvonta on ulkoistamalla se jollekin asiantuntijayritykselle. Sopimus esim. neljännes- tai puolivuosittain tehtävästä tarkastuskierroksesta ”pakottaa” myös tilankäyttäjät ymmärtämään lattian kunnon ylläpidon tärkeyden. Itse tehdyssä tarkkailussa helposti vähätellään pieniä koloja tai vaurioita, jotka unohdettuna ovat usein alkusysäys isommalle ongelmalle.

Lattian kunnontarkkailussa voidaan säännöllisten tarkastuskäyntien lisäksi hyödyntää päivittäin kohteessa liikkuvia puhtaanapidon ja kunnossapidon henkilökuntaa ja heidän raporttejaan lattian kunnosta. Kiinteistön kunnossapidon ja puhtaanapidon yksiköiden tulisikin toimia yhteistyössä tai ainakin tietoja vaihtaen. Hyvässä kunnossa oleva lattia helpottaa lattian säännöllistä puhtaanapitoa ja pidentää sen kestoikää.

Selkeimpiä tarkistuksissa havaittavia vaurioita ovat betoniin syntyneet kolot tai murtumiset sekä lattian saumojen vauriot. Sauma on yleensä lattian heikoin kohta ja erityisesti kohteissa, joissa on kova kulutus kuten teollisuus- ja pysäköintihallit, saumavauriot ovat erittäin yleisiä.

Nopeasti ilmoitetut vauriot ja ennen kaikkea niiden nopea korjaaminen lisää lattian kestoikää ja tilojen viihtyisyyttä ja joissain tapauksissa myös turvallisuuden tunnetta. Korjaamatta jätetyt pienetkin vauriot laajenevat nopeasti, jolloin lattia pölisee ja riski loukkaantumisille kasvaa.

Lattia on rakennuksen tärkein osa

Suurin osa rakennuksessa tapahtuvasta toiminnasta hoidetaan lattiapinnalla ja lattian korjaaminen poikkeuksetta häiritsee tilassa tapahtuvaa toimintaa. Pidetään siis betonilattiat puhtaina, terveellisinä ja turvallisina ja lisätään näin niiden kestoikää!

Artikkeliin liittyviä aiheita