Kestävä Kivitalo 2021 -palkinto: Kurjenlinnan peruskorjaukselle Turussa ja Tikkurilan kirkolle

Pieteetillä korjattu Kurjenlinna

Turun keskustan kupeessa Kupittaalla sijaitseva Kurjenlinnan alue on rakennustaiteellisesti ja sosiaalihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Alun perin Kurjenlinna perustettiin köyhäintaloksi 1800-luvun lopulla. Sairaalatoiminta loppui Kurjenlinnassa vuonna 2009. Turun kaupunki valitsi Kiinteistökartio Oy:n alueen kehittäjäksi.

Kurjenlinnan vanha rakennus peruskorjattiin perinteitä vaalien uuteen loistoonsa ja se muutettiin vuokra-asunnoiksi sekä toimistotiloiksi. Rakenteelliset muutokset sisätiloissa olivat vaativia, mutta tavoitteista ei ole tingitty missään vaiheessa.

Vanhan rakennuksen massiiviset kahdenja kahden ja puolenkiven paksuiset umpitiiliulkoseinät olivat vielä yli sadan vuoden käytön jälkeen hyväkuntoiset ja saivat jäädä paikoilleen. Vain pinnassa olevat vanhat rappaukset uusittiin vanhoja perinteitä kunnioittaen kalkkisementtilaastein.

– Talo on alun perin tehty poltetusta tiilestä muuraamalla ja halusimme kunnioittaa tätä rakennustapaa edelleen. Kaikki korjausrakenteet ja väliseinät muurattiin poltetusta tiilestä, joka on myös kosteissa tiloissa loistava materiaali, Kiinteistökartion toimitusjohtaja Niko Lappalainen toteaa.

Välipohjat paikalla valaen, uudisosa kennoharkoista

Rakennuksen välipohjat oli aikoinaan tehty puusta.

– Kuntotutkimuksissa selvisi vanhoissa rakenteissa olevan laajalti asbestia. Tämä ja rakennuttajan halu kestävästä sekä turvallisesta välipohjarakenteesta johti päätökseen purkaa puuvälipohjat ja korvata ne paikallavaletuilla betonivälipohjilla. Rakennusrungon paino lähes nelinkertaistui, mutta lujien muurattujen tiiliseinien kuormituskestävyys oli riittävä, kertoo kohteen rakennesuunnittelija Jukka Sillanpää.

1950-luvulla tehty, betonirakenteinen yhdysosa purettiin ja sen tilalle rakennettiin vanhoihin rakennuksiin tyyliltään täydellisesti sopiva uudisosa.

– Uudeksi ulkoseinärakenteeksi valikoitui poltetusta savesta valmistettu Poroton-kennoharkko, jota hyödynnettiin myös kantavana rakenteena. Tällä saavutettiin vanhan seinän kaltainen yksiaineinen ulkoseinärakenne, jonka lämmöneristävyys on nykyvaatimusten mukainen, Jukka Sillanpää kertoo.

Asuinhuoneistoihin ja toimistoihin jätettiin hienolla tavalla aina joltain osin pala historiaa näkyviin. Esimerkiksi paljaaksi jätettyjä paloja vanhaa tiiliseinää on nähtävissä siellä täällä. Samoin uudet ikkunat ovat rakennuksen alkuperäisen rakennusajan henkisesti moniruutuikkunat. Hyväkuntoiset kiviset porraskäytävät jäivät sellaisenaan suurelta osin ennalleen.

Yleisesti ottaen kaikissa yksityiskohdissa on mietitty tarkkaan entisajan henkeä, vaikka toteutus onkin tätä päivää.

Hankkeen projektinjohtourakasta vastasi Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy ja suunnittelusta arkkitehti Sami Lehtniemi ARK Takala Oy:stä. ARK Takala Oy vastasi myös Kurjenlinnan pihasuunnittelusta.

Hulevedet hallintaan

Kivirakenteisen Kurjenlinnan laajalla pihaalueella on n. 3500 m2 kiveystä. Osa kivetystä pihasta on varattu autojen pysäköintiin. Kiveyksiä piha-alueella on käytetty monipuolisesti, mutta rakennuskokonaisuuden arvokkuus huomioon ottaen. Kaikki kivetyt alueet ovat pelastusajoneuvon kestäviä.

Betonikivien tuli sopia rakennuksen ja sen edustaman aikakauden ilmeeseen.

– Hulevesien hallinta ja viivästyttäminen tontilla olivat yksi keskeisimmistä pihasuunnittelun kriteereistä, Sami Lehtniemi kertoo. Pintavedet on tontilla ohjattu seulakivillä ja sorastuksella hulevettä viivästyttävään rakenteeseen. Nurmi- ja Riimukivi mahdollistavat sadeveden imeytymisen kiveyksen läpi.

Riimukivillä toteutetulle alueelle rakennussuunnittelija Jukka Pylkki suunnitteli erilaisia ladontakuvioita, joista rakennuttaja valitsi toteutettavaksi mieluisamman.

Muurikiveä Kurjenlinnan piha-alueella on käytetty esimerkiksi pihatien ja naapuritontin rajaamiseen. – Pihalla on myös askelmia ja kouruja, rakennusten sokkelit on rajattu kivillä ja sisäänkäynnit toteutettu ylläpidon kannalta helppohoitoisilla betonilaatoilla, Sami Lehtniemi kertoo.

Toistaiseksi vain musta asfaltti erottuu hillityn harmaasta kivetystä pihapinnasta, mutta asfalttikin haalistuu pian. Sami Lehtniemi sanoo, että esimerkiksi voimakkaan punainen kiveys olisi sotinut rakennuksen värimaailmaa vastaan. –Piha-alueen ilme muuttuu jo kesällä 2022, kun vihreä puskee esiin Nurmi- ja Riimukiveyksistä.

Kurjenlinna on piha-aluettaan myöten hieno kokonaisuus, joka vain ajan saatossa paranee.