Leppävaaran Monikon uuden koulukeskuksen betonijulkisivuissa näkyy myös puu

Espoon väkiluku on yli kaksinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana, mikä näkyy koulujen ja päiväkotien rakentamistarpeen huomattavana kasvuna. Erityisen voimakasta tämä tarve on viime vuosina ollut Suur-Leppävaarassa ja muissa voimakkaan väestölisäyksen kaupunginosissa. Jotta koulupaikkojen kysyntä ja tarjonta on saatu näissä kaupunginosissa tasapainoon, on pitänyt toteuttaa runsaasti hankkeita. Samalla on ollut tarvetta parantaa rakentamisen kustannustehokkuutta ja pyrkiä siksi aiempaa suurempiin koulukokoihin.

Kustannustehokkuutta on voitu parantaa myös urakkamuodon valinnalla sekä rakentamalla luokkahuoneettomia kouluja ja saamalla näin aikaan avoimia oppimisympäristöjä. Projektinjohtourakkana toteutetun Monikon koulukeskuksen toiminnalliset lähtökohdat noudattavat näitä periaatteita, jotka toisaalta ovat seurausta vallitsevista opetusja oppimiskäytännöistä. Aiemmista vastaavin periaattein toteutetuista hankkeista on saatu myös kielteisiä kokemuksia, koska opettamisen ja oppimisen työrauha voi olla vaikea käytännössä toteuttaa kokoaikaisesti avoimessa ympäristössä. Näitä kokemuksia on hyödynnetty Monikon koulun suunnittelussa niin, että avoimet tilat ovat joustavasti muunnettavissa siirtoseinien avulla luokkamaisiksi, ympäristöstään eristetyiksi tiloiksi.

Tilaajalla, Espoon kaupungin Tilapalvelut -liikelaitoksella oli tavoitteena saada tällainen muuntojoustavuus toteutumaan. Toinen keskeinen tavoite oli mahdollisimman hyvä energiatehokkuus, joka saavutettiinkin ulkoseinien paremmalla lämmöneristyksellä. Toiminnallisena tavoitteena oli pyrkimys yhdistää samaan koulukiinteistöön sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset sekä taata heille mahdollisimman yhtenäinen opintie samassa tutuksi käyvässä koulussa. Suomenkielisille lapsille Monikon uusi koulukeskus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa oppivelvollisuutensa päiväkoti-ikäisestä yläkoulun loppuun ja ruotsinkielisille päiväkoti-ikäisestä alakoulun loppuun.

Myös rakennesuunnittelulla muuntojoustoa

Lähes 1300 lapselle mitoitettu Monikon koulukeskus koostuu vuonna 1939 valmistuneesta, osin suojellusta vanhasta koulurakennuksesta sekä tätä huomattavasti suuremmasta uudisrakennuksesta. Koulukeskus, jonka tieltä purettiin Veräjäpellon, Veräjäkulman ja Leppävaaran laajennus- ja siirtokoulu, on kokonaisbruttoalaltaan 15 100 neliömetriä.

Uudisosan kantava runko ja julkisivut tehtiin kauttaaltaan betonielementeistä. Kantavan rungon pilarit ja palkit sekä ontelo- ja TT-laatat toimitti Parma Oy hyödyntäen niiden tuotannossa neljää eri tehdastaan. Kohteen suurta kokoa ilmentää esimerkiksi se, että Hyrylän tehdas valmisti ontelolaattoja yhteensä noin 14 000 neliömetriä. Teräsbetoniset elementtipilarit ja -palkit ovat puolestaan Parman Ruskon tehtaan ja jänneväliltään 19,3-metriset TT-laatat Nastolan tehtaan tuotantoa. Jotta TT-laattojen koko pysyi käsiteltävyyden kannalta kohtuullisena, laatat valmistettiin 400 millimetriä tavallista kapeampina.

Liikuntasalin katon sortuman estämiseksi ulkoseinälinjan palkit suunniteltiin kolmiaukkoisina, minkä ansiosta kattorakenne ei vaurioidu, vaikka yksi pilareista vaurioituisi.

Yhtenä keskeisenä periaatteena rakenteiden suunnittelussa oli se, kuinka saada edistetyksi tilaajan tarpeiden mukaisia tilojen avoimuuteen ja toisaalta muuntojoustavuuteen liittyviä tavoitteita rakenneteknisin ratkaisuin.

”Pystyimme harventamaan pilarijakoa mitoituksen keinoin päiväkoti- ja koulusiivissä käyttämällä 12,5 metriä pitkiä ontelolaattoja. Muuntojoustavuutta taas edistää se, että valitsimme hyötykuormaksi 5 kN/m2 eli enemmän kuin perustilanteessa vallitseva hyötykuorma”, kertoo hankkeen rakennesuunnittelusta vastaava johtaja Jari-Tapio Aalto A-Insinöörit Oy:stä.

Koko kantava betonielementtirunko mallinnettiin, ja niin rakennesuunnittelussa kuin myös tuotannossa ja asennuksissa työmaalla hyödynnettiin 3D-tietomallista saatua virheetöntä informaatiota. Mallista saatiin suoraan kaikki mitat ja elementtien määrät sekä niiden kunkinhetkinen tuotantotilanne.

Betoniteknisesti erityistä ja uutta Monikon koulukeskuksessa on kuitenkin uudisosan julkisivu. Arkkitehdin alkuperäisenä ideana oli tavoitella valkobetonijulkisivua, jonka puhtaasti betonitekniikan keinoin toteutettavan pinnan tuli olla uritettu ja toisaalta muistuttaa puun syiden muodostamaa kuviointia. Ainoastaan yhdellä yrityksellä, toivakkalaisella MH-Betoni Oy:llä oli esittää tähän toimiva, kohtuuhintainen ratkaisu. Merkittävä panos valkobetonijulkisivujen toteutuksessa oli myös Betoniviidakko Oy:llä, jonka osaamista tarvittiin erityisesti hienopiirteistä kuviointia tuottavien muottien kehittämiseen.

”Lautamuotti-idea oli mukana alusta asti. Meidän panoksemme liittyi sen tutkimiseen, miten saada muottia varioiduksi kustannustehokkaasti. MH-Betoni toteutti sen sitten käytännössä”, kertoo teollinen muotoilija Topi Äikäs Betoniviidakko Oy:stä.

Lopputulos on uutta betonitekniikkaa ja julkisivuarkkitehtuuria ja se vastaa tilaajan ja arkkitehdin asettamia tavoitteita. Yhteensä valkobetonista erikoisjulkisivua asennettiin Monikon koulukeskuksen uudisosaan noin 3570 neliömetriä. Ytimeltään nämä julkisivut ovat perinteisiä sandwich-betonielementtejä, mutta niiden pinta on täysin uudenlainen.

Valkobetoniset julkisivuelementit toimittanut MH-Betoni valmisti ja toimitti samaan kohteeseen myös kantavat ja ei-kantavat väliseinäelementit. Kantavien väliseinien kokonaisala on noin 4000 ja ei-kantavien noin 880 neliömetriä.

Pihasuunnitteluun satsauksia

Monipuolisella kasvillisuudella, mutta myös betonituotteilla on merkittävä osa myös Monikon koulukeskuksen pihasuunnittelussa ja -rakenteissa. Pihan saattoliikennealueelle asennetuista erivärisistä betonisista pihakivistä muodostuu ilmeikäs kuvio. Ruskean, harmaan ja beigen eri sävyjä varioivat 80 millimetrin levyiset pihakivet tuovat kuvioinnillaan mieleen räsymaton.

Pihakalusteiden suunnittelu ja hankinta olivat Monikon koulukeskushankkeessa keskeinen osa pihasuunnittelua. Betonilla on tässäkin yhteydessä osansa, sillä pihalle sijoitetut pingispöydät ovat betonirakenteisia. Ne koostuvat neljästä eri elementistä: pingislautaan tarvitaan kaksi ja pöydänjalkoihin niin ikään kaksi betonielementtiä. Ne kuuluivat leikkikalustetoimittajaksi valitun LeikkiSet Oy:n toimituskokonaisuuteen, vaikkakaan betonituotteita LeikkiSet ei valmista itse.

Betonia on käytetty myös näyttävästi pääsisäänkäynnin edustan laajassa betonikiveyksessä.