Rakennukset | NRO 4/2022

Kestävä Kivitalo 2022 -palkinto ”Ajurien tallin” peruskorjaukselle

Leena-Kaisa Simola, toimittaja

Kestävä Kivitalo 2022 -palkinto ”Ajurien tallin” peruskorjaukselle
Vuonna 1906 valmistunut ja 1960-luvulle asti kaupungin hevosajurien hevos- ja vaunutallina toiminut rakennus on korjattu asunnoiksi, mutta tunnelma on kuin mikään ei olisi muuttunut. Kuva: Atte Aaltonen

– Kulttuuriteko, josta voimme olla ylpeitä! Näin kommentoivat projektin eri osapuolet Helsingin Punavuoressa sijaitsevan Ajurien tallin ainutlaatuista peruskorjausta. Historiaa tiukasti kunnioittaen vanhaan tiili- ja betonirunkoon tehtiin moderneja kaupunkiasuntoja.

Tuskinpa mistään muusta asuintalosta kuin Ajurien Asunto Oy Punavuoresta löytyy noin sata vuotta vanhoja kavion jälkiä. Ne ovat muistona rakennuksen alkuperäisestä käytöstä. Vuonna 1906 korttelin sisäpihalle valmistunut, kolmikerroksinen tiilirakennus toimi kaupungin hevosajurien käytössä hevosja vaunutallina 1960-luvulle asti. Sen jälkeen se jäi varastokäyttöön ja pääsi rapistumaan pahasti.

Taloyhtiö ehti jo hakea rakennukselle purkulupaa, mutta Museovirasto suojeli sen historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaana rakennuksena. Asemakaavassa rakennus muutettiin asuinkäyttöön.

Erinäisten vaiheiden jälkeen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos saatiin liikkeelle, kun vuonna 2019 rakennuttajaksi valikoitui Helsingin Top 41 -niminen yritys. Se sitoutui pelastamaan rakennuksen yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Historiaa rohkeasti vaalien

Avarrus Arkkitehdit ovat vastanneet Ajurien tallin peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta.

– Rakennusta ei oltu korjattu ja muutettu käytännössä lainkaan koko sen olemassa olon aikana. Sen ainutlaatuisuus kävi kuitenkin ilmi heti ensikäynnillä. Toisessa kerroksessa sijaitsevan, kaksikerroksisen keskusaulan poikkeuksellinen tilallisuus näkyi ränsistyneisyyden alta, kertoo projektin pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Pauli Siponen.

– Rakennuksen historia oli tärkein lähtökohta suunnittelussa. Historiaan pyrittiin suhtautumaan vaalien, mutta rohkealla otteella. Rakennuksen aula entisöitiin lähes koskemattomana ja vastapainoksi asunnot suunniteltiin moderneiksi, Siponen toteaa.

– Koko rakennuksen tunnelmassa haluttiin säilyttää muistumia tallikäytöstä. Vaikka rakennus on jugendin aikakaudelta, sitä ei haluttu kunnostaa jugend-asuinrakennukseksi. Rakennuksen kaksi erilaista luonnetta, museaalinen aula ja veistokselliset, valoisat asunnot, ovat sopusoinnussa keskenään, jatkaa arkkitehti SAFA Noona Lappalainen.

Ajurien tallissa on nyt 18 asuntoa, joista 12 on kaksikerroksisia. Tilasuunnittelun reunaehdot johtivat siihen, että kaikki asunnot ovat erilaisia. Asuntojen koot vaihtelevat 40 ja 90 neliön välillä. Kaksikerroksiset asunnot ovat maantasokerroksen yläpuolella siten, että ne kietoutuvat arvokkaan aulan ympärille.

Helsingin kaupunginmuseo oli aktiivisesti mukana suunnittelussa koko hankkeen ajan. Aulaan sallittiin vain välttämättömät uudet rakenteet, kuten lämpöpatterit, sprinklaus ja paloilmaisimet. Suojeltuihin julkisivuihin sallittiin joitain uusia ikkuna-aukkoja, jotta asuntoihin saatiin riittävästi valoa.

Helsingin Punavuoressa vuonna 1906 rakennettu tiilinen piharakennus toimi alun perin hevostallina ja vaunujen sekä heinien varastona. Se peruskorjattiin pieteetillä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen siten, että vanhan rungon sisällä on nyt 18 modernia asuntoa. Kuva: Tuomas Uusheimo

Paikalla rakentamisen perinteitä

Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Ajurien tallin konvertio täyttää vaatimukset täydellisesti.

– Koko hankkeen voidaan sanoa olleen käsityötä, tiivistää toimitusjohtaja Hannu Taskinen kohteen pääurakoinnista vastanneesta Lakewood Oy:stä.

– Vaikka koko rakennus oli kurjassa kunnossa, niin vanha runko voitiin hyödyntää lähes kokonaan, hän toteaa.

Tiiliseinät vahvistettiin ja lisälämmöneristettiin muuraamalla sisäpuolinen rivinteeraus puolesta kivestä aina puoleentoista kiveen asti. Paikalla valettua betonia käytettiin perustusten vahvistamiseen, uusiin välipohjiin ja muutamien seinien tukemiseen. Välipohjien osalta vanhaa betonilattiaa käytettiin osin muottina uuden alla ja suojellun alueen vanhaa lattiaa vahvistettiin alhaalta painevaluin. On huomattavaa, että rakennuksen välipohjissa oli käytetty betonia, sillä betoni käyttö Suomen ja Helsingin rakennuksissa otti vasta ensiaskeleitaan 1900-luvun alussa.

Rakennesuunnittelija Veikko Parosen mukaan rakennuksen ulkoseinät olivat 300–450 millin vahvuisia tiiliseiniä, joiden muutamat halkeamat saumattiin uudelleen.

– Seinien sisäpuolelle lisättiin vanhaan rakenteeseen muurausta niin, että seinän vahvuudeksi tuli 600 milliä. Uusi sisäkuori kannattaa uusittuja välipohjia, Paronen lisää. Rakennesuunnittelusta vastasi Sitowisen tiimi, johon nyt eläkkeellä olevan Parosen lisäksi kuuluivat Matti Mäkäräinen ja Sami Rautiainen.

Yksi suurimmista haasteista oli kylmän tilan muuttaminen lämpimäksi.

– Erityisesti tarkasteltiin rakenteiden liikkumista ja kosteuskäyttäytymistä. Onneksi massiivirakenteinen tiili tasaa kosteutta ja toimii loistavasti sekä kylmissä että lämpimissä rakenteissa, Siponen sanoo.

Elinkaari alkaa nollasta

Hannu Taskisen mukaan Ajurien talli on nyt paremmassa loistossa kuin koskaan. Rakennuksen elinkaari alkoi uudelleen nollasta. Tulevat sukupolvet saavat nauttia ainutlaatuisesta rakennuksesta, sen historiasta sekä tekijöitten käsityötaidosta, hän sanoo.

Siponen ja Lappalainen ovat samoissa mietteissä: – Varsinkin massiivitiilirakennuksen elinkaarelle on vaikea ennustaa loppua. Sen voi tarvittaessa muuttaa seuraavaan käyttötarkoitukseen taas sadan vuoden päästä. Aina kannattaa korjata, jos vain suinkin on mahdollista, he sanovat.

Ajurien tallin projektissa mukana olleet suunnittelijat, urakoitsija ja rakennuttaja ovat omien alojensa huippuammattilaisia, joilla kaikilla on kokemusta vaativistakin peruskorjauksista ja käyttötarkoitusten muutoksista. Heitä yhdistää myös se, että kaikki antavat varauksettoman kiitoksen toisilleen.

– Projektista jäi erityisesti mieleen, miten hyvin yhteistyö osapuolten kanssa sujui. Ainutlaatuisuus antoi omat haasteensa, mutta ratkaisuja haettiin aktiivisesti yhdessä ja asiat saatiin maaliin, Paronen toteaa.

– Kaikkien osapuolten tuli hankkeessa ymmärtää toistensa näkökulmat. Alusta alkaen kaikilla oli sama päämäärä: saattaa rakennus arvoiseensa kuntoon ja käyttöön, Siponen lisää.

Lopputulos puhuu puolestaan. Kestävä Kivitalo -palkintoraadin sanoin: – Erityishuomion ansaitsee peruskorjauksessa aikaansaatu innovatiivinen ja persoonallinen lopputulos. Rakennus on hyvä esimerkki siitä, miten vanhoja rakennuksia tulisi kehittää ja peruskorjata niin, että niille saadaan kokonaan uusi ja nykypäivän vaatimukset täyttävä käyttötarkoitus rakennuksen historiallisen arkkitehtuurin siitä kärsimättä. Vanhasta ajurien tallista on peruskorjauksen myötä tullut tyylikäs historiallinen pienkerrostalo Punavuoren sydämeen.

Kestävä Kivitalo -palkinto

Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.

Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy.

Lisätietoja: www.kivitalo.fi

Ajurien Asunto Oy Punavuori

Ajurien Asunto Oy Punavuori
Kuva: Bulevardin Kotimeklarit

Osoite: Punavuorenkatu 16, Helsinki
Valmistunut alun perin 1906: suunnittelijana rakennusmestari Kaarlo Lappalainen
Alunperin 52 hevosen talli, kolme kerrosta: ensimmäinen hevoskärryjä, toinen hevosia ja kolmas heiniä varten
Käyttötarkoituksen muutos ja peruskorjaus asunnoiksi: 2020 – 2022
18 asuntoa ja entisöity, kaksikerroksinen keskusaula
Laajuus: noin 2 000 m2
Rakennuttaja: Helsingin Top 41

Arkkitehtisuunnittelu: Avarrus Arkkitehdit Oy/pääsuunnittelija Pauli Siponen ja arkkitehdit Noona Lappalainen sekä Robert Hanson sekä designer Atte Aaltonen
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy/rakennesuunnittelijat Veikko Paronen, Matti Mäkäräinen ja Sami Rautiainen
Pääurakoitsija: Lakewood Oy
Runkorakenne: tiili ja betoni, korjaustyön tiilet Wienerberger

Artikkeliin liittyviä aiheita