Betonijulkisivut | NRO 3/2023
Saumat ovat oleellinen osa betonisia pintarakenteita ja julkisivuja. Saumauksen tehtävänä on tiivistää rakenteen osat siten, että lopputuloksena on esteettisesti laadukas, kestävä ja tiivis vettä, ääntä, ilmansaasteita sekä kosteutta pitävä liitos. Väärin suunniteltu, rakennettu tai saumattu sauma on uusittava nopeammin kuin oikein tehty sauma.
Julkisivu on sekä visuaalinen että tekninen kokonaisuus, johon vaikuttavat valittu rakenneratkaisu, materiaalit, värit, pintakäsittelytavat ja detaljit. Ulkoseinäpintojen lisäksi on otettava kantaa ikkunoihin, ulko-oviin, parvekkeisiin, katoksiin, julkisivujen varusteisiin ja valaistukseen. Kaikilla julkisivun osatekijöillä on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen.
Julkisivun osien suunnittelussa on otettava huomioon aukkojen ja umpipintojen väliset suhteet, toistuvien aukkojen rytmi, ikkunoiden puitejako, ikkunapinnan syvyysasema suhteessa umpipintaan, eri pintojen keskinäiset syvyysvaihtelut ja muodot, limitykset, materiaali- ja värivaikutelmat, saumat ja saumadetaljit sekä mahdolliset koristekuviot ja ornamentit. Julkisivujen arkkitehtuuri on kaikkien edellä mainittujen osatekijöiden summa.
Julkisivusaumat on tiivistettävä niin, ettei sadevesi kulkeudu rakenteen sisälle. Perinteinen tapa tiivistää saumat on saumaus elastisilla saumausmassoilla, jolloin saavutetaan sekä ilma- että sadevedentiiviit saumat. Saumojen sijoittelun ja detaljisuunnittelun avulla niistä ei ole välttämätöntä tehdä pintarakenteen tai julkisivun hallitsevaa osaa, vaan ne voivat toimia sen tehokeinoina. Saumoja voidaan myös häivyttää eri tekniikoin.
Saumaus tehdään suunnittelijan ja saumausaineiden valmistajan ohjeiden mukaan. Suunnitelmissa esitetään saumattavien pintojen esikäsittelytavat, sauman muoto, leveys ja paksuus sekä saumarakenteen tuuletustapa ja saumojen detaljit.
Rakenteiden mahdollinen käyristyminen tai hammastus tasosta esimerkiksi julkisivu- ja muissa pystypinnoissa on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Elementtiin on varattava riittävästi kiinnikkeitä, jotta oikaisu onnistuu jo asennusvaiheessa. Suuret ja/tai ohuet kuorielementit saattavat käyristyä riittämättömän kiinnityksen ja/tai lämpöliikkeiden seurauksena. Kuorielementin kiinnitystapa ei saa olla myöskään niin jäykkä, että se aiheuttaa elementissä esimerkiksi lämpöliikkeestä johtuvia hallitsemattomia pakkovoimia. Jos käytetään avosaumoja, on huomioitava saumojen sallima mittapoikkeama niin tasossa kuin tasosta.
Elementin käyristyminen, kutistuma tms. muodonmuutos aiheuttavat saumauksessa ennenaikaista halkeilua, repeämistä, saumauksen irtoamista ja mahdollisesti koko elementin vaurioitumista.
Erilaisten betonipintojen rajakohdissa saumat saadaan helposti häivytettyä niin, etteivät ne muodosta häiritsevää rajakohtaa yhtenäisessä julkisivupinnassa. Pintamateriaalien rajapinnat tulisikin sijoittaa julkisivuihin niin, että ulkokuorten saumat osuvat näihin rajakohtiin.
Elementtien saumoja on mahdollista myös häivyttää:
Valesaumoilla tarkoitetaan sauman muotoista ja syvyistä uraa, joka voidaan tarvittaessa myös saumata tai täyttää kuten muut elementtisaumat. Ura voidaan myös jättää käsittelemättä, jolloin valon ja varjon vaikutuksesta ura muistuttaa muun saumauksen rytmiikkaa.
Julkisivupinta on mahdollista toteuttaa lähes saumattomana käyttämällä tehdasvalmisteisia eristerappausjärjestelmiä, joissa järjestelmästä (ohut- tai paksurappaus-eristejärjestelmä) riippuen vaaditaan kuitenkin vähintään liikuntasaumat rungon liikuntasaumojen kohdalle. Liikuntasauman yhteydessä tulisi käyttää rappauslistaa.
Saumattavan reunan on oltava suora ja tiivis sekä riittävän karkea, puhdas, ehjä, tasalaatuinen ja luja. Saumausmassan tartunta muodostuu sitä paremmaksi mitä karkeampi betonin pinta on. Hyvä tartunta on oleellista erityisesti säärasituksille altistuvissa ulkopinnoissa. Tartuntapinnat on tarvittaessa korjattava siten, että ne soveltuvat saumattaviksi.
Sauman pitää olla tasalevyinen, jotta pohjanauhan saa asennettua tiiviisti paikalleen. Pohjanauhan tehtävänä on antaa saumalle oikea muoto sekä estää massan pohjatartunta. Saumattavien pintojen tulee olla kuivat, puhtaat ja pölyttömät sekä vapaat tartuntaa heikentävistä aineista.
Tehtaalla tehtävästä esikäsittelytavasta riippumatta saumapinnan tulee olla puhdas saumaushetkellä (varastoinnin, kuljetuksen, asennuksen ja saumaamattomana oloajan jälkeen). Tutkimuksen Betonisten julkisivuelementtien elastisilla massoilla saumattavien pintojen esikäsittelytarve TRT/1636/2008 mukaan millään tehtaalla tehtävällä saumapinnan esikäsittelyllä ei voida vaikuttaa siihen, minkä verran, minkälaista ja miten vaikeasti poistettavaa likaa saumattavalle pinnalle kertyy saumaushetkeen mennessä. Tästä syystä saumojen tartuntapinnat on syytä puhdistaa työmaaolosuhteissa ennen saumaukseen ryhtymistä, jotta varmistutaan tartuntapintojen puhtaudesta. Tartuntapinnat tulee hipaisuhioa (timanttilaikalla kevyesti hiottu pinta), karhentaa ja pyyhkiä puhtaiksi, sillä tartuntapinnat ovat saattaneet likaantua kuljetuksen, asennuksen tai muun rakentamisen aikana. Lisäksi tartuntapinnoissa saattaa esiintyä jäämiä muotin irrotusaineista, sementtiliimasta tai betonipaikkauksen aikana syntyneitä purseita. Julkisivusaumauksessa tulee aina käyttää pohjustinainetta (primeria) valmistajan ohjeen mukaan.
Saumatiivistyksen tehtävänä on tiivistää kaksi rakenteen osaa siten, että lopputuloksena on kestävä ja tiivis liitos, joka estää veden, kosteuden ja ilmansaasteiden pääsyn rakenteiden sisään ja parantaa rakenteen ääneneristävyyttä. Samalla saumatiivistyksen tulee mahdollistaa elementtien lämpötilan vaihteluista johtuvat liikkeet niin, etteivät rakenteet vaurioidu.
Julkisivusaumojen saumauksen onnistunut työsuoritus ovat tärkeässä roolissa koko rakennuksen elinkaaren kannalta. Tästä syystä saumauksen tekijällä tulisi olla todennettu ammattipätevyys. Saumauksen ammattipätevyyden voi osoittaa esimerkiksi Suomen Laatusertifionti ry:n myöntämällä Rakenteiden saumaajan henkilösertifikaatilla.
Julkisivusaumauksissa käytettävät massat ovat tyypillisesti ilmankosteuden ja lämpötilan vaikutuksesta kuivuvia polyuretaani-, hybridipolymeeri- tai silikonipohjaisia 1-komponenttisia massoja. Pohjustetta tulee käyttää aina valmistajan ohjeen mukaan tartunnan parantamiseksi, kun saumataan julkisivuilla. Julkisivusaumaukseen tarkoitetuissa massoissa tulee olla CE-merkinnän lisäksi seuraavat merkinnät:
Julkisivusaumauksessa ei tulisi käyttää vesipohjaisia tai plastisia massoja. Vaihtoehtoisesti saumoihin voidaan asentaa rakennussaumojen tiivistämiseen tarkoitettu paisuva nauha. Esimerkiksi akryylipolymeerillä kyllästetyt nauhat ovat veden-, kosteuden- ja tuulenpitäviä sekä vesihöyryä läpäiseviä. Elementissä tapahtuvan mahdollisten lämpö- ja kosteusliikkeiden aikana paisuva nauha myötäilee saumaa joko jatkamalla paisumista tai kutistumalla.
Ikkuna-asennuksissa sisäpuoliset saumatiivistykset on tehtävä elastisella saumausmassalla. Varsinkin uudisrakennuksissa rakenteet ”elävät” johtuen lämpö- ja kosteusmuodonmuutoksista erityisesti ensimmäisen kahden lämmityskauden ajan, minkä vuoksi liitoskohdat joutuvat kovimmalle rasitukselle juuri silloin. Ikkunasaumojen tiivistyksessä voidaan käyttää myös paisuvia nauhoja ja elastisia pensselilevitteisiä saumausmassoja.
Rakenteen tuuletustavalla on suurin merkitys rakenteen kuivumiseen. Rakenteen sisään voi päästä kosteus monella tavalla. Rakennusaikainen kosteus sekä rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti pääsevä kosteus taikka kondenssivesi on voitava poistaa vahinkoa tai terveysriskiä aiheuttamatta. Rakenteiden ja lämmöneristyksen toimivuuden kannalta on tärkeää saada lämmöneristys kuivumaan mahdollisimman nopeasti. Lämmöneristys kuivuu tuuletetussa rakenteessa tehokkaasti. Tuuletusputki tai -kotelo voi olla myös arkkitehtoninen (visuaalinen) elementti.
Saumojen taustatilan tuuletusta ei tarvitse erikseen suunnitella paisuvien nauhojen osalta silloin, kun nauhat ovat kauttaaltaan ilmaa ja vesihöyryä läpäiseviä.
Tyypillisesti saumaustyö kestää lyhyen aikaa eikä se yleisesti edellytä sääsuojausta. Saumaustyön aikana ilman lämpötilan tulee tavallisesti olla +5…+25 °C. Saumauksia voidaan kuitenkin tehdä myös tätä matalammissa lämpötiloissa, mikäli noudatetaan saumamassavalmistajan talvisaumausohjeita. Julkaisu by 70 Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaus 2018 käsittelee saumauksia talviolosuhteissa tarkemmin.
Saumojen tartuntapintojen pitää olla kuivat. Mikäli tartuntapinnat ovat märät, kuurassa tai jäässä, on paras tapa kuivata saumat tai antaa niiden kuivua ilman ulkopuolista vaikuttamista. Saumaus voidaan tehdä myös ensimmäisen lämmityskauden jälkeen joko osittain (esimerkiksi sokkelin ja julkisivun välinen sauma) tai kokonaan, kun rakenteet ovat kuivuneet tarpeeksi. Tällöin etuna on myös elementtien kuivumiskutistumasta aiheutuvien haittojen estyminen. Tarkempia ohjeita saumauksesta on esitetty RT-kortissa 82-10980 Kiviainesten elementtijulkisivujen saumat.
Elementtisauman tekninen ikä on normaalisti noin 15…20 vuotta, mutta erityisen aurinkoisissa, avoimissa tai muissa voimakkaille sääolosuhteille alttiina olevissa paikoissa saumat voivat menettää ominaisuutensa paljon tätä lyhyemmässä ajassa. Saumat voivat ikääntyä eri aikaan talon eri ilmansuunnilla johtuen erilaisesta säärasituksesta.
Saumojen suunnitellussa on tärkeää ottaa huomioon niiden huoltaminen. Likaantuneita saumoja voidaan pestä vedellä tai käyttää mietoa saippualiuosta. Elastiset massat eivät kestä mekaanista puhdistamista.
By40-2021 julkaistussa Betonirakenteiden pinnat – Luokitusohjeet käsitellään betonirakenteiden eri pintojen laatutekijät ja niiden raja-arvot sekä esitellään mahdollisuuksia, joita betonipinnat tarjoavat rakennusten ja niiden pintojen tekemiseen. Betonipintojen saumausta käsittelevä luku on uusittu kokonaan.
Artikkeli pohjautuu vuonna 2021 julkaistuun By 40 Betonirakenteiden pinnat – Luokitusohjeet -kirjaan.
Artikkelin kuvat: By40-2021 – Betonirakenteiden pinnat / Luokitusohjeet
Artikkeliin liittyviä aiheita
