Artikkelisarja julkisivukorjaamisesta Osa 2/4: Asiantuntijaosaamisen merkitys hankkeissa – pätevyydet julkisivukorjaamisessa

Inari Weijo, dipl.ins., Julkisivuyhdistys JSY ry, hallituksen varapuheenjohtaja, Ramboll Finland Oy, Korjausrakentamisen toimialapäällikkö

Kuva: Ramboll Finland Oy

Korjaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti kiinteistökannan ikääntyessä ja korjausvelan kasvaessa. Korjaushankkeiden tavoitteena on säilyttää, kehittää ja parantaa olemassa olevien rakennusten toimivuutta ja turvallisuutta, samalla ylläpitäen niiden kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennusten ylläpitäminen oikein ajoitetuilla korjauksilla nähdään yhä tärkeämpänä osana elinkaaren aikana, kun rakennusten hiilijalanjälki ja ympäristönäkökulmat nousevat kiinteistöjen arvon määrittämisessä merkityksellisiksi tekijöiksi.

Kiinteistöalalla on herännyt trendi säilyttää olemassa olevaa. Rakennuksille suunnitellaan yhä useammin käyttötarkoituksen muutoksia, joiden yhteydessä rakennukset voivat kokea merkittäviä transformaatioita niin sisä- kuin ulkopuolelta. Erityisesti suojeltujen rakennusten osalta käyttötarkoituksen muutos tarkoittaa yleensä julkisivujen osalta säilyttävää korjausta. Asiantuntijaosaaminen on avainasemassa korjaushankkeiden onnistumisessa, kun vaihtoehtoiset etenemistavat olemassa olevan rakennuksen osalta ovat käsillä.

Korjaushankkeet ovat monimutkaisempia kuin uusien rakennusten rakentaminen, koska olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät voivat asettaa merkittäviä haasteita ja tekee hankkeista yksilöllisempiä. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää syvällistä asiantuntemusta ja monipuolista osaamista. Tästä syystä pätevyyksien merkitys korostuu erityisesti korjaushankkeissa.

Moni pätevyys muuttui vähimmäisvaatimukseksi entisen maankäyttö- ja rakennuslain päivittyessä alueidenkäyttölaiksi sekä rakentamislaiksi. Jotta suunnittelija tai asiantuntija voi toimia rakennusvalvonnan määrittämänä vastuullisena suunnittelijana, tulee hänellä olla valtuutetun toimielimen toteama pätevyys. Pätevyyksien haku sekä ylläpito tulee viimeistään nyt velvoitteeksi, jos mielii jatkaa alalla vastuullisena suunnittelijana tai työnjohtajana. Moni asiantuntijuus on kuitenkin edelleen vailla virallista pätevyyttä ja useita pätevyyksiä on edelleen vapaaehtoista hakea. Miten hankkeilleen siis saa valittua riittävän osaavia toimijoita?

Peruskorjattu Siltavuorenpenger 5 Helsingissä. Kuva: Kuvio Oy / Ramboll Finland Oy

Rakentamislaki muutti pätevyydet velvoittaviksi

Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tilaajia huolehtimaan hankkeessa käytettyjen asiantuntijoiden osaamisesta kyseiseen tehtävään. Rakennuslupaviranomaisten tehtävänä on varmistaa kaikkien toimijoiden kelpoisuus. Tehtävien vaatimukset kuvaillaan laissa vaativuusluokittain. Uusi rakentamislaki päivitti suunnittelijoiden pätevyyttä koskevia vaatimuksia muokkaamalla vaativuusluokkien jakoa jo käytännössä käytössä olleeseen luokitukseen vaativimpien tehtävien osalta. Nk. vaativa +-luokan vaatimus on tuotu luokitukseen nimikkeellä ”erittäin vaativa”.

Suunnittelutehtävät jaetaan nyt siten viiteen eri vaativuusluokkaan: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen. Alla on esitetty rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan (esim. vastaava rakennesuunnittelija) kelpoisuusvaatimukset näille luokille.

poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä;
erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava sekä vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa suunnittelutehtävässä toimimisesta;
vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä;
tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen;
vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.

Uuden rakentamislain mukaan vastaavalla rakennesuunnittelijalla tulee olla valtuutetun toimielimen myöntämällä todistuksella osoitettu pätevyys kyseiseen tehtävään. Tähän tehtävään on voineet eri organisaatiot hakea ja tähän mennessä esimerkiksi rakennesuunnitteluun on nyt kaksi virallisesti hyväksyttyä toimielintä, Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy sekä FISE Oy, joilla on oikeus myöntää samoja suunnittelun ja työnjohdon pätevyyksiä. Edellä mainittujen lisäksi Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy toteaa taloteknisiä työnjohtajien pätevyyksiä. Voimassa on myös kahden vuoden siirtymäaika, jolloin vielä aiemmin rakennusvalvontaviranomaisen toteamat pätevyydet hyväksytään lain mukaisiksi pätevyyksiksi vuoden 2027 alkuun saakka.

Rakennusvalvontaviranomaiselle jää kuitenkin mahdollisuus kelpoisuutta arvioidessaan huomioida hankkeen erityispiirteitä, suunnittelijan ajankäytön riittävyyttä sekä suunnittelijan kyvykkyyttä aiempien hankkeiden kokemusten perusteella. Rakennusvalvontaviranomaiselle on haluttu jättää harkintavaltaa esitetyn vastaavan suunnittelijan hyväksymistä varten. Siten pätevyys ei virallisesti ole automaatti hyväksytyksi tulemisesta.

Käytännössä pätevyyksiä on opittu edellyttämään jo tarjouskyselyissä suunnittelutehtäviä kilpailutettaessa. Tarjouspyyntökilpailuissa hankkeelle on esitetty vaatimuksena jopa vaativampaa pätevyyttä, kuin hanke tosiasiallisesti tarvitsisi. Tällä tilaajat ovat pyrkineet varmistamaan, että hankkeessa on käytössä varmasti riittävää kokemusta ja asiantuntijuutta. Tämä on helposti johtanut tilanteeseen, jossa erittäin kokeneita suunnittelijoita nimetään useisiin hankkeisiin vastaavina suunnittelijoina ja työurallaan nuoremmille suunnittelijoille ei avaudu mahdollisuuksia kerryttää kokemusta kehittyäkseen vastaavan suunnittelijan urapolulla. Tällä menettelyllä alalle ei kehity uusia osaajia ja kyseenalaista on, kuinka monessa hankkeessa yksi suunnittelija voi samanaikaisesti toimia.

Myös päinvastaisia kokemuksia on ollut ja pätevyyksiä ei ole osattu vaatia. Näissä tapauksissa tilaajina on tyypillisesti kokemattomampia rakennuttajia, jotka eivät ammatikseen toimi rakennusalalla. Erityisesti taloyhtiöiden kohdalla riski on olemassa ja tällöin isännöinnin osaaminen korostuu asiakkaansa tukemisessa. Näihin tapauksiin rakentamislain uudistus tuo selkeyttä.

Kaikkia tarvittavia tehtäviä ei rakentamislaki määritä

Alalla on edelleen kuitenkin joukko pätevyyksiä ja tehtäviä, joita ei tulla ohjaamaan jatkossakaan asetuksen puitteissa ja tuolloin tilaajien oman aktiivisuuden ja näkemyksellisyyden varaan jää edellyttää pätevyyttä asiantuntijoiltaan. Tällaisia pätevyyksiä ovat mm. betonirakennusten ja infrarakenteiden kuntotutkijan pätevyys, muurattujen ja rapattujen rakennusten kuntotutkijan pätevyys sekä betonin materiaalikorjauksen suunnittelijan pätevyys.

Julkisivukorjaushanketta voidaan pitää erittäin vaativana hankkeena, jossa ongelmat ovat teknisesti monimutkaisia. Vaihtoehtoiset korjausmenetelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti soveltuvuudeltaan, teknisiltä ja ulkonäöllisiltä ominaisuuksiltaan sekä kustannuksiltaan.

Päätöksentekoon sisältyy kaikkiin näihin seikkoihin liittyviä riskejä, kuten artikkelisarjan ensimmäinen osa, ”Julkisivujen korjausprosessi kuntotutkimuksesta toteutukseen ja betonijulkisivun korjausvaihtoehdot” asiaa esitti. Väärillä valinnoilla saatetaan aiheuttaa taloudellisesti merkittäviä vahinkoja. Toisaalta hyvin vähäisillä lähtötiedoilla voidaan tehdä valintoja varman päälle, jolloin korjataan kunnossa olevaa ja puretaan ehjiä, käyttökuntoisia osia ja materiaaleja. Niin ympäristön kuin talouden näkökulmasta kunnossa olevan korjaaminen on resurssien hukkaamista. Yhteensä noin 85 % rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta. Riski sekä yli- että alikorjaamiselle on olemassa, joista molemmista koituu turhia taloudellisia vaikutuksia rakennuksen omistajalle.

Rappausnäytteen ottaminen porakoneeseen asennettavalla timanttiporanterällä. Kuva: Renovatek Oy

Korjaushankkeen onnistunut läpivienti edellyttää poikkeuksetta erilaisten korjausrakentamiseen perehtyneiden ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä hankkeessa. Konsultteja tarvitaan pääsääntöisesti jo varhaisessa vaiheessa korjaushanketta, useimmiten jo heti hankkeen alussa. Julkisivuyhdistyksen julkaisema ja vuonna 2023 päivitetty JUKO-ohjeistokansio antaa yleisiä ohjeita hankkeen asiantuntijoiden valintaan osiossa B Korjaustarve ja hankesuunnittelu, erityisesti kohdassa B 1 Korjaushankkeen osapuolet.

Hankkeelle on erityisen tärkeää myös pitää asiantuntijoita mukana hankkeen toteutukseen saakka. Useimmiten kuntotutkijalle kerääntyy arvokasta kokemusta rakennuksesta sitä tutkiessaan, joka ei kaikki välity pelkän kuntotutkimusraportin avulla suunnittelutiimille tai korjauksen toteuttajalle. Tällöin tilaaja on avainasemassa mahdollistamassa keskustelua eri asiantuntijoiden välillä, jotta tietoa voidaan jakaa ja jalostaa parhaimmaksi mahdolliseksi korjausvaihtoehdoksi riittävän aikaisessa vaiheessa hanketta. Myös esimerkiksi toteutuksen yhteydessä esiin tulleiden muutosten käsittelyssä kuntotutkijalla voi olla tietoa, joka auttaa ratkaisemaan sopivan etenemistavan tehokkaasti.

Julkisivuhankkeissa korostuu erityisesti pätevyydet sekä kuntotutkimukseen että korjaussuunnitteluun liittyen sekä työmaalla työn johtamiseen. Merkittävää osaa näistä ei rakentamislaki tunnista. Betoniyhdistys toimii FISE Oyn sihteerijärjestönä useammallekin julkisivuihin liittyvän pätevyyden toteamiselle, joita ovat mm.:

Betonirakenteiden kuntotutkija (betonirakennukset)
Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkija
Betonirakenteiden korjaussuunnittelija (materiaalitekninen korjaus)
Betonirakenteiden korjaustyönjohtaja
Betonijulkisivutyönjohtaja

Pätevyysvaatimuksia laadittaessa mukana on ollut kokenut joukko korjausrakentamisen asiantuntijoita määrittämässä, millaista koulutustaustaa, kokemusta ja osaamisnäyttöjä asiantuntijoilta vaaditaan. Edellä mainittujen lisäksi tarvittavia rakentamislain alaisia pätevyyksiä voivat olla esimerkiksi kantaviin rakenteisiin kohdistuvien korjausten osalta betonirakenteiden suunnittelija sekä monessa kohteessa myös kosteusvaurion korjaussuunnittelija ja/tai rakennusfysiikan suunnittelija, joiden pätevyystasoja on jaoteltu aiemmin mainittuihin vaativuusluokkiin. Kaikista edellä mainituista pätevyyksistä löytyy kuvaukset suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksista esimerkiksi FISE Oy:n verkkosivuilta. Niihin perehtyminen auttaa ymmärtämään asiantuntijan tehtäväkentän laajuutta.

Julkisivurakenteiden kuntotutkimukset ja näytteiden otto käynnissä. Kuva: Ramboll Finland Oy

Mitä pätevyys sitten käytännössä tarkoittaa?

Moni alan asiantuntija osallistuu pätevyyksiä toteavien lautakuntien työhön ja tietää, miten haastavaa pätevyyden arviointi on. Pätevyyshakemuksissa edellytetään soveltuvaa koulutuskokonaisuutta sekä työkokemusta, joka tulee todistuksin osoittaa. Sen lisäksi rakentamislain ulkopuolella olevien pätevyyksien lautakunnissa edellytetään työnäytteitä, joiden avulla käytännön suoritusta arvioidaan. Työnäytteen arviointi on jakanut mielipiteitä ja rakentamislain uudistuksessa työnäytteet ovat poistuneet poikkeuksellisen vaativien hankkeiden rakennesuunnittelijoiden vaatimuksista. Työnäytteen merkitys pätevyyden arvioinnissa voidaan nähdä sekä hyvänä että huonona tapana arvioida osaamista. Toisaalta yksittäiseen työnäytteeseen eli käytännössä tehtyyn projektiin on todennäköisesti vaikuttanut moni muu asia, kuin suunnittelijan, kuntotutkijan tai työnjohtajan valitsema, teknisesti parhaaksi katsottu ratkaisu tai työtapa.

Suunnitelmat on laadittu erilaisista lähtökohdista, kuin mitä lautakunta niitä arvioi ja kuntotutkimuksen rajauksiin on voinut vaikuttaa tilaajien tilaustapa tai tarjouskilpailu, jossa tutkittavia alueita tai näytemääriä on jouduttu karsimaan. Toisaalta työnäyte on ollut hyvin konkreettinen tapa todeta, millaista työnjälkeä hakija toteuttaa työssään yleisesti.

Varmistaako pätevyys osaamisen hankkeissa? Pätevyys on hyvä selkänoja, jossa riippumaton taho on kertaalleen todennut osaamisen riittäväksi kyseiselle työlle. Se, miten pätevyyden hakija toimii jatkossa hankkeissa, ei ole pätevyyslautakunnan käsissä. Pätevyyden lisäksi on suositeltavaa edellyttää asiantuntijalta kohdetta vastaavia työreferenssejä, joilla soveltuvaa kokemusta voidaan tarkemmin arvioida. Referenssivaatimusten osalta on hyvä miettiä, miten yleinen oma kohde on ja kuinka paljon viimeaikaisia referenssejä voidaan odottaa asiantuntijoilla olevan, jotta saadaan useita ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Mikäli oma kohde on hyvin harvinaislaatuinen rakennus tai rakennelma, on hyvä pohtia millaiset muutkin kohteet soveltuvat referenssiksi kyseiseen hankkeeseen. Kuinka usein vastaavanlaisia hankkeita toteutuu alalla, miten määritetään sopiva aikaikkuna referensseille?

Referenssien määrittämiseenkin voi käyttää asiantuntija-apua tai markkinavuoropuhelua työkaluna saada omille ajatuksilleen uusia näkökulmia ja tukea. Rakentamislaki esittää myös pääsuunnittelijan käyttämistä apuna erityissuunnittelijoiden valinnassa. Myös asiantuntijat haluavat tarjouskilpailujen olevan tarkoituksenmukaisia ja haettavan asiantuntijuuden olevan olennaisia kyseessä olevien hankkeiden osalta. Kirjavat ja epätasaiset tarjouskilpailut syövät kaikkien osapuolten resurssia ja johtavat harvoin laadukkaisiin hankkeisiin.

Julkisivuyhdistys tekee työtä laadukkaan julkisivurakentamisen puolesta ja edustamme yhdistystä mm. betonijulkisivujen kuntotutkijoiden, korjaussuunnittelijoiden ja korjaustyönjohtajien sekä muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkijoiden pätevyyslautakunnissa.

Betoniyhdistyksen kautta järjestetään vuosittain koulutuksia julkisivukorjaamisen aihepiireistä. Koulutukset pohjaavat Betoniyhdistyksen julkaisemiin, tuoreisiin ohjeisiin, kuten Muurattujen ja rapattujen rakennusten kuntotutkimusohje (By 75 2021) tai Betonijulkisivujen kuntotutkimusohje (By 42 2019).

Kuntotutkimusohjeista on laadittu tilaajaohjeet, joiden avulla tilaajat osaavat kilpailuttaa hankkeen kuntotutkimuksen ja saavat vertailukelpoisia tarjouksia. Muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkimuksen tilaajaohje on vapaasti ladattavissa Julkisivuyhdistyksen verkkosivuilta ja Betonirakenteiden kuntotutkimusten tilaajaohje Betoniyhdistyksen verkkosivuilta.

Julkisivujen laatuun panostavalla työllä Julkisivuyhdistys asiantuntijoineen haluaa yhteistyössä vaikuttaa siihen, että tilaajilla on mahdollisuus saada hankkeisiinsa paras mahdollinen asiantuntemus hankkeen onnistumiseksi ja sekä ohjeita että päteviä osaajia olisi jatkossakin tarjolla hankkeisiin.