Hyvinkään kirkon julkisivujen valkobetonipinta puhdistui kirkkaaksi

Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut Hyvinkään kirkko sijaitsee kaupungin pääkadun varrella. Pyramidimaisen muotonsa vuoksi helposti tunnistettava kirkko oli Ruusuvuoren ensimmäinen merkittävä julkinen rakennus.

Yli 30 metriä korkea, monumentaalinen kirkko hallitsee Hyvinkään kaupunkikuvaa kaikista ilmansuunnista.

Hyvinkään kirkon suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Ruusuvuoren tekemä ehdotus sai ensimmäisen palkinnon. Rakentaminen käynnistyi syksyllä 1959 ja kirkko vihittiin käyttöönsä tammikuussa 1961.

Professori Ruusuvuoren sakraalirakennuksille on tunnusomaista geometristen perusmuotojen, puhtaaksi valetun betonin sekä luonnonvalon persoonallinen käyttö.

Kirkon muotokieli kunnioittaa Pyhää Kolminaisuutta. Puistomaisella tontilla sijaitsevan kirkon poikkeuksellisen voimakasta nousua korostava muoto on saatu aikaan käyttämällä kahta volyymeiltaan erisuuruista, vastakkain asetettua tetraedrin muotoista betonista massaa. Tiloista suuremmassa sijaitsee varsinainen kirkkosali, pienemmässä sisääntulohalli vaate- ja naulakkotiloineen.

Kirkkosalin pohjamuoto on kolmio, josta kuoriosa ulkonee suorakulmaisena taitteena. Lähes umpinaiseen kirkkosaliin tulee päivänvaloa vain sisäänkäyntisivun korkealle sijoitetusta suuresta lasi-ikkunasta ja alttarin viereisestä korkeasta ikkunasta.

Kirkkosalin korkeisiin seiniin kehitettiin poimutettu betonilaattarakenne, jonka avulla seinien kantavuus parani olennaisesti. Voimakkaan teräväpiirteisesti poimuttuva seinärakenne on myös visuaalisesti vaikuttava. Innovatiivisesta seinäratkaisusta vastasi aikakauden johtava rakennesuunnittelija Paavo Simula.

Kirkon kiinteän sisustuksen ja pelkistetyn massiiviset tummasävyiset kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi. Sisääntulohallin seinämaalauksen on tehnyt taidemaalari Jaakko Somersalo.

Kirkkoon liittyvä seurakunnallinen työkeskus on pelkistetty matalaksi yksinkertaiseksi muurimaiseksi massaksi, joka päättää kirkkopihan. Pieni kolmionmuotoinen kellotapuli kohoaa hiukan kirkosta syrjässä rakennuksen vieressä.

Hyvinkään kirkko on yksi suomalaisen arkkitehtuurin helmiä. Museovirasto on määritellyt Hyvinkään kirkon ja siihen liittyvän seurakuntakeskuksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Hyvinkään kirkko ja sen myöhemmin valmistunut seurakuntakeskus edustavat 1960-luvun uusia muotoja hakevaa betonirakentamista ja kuuluvat kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Hyvin säilynyt kokonaisuus

Hyvinkään kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1987, ja kokonaisuus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen olemuksensa. Peruskorjauksessa uusittiin vesikaton katelevyt sekä lämpö- ja kosteuseristeet. Myös kirkkosalin akustiikkaa parannettiin.

Professori Ruusuvuoren suunnittelema, kokonaisuudesta selvästi poikkeava seurakuntakeskus valmistui vuonna 1990.

Vuosikymmenten kuluessa kirkon valkobetoniset julkisivuelementit olivat vähitellen likaantuneet. Siitepöly, levä, punajäkälä ja ilmansaasteet olivat jättäneet julkisivuun jälkensä. Myös elementtisaumaukset alkoivat olla jo huonossa kunnossa.

Julkisivuelementtien uusimistakin oli ehditty pohtia ja vaihtoehtoja uusiksi elementeiksi tutkia. Olemassa olevat betonielementit olivat kuitenkin edelleen kunnossa, joskin pinnaltaan likaiset. Vain saumaukset kaipasivat uusimista. Koko julkisivun uusiminen olisi myös tullut huomattavan kalliiksi.

Julkisivujen kasvojenkohotus

Kun 2010-luku lähestyi loppuaan, Hyvinkään seurakunnan kiinteistöpäällikkö Visa Hämäläinen lähti selvittelemään mahdollisia urakoitsijoita kirkon julkisivun saumausten uusimiseen, julkisivun pesuun ja suojakäsittelyyn Suomen Rakennussaumausyhdistyksen sivuilta. Nykyisin hän työskentelee Riihimäen seurakunnassa kiinteistöpäällikkönä. –Kohteenahan Hyvinkään kirkko on, kuten nykyisin tavataan sanoa, mielenkiintoinen: katto on vino, pinta-ala suuri ja työskentelyergonomia vaikea, eikä päällä ole sääsuojaa.

Halukkaita urakoitsijoita ei ollut tungokseksi asti. Tarjouksen antoi vain Saumasto Oy.

Tarjouksen laskeminen ei ollut helppoa. Haasteeksi osoittautui rakennuksen poikkeuksellinen muoto, jonka vuoksi saumojen pituuden ja työhön tarvittavan saumausmassan mittaaminen oli tavanomaista työläämpää. Laskelmia on hankala tehdä, kun tasapituisia pintoja ei ole. Jokainen yksittäinen pinta tuli mitata erikseen. Normaalisti pystysuoran pinnan korkeus ja saumalinjan pituus tiedetään etukäteen tai selvitetään nopeasti. Hyvinkään kirkon kohdalla tuota mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut.

Saumasto antoi tarjouksen Hyvinkään seurakunnalle kokonaisurakkana.

Varsinainen työ käynnistyi kesällä 2019. Saumaston jo eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Markku Häkli muistelee, että saumat olivat jo todella huonossa kunnossa. Osa putosi itsekseen alas.

Saumausyrityksen oman nostokoriauton nostokorkeus ei riittänyt kirkon huipulle saakka, joten työtä varten oli vuokrattava 45 metriin nouseva nostokori. Vanhan saumamassan poiston, saumalinjojen puhdistuksen jälkeen ja uusintasaumauksen parissa työskenteli kolme saumaria. Yhteensä uutta saumaa tehtiin kuusi kilometriä.

Syksy oli tuolloin sateinen ja työhön olisi tarvittu aurinkoinen ja kuiva sää. Viimeistelytyöt siirtyivät keväälle 2020, jolloin julkisivu pestiin ja betonipinta suojakäsiteltiin.

Julkisivut pestiin rakennusten ja rakennusmateriaalien puhdistamiseen ja mikro-organismeilta suojaamiseen tarkoitetulla BioCombin Benac 50:llä. Benac 50 estää kasvuston syntymistä paitsi betonijulkisivuissa, myös esimerkiksi muuratuissa rakenteissa sekä komposiittimateriaaleissa. –Sen tulee antaa vaikuttaa kuukauden ajan, jonka jälkeen pinta pestään huolellisesti kuumavesipainepesurilla, Saumaston projektipäällikkö Jarmo Lönnqvist kertoo.

Pesun jälkeen suojakäsittely tehtiin betoni- ja pesubetonipintojen sekä tiilipintaisten betonielementtien suojaukseen käytettävällä Tikkurilan Alfagel 400:lla. Alkalinkestävä silikonipitoinen suoja-aine estää sade- ja roiskeveden kapillaarista tunkeutumista rakenteeseen, mutta päästää sisäpuolelta höyrynä tulevan kosteuden lävitseen. Se vähentää suolojen kulkeutumista rakenteen pintaan sekä pakkasvaurioitumisriskiä.

Pesuun ja suojakäsittelyyn kului aikaa pari kuukautta.