Rakennukset | NRO 1/2022

The Loft House, Espoo

Jani Ristimäki, arkkitehti SAFA, johtava arkkitehti Parviainen arkkitehdit Oy I Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja Betoni

The Loft House, Espoo
Kuva: Martin Sommerschield, Kuvatoimisto Kuvio Oy

The Loft House on uusi toimistotalo Espoon Piispanportissa Länsiväylän varrella. Se toimii myös rakennusyhtiö EKE:n pääkonttorina. Puhtaat betoni-, tiili- ja teräspinnat sekä sisätiloissa käytetty tammi luovat rakennukselle selkeän materiaalipaletin ja ilmeen.

Rakennuttaja järjesti ideakilpailun tulevasta pääkonttorista ja toimistomme voitti suunnittelukilpailun ehdotuksella, joka oli EKE:n kaltainen: rehellinen, juureva ja arvovaltainen.

Kontrasteilla ennakkoluulottomasti leikittelevä suunnitelma ammentaa sekä menneestä että tulevasta – 60-vuotiaan yrityksen pitkästä konstailemattomasta historiasta sekä sen tämänhetkisestä roolista teknologian eturintamassa. Betoni ja tiili kertovat yrityksen vankasta rakenteesta, EKEn nimikkomateriaali tammi puolestaan lämmöstä ja inhimillisyydestä.

Piispanportille luotiin jo kilpailuvaiheessa oma selkeä design manuaali, jossa määriteltiin kohteen henki ja materiaalit. Raa’at betoni-, tiili- ja teräspinnat, joita on tietyissä paikoissa pehmennetty tammella, luovat rakennuksen selkeän ilmeen. Vahva ja näkyvä betoni rungossa, kaavan määrittelemä tiili, konseptoinnin visuaalinen rouhean minimalismin ajatus ja tilojen loftmainen käsittely huolellisen detaljiikan tinkimättömällä toteutuksella toimi The Loft Housen visuaalisena konseptina.

Rakennukselle osoitettu tontti piti ratkaista jyrkästi nousevan maantason vuoksi huolellisesti, että tarvitut parkkikannet, aputilat ja huoltopihat saatiin mahtumaan tontille. Kaavaa venytettiin, että tontille saatiin mahtumaan pääsisäänkäynnin edustalle pieni aukio, millä on kokonaisuudelle merkitystä. Näin rakennukselle kävelyteitä tulijoiden inhimillinen mittakaava saatiin huomioitua.

Rakennusala käytettiin tarkkaan, että rakennus saatiin samalla toimimaan melumuurina tontille tuleville asuinrakennuksille. Rakennus ja pääaula aukeavat kadulle ja Länsiväylän suuntaan, mistä asiakkaat saapuvat paikalle. Talon julkisivut näyttäytyvät kauempaa katsottuna säntillisenä ja selkeänä, lähestyttäessä muurauksen reliefipinnalla ja ikkunoiden muodostamalla graafisella sommitelmalla saadaan syvyyttä ja lämpöä rakennukseen olemukseen. Pääsisäänkäynnin kohdalla pelkistetty rakenne rikottiin vaikuttavalla veistosmaisella leikkauksella.

Kaavan suhteen otettiin tietoinen riski: venyttämällä kaavan rajoja saatiin säästettyä tontin komeita puita ja luotua rakennukselle sylimäinen sisääntuloaukio. Lasiseinän takana avautuu usean kerroksen korkuinen aulatila, joka herättää paitsi kohteeseen saapuvien, myös ohikulkijoiden huomion. Loft-toimiston avarat, isoin lasipinnoin rajatut tilat ovat viittaus myös tulevaisuuteen kurkottavaan asenteeseen.

Sisäänkäyntiaulan ikkunat ovat neljän kerroksen korkuiset, mikä tekee rakennuksesta avaran ja valoisan.
Katutasossa sijaitsevat aulan lisäksi kahvio ja neuvottelutilat.
Kuva: Martin Sommerschield, Kuvatoimisto Kuvio Oy

Sisätilojen ilme syntyy aidoista, mahdollisuuksien mukaan pinnoittamattomista, materiaaleista, joita on korostettu muun muassa valaisemalla. Betonipinta ja betonin rakenteelliset ominaisuudet näytetään sellaisenaan esille. Materiaalien ja rakennusosien liittymät ovat suunniteltu ja toteutettu huolella, jolloin peitelistoja ei tarvittu. Esimerkiksi ovet on sovitettu elementin reikiin ilman listoja.

Vaativaa rakenteiden ja tekniikan yhteensovittamista

Kaikki tekniikka sovitettiin ja piilotettiin kokonaisuuteen huomaamattomasti. Sisääntuloaula on oiva esimerkki, jossa rakenteisiin piilotettu tekniikka onnistui erinomaisesti. Tilan vahva geometria ja tilan tuntu säilyivät koskemattomina, eikä tämä olisi onnistunut, ellei ajatus työmaan kanssa olisi ollut yhteneväinen. Suunnittelijat ja rakentaja tekivät jatkuvaa yhteistyötä, kun eri osien detaljeja ja malleja kehitettiin. Esimerkiksi toimistokerrosten lasiseinäpäädyn ratkaisu löytyi suunnittelijoiden ja taitavan mestarin kanssa työmaalla.

Kohteen suunnittelussa tietomallityöskentely oli keskeisessä asemassa. Samalla voitiin hyödyntää teknistä innovointia ja prosessin hallintaa tietomallin kautta. Rakennusliike asiakkaana käytti hyvin hyväkseen huolellista suunnitelmaa myös kustannuslaskennassa. Kohde vaati monialaisen tiimin, joka sitoutui vahvaan visuaalismateriaaliseen konseptiin, josta pidettiin yhdessä kiinni. Kokonaisvaltaisen taideteoksen saavuttamisessa kaiken on toimittava yhteen.

Rakennesuunnittelija pystyi ottamaan mitat arkkitehtien tietomallista, eikä mitoitusvirheitä tullut.

Toimistotalon runkorakenne on tehty betonielementeistä. Rungossa on viisi jäykistyselementtiä: kolme porraskuilua ja kaksi hissikuilua. Talon jatkeena on kaksikerroksinen pysäköintihalli, joiden rakentamiseksi tontilla oli tehtävä paljon louhintaa.

Haasteellisia työvaiheita rakennesuunnittelijalle olivat myös julkisivun teräslasirakenteen liitokset, tiilijulkisivu, jonka jokainen tiili mallinnettiin sekä betonipylväiden ja teräspalkkien kiinnitykset.

Kun betonipinta on osa rakennuksen arkkitehtuuria ja sisustusta, ei elementtien nostoelementtejä tai kiinnityskohtia, kuten hitsausjälkiä, saumoja, pultteja saanut jäädä näkyville. Mitään ei voinut piilottaa listojen alle, koska listoja ei ole. Piirustuksissa piti näkyä myös pintakäsittelyt, kuten betonin teräshierto.

Sisätiloissa harkittuja kokonaisuuksia

Sisätilojen ilme syntyi aidoista, mahdollisuuksien mukaan pinnoittamattomista, materiaaleista, joita on korostettu myös valaisemalla. Materiaalien ja rakennusosien liittymät on suunniteltu ja toteutettu huolella, jolloin peitelistoja ei tarvittu.

Työmaa ymmärsi hyvin suunnittelijoiden ajatukset ja toteutti ne tinkimättömästi valmiiksi asti. Näkyviin jäävät pinnat piti huomioida muotin teosta työmaan käytäntöihin asti, ettei seiniin ilmestynyt merkintöjä tai kirjoituksia. Myös listattomuus vaati lattiatöissä huolellisuutta. Yleensä vaatii rohkeutta ja vakuuttelua, että asiakas pystyy hyväksymään rouheuden, joka betonielementteihin väistämättä jää, mutta EKE:lle loftmaailman ja -rakennusten kautta tämä oli tuttua.

Epäsuoralla valaistuksella on korostettu betonin luontaista kauneutta ja runollisuutta, ja valaisimet uppoavat saumattomasti erilaisiin alakattopintoihin.

Talo- yms. tekniikkaa on piilotettu rakenteisiin tai ritilälevyjen taakse huomaamattomasti. Lopputuloksen eleettömät, materiaalien ja teknisten järjestelmien liitoskohdat vaativat paljon suunnittelua ja huolellista sekä viimeisteltyä toteutusta.

Sisääntuloaulassa haluttiin säilyttää korkean tilan näyttävyys, ja luoda siitä samalla kaikille kutsuva paikka kahvilapalveluineen ja yhteiskäyttöisine neuvottelutiloineen. EKE:lle viihtyisyys ja ihmisen mittakaavaiset asiat olivat tärkeitä, vaikka ollaankin rouhean betonin sisällä korkeassa aulatilassa

Onnistunut lopputulos

Monipuoliset ja muunneltavat toimistotilat sijoittuvat kerroksiin 2–5. Kuudes toimistokerros on varattu EKE:n käyttöön. Rakennuksen kattokerroksesta löytyvät ilmanvaihdon konehuoneet sekä työntekijöille tarkoitettu kuntosali.

Toimistotilat ovat avoimia, mutta tarvittaessa äänieristettyjä.
Kuva: Martin Sommerschield, Kuvatoimisto Kuvio Oy

Joustavan perusratkaisun ansiosta toimistokerrosten tilat voidaan sisustaa käyttäjän tarpeiden mukaan. Huolellinen ja harkittu suunnittelu on myös auttanut erottautumaan Länsiväylän toimistomarkkinasta. Tilojen omaleimainen ilme ja viimeistelty kokonaisuus ovat saaneet vuokralaiset löytämään kohteeseen haastavanakin aikana.

Budjetti ja aikataulu pitivät. Suunnittelu ja rakentaminen sujuivat hyvässä yhteishengessä. Kohde on hyvä esimerkki kaikkien hakkeeseen osallistuvien tahojen toimivasta yhteistyöstä.

The Loft House, Espoo

The Loft House, Espoo
Kuva: Martin Sommerschield, Kuvatoimisto Kuvio Oy

Osoite: Piispanportti 11, Espoo
Tilaaja: EKE-Rakennus Oy
Projektin valmistumisvuosi: 2021
Bruttoala: 7500 m2
Arkkitehtisuunnittelu: Parviainen arkkitehdit Oy
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: Parviainen arkkitehdit Oy
Suunnittelutiimi / Parviainen arkkitehdit: Jani Ristimäki (pääsuunnittelija) Jaakko Berg (projektiarkkitehti), Tea Ellala (sisustusarkkitehti), Helmi Mälkönen (arkkitehti), Terhi Isokuortti (graafikko, opastesuunnittelija), Jyri Jernström (3D visualization artist), Panu Rimmi (3D visualization artist), Eija Raunio (arkkitehti), Tijana Pešić (rakennuspiirtäjä)
Rakennesuunnittelu ja betonielementtien suunnittelu: AFRY Finland Oy
LVIA-suunnittelu: ClimaConsult Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Vahanen Talotekniikka Oy
Geotekninen suunnittelu: Geounion Oy
Palotekninen suunnittelu: KK-Palokonsultit Oy
Materiaalin toimittajia: Sika, Artek, Desso, Wienerberger, Alupro, SAAS Instruments, Tunto, Wallenium
Betonielementit: Betset Group Oy

Artikkeliin liittyviä aiheita